Lue keskustelun säännöt.
Miten nauttia PIKKUVAUVA-AJASTA???
27.07.2009 |
Nyt haluaisin kuulla jotain kannustavaa...
Meillä on 5 viikon ikäinen ihana vauva ja kaikki toitottaa, että nauti nyt siitä pikkuvauva-ajasta, ei se kauaa kestä ja ennen kuin huomaatkaan, teillä on jo iso lapsi.
En ymmärrä miten tästä ajasta pitäisi keretä nauttimaan, kun tämä on 24/7 kovaa työtä. Vauva puklaa, vaatteita vaihdetaan tiuhaan, koko ajan on nälkä (kun puklaa), on ilmavaivaa, jota itketään ja melkein koko ajan on sitten kakat vaipassa, kun ilmaa ja kakkaa tulee ja kakkavaippoja vaihdetaan ja usein. Kakat tulevat usein myös hoitoalustalle ja pissat myös, joten vaatteita vaihdetaan taas ja pyykkikone laulaa.. Ja yöllä heräillän 2,5 h välein syömään ja aamuyöstä tiheämpään. Ja äiti ja isä on aika väsyneitä....
Vauvahan on aivan ihana, mutta kyllä tämä työnmäärä yllätti minut ja mieheni täysin. Ei tässä kyllä juuri nautita kesäilmoista, koska vauva vie IHAN kaiken ajan. Tänäänkään ei ole päästy mihinkään, koska vauva syö ihan koko ajan ja sitten on tuota vaipparallia vedetty koko päivä, joten ei jaksa edes vaivautua mihinkään.
Olen tietenkin onnellinen, että meille on suotu tuollainen ihana tuhisija, mutta kyllä tämä välillä on enemmän työtä, kuin oma päivätyö ja välillä laittaa miettimään, että missä välissä kerkeää nauttimaan ja mistä...
Kommentit (33)
Kyllä se pirulauta kannattaa KOKEILLA!
Ja mitä sääkin tiedät miten herkkähipiäisiä meijän muksut on?
Kato kun toisilla punotukseen auttaa ilmakylpy ja kunnon rasvanen voide, vaikka sinkkirasva. Parempaakin varmaan on!
Mutta kyllä ne paskat sielä pöksyissä vartin säilyy jos menet kävelylle etkä HETI PÄÄSE sitä pesemään.
Se on oikeesti vähän naurettavaa.
21
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva myös, että jaksat olla kannustava tässä ketjussa, sillä varmasti huomasitkin, ettei ap kaipaa enää yhtään enempää syyllistämistä.
Kyllä se pirulauta kannattaa KOKEILLA! Ja mitä sääkin tiedät miten herkkähipiäisiä meijän muksut on? Kato kun toisilla punotukseen auttaa ilmakylpy ja kunnon rasvanen voide, vaikka sinkkirasva. Parempaakin varmaan on! Mutta kyllä ne paskat sielä pöksyissä vartin säilyy jos menet kävelylle etkä HETI PÄÄSE sitä pesemään. Se on oikeesti vähän naurettavaa. 21
vauvaaika on yleensä rankkaa. vain pienelle prosentille tulee ns. helppoja vauvoja jotka nukkuu 24h eivätkä edes inise.
Mun vauva on nyt 1v4kk, nyt voin sanoa että helpottaa! Eli odotas vain 1v3kk niin pääset rauhassa paskalle :)
Mulla on kolme lasta ja ensimmäiset on kaksoset, se vasta jotain on, yhden vauvan kanssa ON HELPPOA!!!! Hoidin pääsääntöisesti kaikki lapset täysin yksin, ei vanhempia tms auttamassa, mies aina töissä.
Eli ajattele, että jollakin on vieläkin rankempaa ja sun yksi vauva on oikeasti aika helppo nakki.
Jaksamista! Vauvat on silti ihania! Turhaa kaivata rauhallisia iltoja tai omia menoja, niitä ei enää ole vähään aikaan.
Helpottaako yhtään jos sanon, että tämä ei kestä ikuisuutta?
Ota MLL lastenvahti (jos ei apuja) ja anna hoitajalle pullo ja sinne maitoa, eiköhän se vauva pysy hengissä.
Juo, syö ja käy siellä vaunulenkillä kun fyysisesti pystyt.
Jouluna olet jo eri ihminen!!
Älkää hankkiko heti lisää lapsia jos nyt olet jo noin väsynyt, sillä kun on kaksi lasta, on työmäärä tuplat.
Näin se vaan on.
tosin meillä oli vielä tuohon päälle koliikkia. samaa mietin silloin, kun tuputettiin tuota nauti nauti -mantraa, että miten h****tissä tästä nauttii, kun ei saa nukkua, syödä, käydä suihkussa, vessassa tai tehdä mitään itse, rauhassa, ilman että tuo nyytti tuossa huutaa naama punaisena. se helpotti sitten kun esikoinen oli noin vuoden ikäinen, eli kyseessä oli ja on edelleen sellainen hiukan vaativa tapaus :)
kuopuksemme on pian 4kk vanha, ja nyt tämän viimeisen kuukauden on jo jopa saanut nauttiakin - tämä vauva nukkuu yöt läpeensä, syö hyvin eikä vaippojakaan tarvi vartin välein olla vaihtamassa. puklailua on edelleen, vaikkei niin paljon kun alussa, ja mä olen toisaalta ottanut jo rennommin, eli ei ne puklut paidalla ole mikään maailmankaatoasia, eikä vaatteita tarvi sillä sekunnilla vaihtaa. vaihdetaan kun keretään.
mutta ihan tosissaan mäkin olen vasta tajunnut että tästä vauva-ajasta voi oikeasti nauttiakin, nyt kun tuo on jo vähän eläväisempi mut ei kuitenkaan mikään hirmuvaltias kuten se ensimmäinen. ensimmäiset pari kuukautta meni just tuohon vaipanvaihto-, vaatteenvaihto-, pyykinpesu-, esikoisen ongelmanhoito/auttaminen-, jne. jne rumbaan, ja sen aikaa mitä vauvaa ei tarvinnut hoitaa, se vain nukkui naama kurtussa. mä ihan tosissani mietin, että tostako sitä nyt sit pitäs nauttia :)
tiivistettynä: ap, se helpottaa jo pian, parin viikon-kuukauden sisällä alkaa olla jo aikaa ja voimia nauttia enemmänkin, ja alatte todennäköisesti saamaan niitä yöuniakin enempi, ja sitä kautta voimiakin. tsemppiä vaan :D
mun mielestä on aikamoista, jos vauva syö päivälläkin puolentunnin välein.
Ajattelin ehdottaa jotain, mikä auttoi meillä tosi paljon. Meidän vauva söi myös useasti ja oli vatsavaivainen. Ensikodin puhelinneuvonnasta neuvoivat, jos saisin syöttöväliä pidennettyä. Sillä kun vauva syö noin useasti, hänen vatsa on koko ajan tosi kovilla. Siitä tulee itkua, jota lohdutetaan uudella syömisellä ja taas on vatsa kipeä. Tämmöinen kierre siis. Meidän vauva oli erittäin herkkävatsainen ja sitä hän on edelleen 4-vuotiaanakin. Ei siis sovi kaikille vauvoille, että ruokitaan aina, kun itkee.
Minä nyt kokeilisin pidentää syöttöväliä. Esim kun puoli tuntia kulunut syömisestä ja vauva itkee, niin koittaa leikittää ja viihdyttää. Muutenkin pitää pystyasennossa (parempi mahalle) ja tehdä vaikka pierujumppaa (vauva selallään koukistetaan jalkoja vatsan päälle ja suoristellaan). Ei sun heti tarvitse monen tunnin välejä pitää, mutta jos pääsisit ensin tuntiin ja siitä vähitellen pidempiin väleihin?
Viihtyykö lapsi yhtään vaunussa? Tarkoitan, että kun olet syöttänyt ja vaihtanut kuivan vaipan, niin kokeilisit, nukahtaisiko vaunuun. Jotkut nukahtaa vain liikkuviin vaunuihin ja kunnon unilla saisit automaattisesti sitä syöttöväliä pidemmäksi.
Myös kantoliinaa kannattaa kokeilla. Meidän vauvalla oli myös refluksia (vaikkei hän puklannut ja tämä siis selvisi vasta 3vuotiaana), joten makuuasennossa nukkuminen nosti aina vatsahapot kurkkuun, eikä nukkuminen onnistunut. Teillähän vauva puklaileekin paljon, joten kokeilisin kantoliinaa, jossa vauva voi nukkua sammakkoasennossa pystyssä.
Sitten siitä imetyksestä, kun sanoit, ettet oikein löydä hyviä asentoja tms. Oletko kokeillut imetystyynyä? Minä tykkäsin, kun vauva oli pieni.
Nää nyt on tälläisiä ajatuksia, kannattaa kokeilla, jos tuntuu että olisi jotain apua =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nuo eivät ole mitään kaikenvoittavia totuuksia.
Eihän tuossa ole mitään järkeä, että sulle sanotaan, että yksi vauva on helppo nakki. Juurihan olet meille kertonut, että nakki ei ole helppo. Tuo on sun tunteiden mitätöimistä, ja ajattelemattomasti kirjoitettu.
Kuten moni tässä ketjussa on kokemuksenaan kirjoittanut, niin yhdenkään vauvan kanssa ei aina ole helppoa. Aivan turha väittää tuollaista soopaa. Yksi vaativa vauva osaa kyllä rassata äitiä kolme kertaa enemmän kuin tavalliset kaksoset.
Mulla on kolme lasta ja ensimmäiset on kaksoset, se vasta jotain on, yhden vauvan kanssa ON HELPPOA!!!! ja sun yksi vauva on oikeasti aika helppo nakki.
Älkää hankkiko heti lisää lapsia jos nyt olet jo noin väsynyt, sillä kun on kaksi lasta, on työmäärä tuplat. Näin se vaan on.
Ja tuossa toisen lapsen hankkimisessa on kahta kokemusta. Tuo 'ei toista lasta' on yksi aivan perusteltu näkemys, mutta se ei ole ainoa oikea. Minä ja moni muu on kokenut asian myös niin, että toinen lapsi heti perään voi rauhoittaa tilanteen. Tietenkin kahden pienen kanssa on työnsä, mutta nuoremman ollessa jo muutaman kuukauden ikäinen lapsista alkaa olla seuraa toisilleen, ja sen myötä äidiltä kärttäminen vähenee.
Minulla oli kahden pienen kanssakin kuitenkin selvästi helpompaa, kuin yhden vaativan vauvan kanssa. Vaikka toisen synnyttyä pyykinpesu vähän lisääntyi, kun lapsia oli kaksi, niin talossa ei kuitenkaan ollut yhtään vaativaa vauvaa, ja työmäärä oli siten enintään puolet siitä, mitä oli yhden vaativan vauvan kanssa. Mikään totuus ei siis ole sekään, että työmäärä muka tuplaantuisi toisen lapsen myötä. Se riippuu niin monesta asiasta, ettei sitä voi ennalta tietää. Tai oikeastaan voi, jos sitä ekaa on vauvavuoden kantanut sylissä liki vuorokauden ympäri ja nukuttanut pätkänukkujaa vuoden aikana tuhatkunta tuntia, niin ei siitä työmäärä enää oikein voi lisääntyä.
ihan täydet tsempitykset sulle! Ymmärrän, mistä puhut. Kai ne vauvat vaan on erilaisia. Mä aina ihmettelin, että miten ne äidit ja vauvat voivat esimerkiksi aamulla rauhassa köllötellä sängyssä, kun on syötetty ym... mun vauvalla oli koliikki, joten ei viihtynyt paikallaan MISSÄÄN 5 minuuttia kauempaa, ei sylissä tms. Oli juuri tämä aika kesällä, olin tosi rikki. No, hankin kantoliinan jo alkumetreillä ja sen kanssa pääsin hyvin ulkoilemaan, kun vauva nukkui siinä parisen tuntia hyvin syötyään. Käytiin kaupassakin, mutta vaunuja ei tullut käytettyä kuin ehkä 5 kertaa koemielessä.
Reissasimme kyllä - ulkomaita myöten, mutta oli samperin rankkaa! Neuvolan terkkakin kehotti vaihtamaan ympäristöä, kun samat koliikkivaivat ne olis ollu missä vaan. Ja joo, en kyllä muista muuta kuin sen rankkuuden. Ja joo, en kyllä ihan heti halua samaa kokea uudestaan, lapsi nyt 2v 3kk.
Taitaa olla tempperamenttiasia... Kovasti voimia!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan ruoka-aikoja - siis ettei koko ajan rinnalla vaan välillä taukoa - mahan kannalta tosi tärkeää. Ja vauva sai korvikettakin sitten, parin kuukauden ikäisenä joi mahansa täyteen ja nukkui kolmekin tuntia kantoliinassa. Oli ihanaa kävellä ulkona kaupungilla vaikka hiki olikin:-) Mutta muistan silti, että välillä oli päiviä, ettei jotenkin päästy ulos ennen iltaa...höh, sellaista se vaan on.
Ihmettelen ettei neuvolassa sen enempää asiaa korostettu.
Minulle kuitenkin tuli vauvavuodeksi kaikenlaista jokeria johon ei ole mitenkään voinut varautua. Voimat on sen takia ihan loppu ja välillä tuntuu että tarvitsisin ihan sairaalahoitoa. Vuoteen on mahtunut kuolemaa, talousvaikeuksia, hirveitä riitoja ja masennusta. Mutta vauva on itsessään maailman helpoin ja sopeutuvaisin, onneksi:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vasta 1,5 vuotiaasta taaperosta todella alkaa nauttimaan, kun kaikki alkaa helpottaa syömisistä nukkumiseen. Vauvan kanssa on rankkaa, mutta se kuuluu asiaan. Täytyy vain yrittää venyä päivä kerrallaan. Jaksamista!
Mun kaveri sai esikoisen samaan aikaan kuin minä. Hän sitten joskus mietti, että onkohan turhaa vaihtaa vauvalle yöksi yövaatteet, mutta teki niin kuitenkin.
Minä en tiennyt mitä sanoisin, kun minä pidin häntä aivan idioottimaisuuden huipentumana. En voinut käsittää, että joku vaihtaa vauvalle vaatteita ihan vaan huvin vuoksi. Mun vauva oli nimittäin sellainen niskakakkaaja, että about viidesti päivässä oli vaatteiden koko selkä kakassa. Vaatteiden vaihtoa oli niin mielettömästi, ettei olisi tullut mieleenkään - ei edes mielen viereen - vaihtaa vaatteita vielä sen lisäksi ihan muuten vain!
Toisen lapsen myötä olen oppinut, että jotkus vauvat todellakin saavat kakan pysymään aina vaipassa. Vauvoissa on eroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha ketju, mutta kirjottelempa silti, sillä itse olen pohtinut samaa tässä toisen lapseni kohdalla.
Hyvä on muistaa, että voidaan ajatella vauvan ekat 3 kk olevan lapsivuodeaikaa, jolloin vauva lähinnä syö ja nukkuu ja on hyvä keskittyä vauvan tapojen tuntemiseen ja opetella häntä kaikessa rauhassa hoitamaan. Tuon 3kk jälkeen monesti vauva alkaa olla pidempiä aikoja hereillä (n. 1h ja siitä enemmän välillä). Rutiineja voi alkaa muodostua jne. Homma helpottuu.
Ekat 3 kk ja sen jälkeenkin voi olla raskasta aikaa, mutta kannattaa opetella elämään hetkessä, imeä energiaa niistä pienistä hyvistä jutuista, kuten vauvan hymystä, imetys/syöttöhetkistä, vauvan silittelystä, vaunulenkeistä, vauvan kantamisesta jne.
Aika menee kuitenkin nopeasti ja pian vauva on jo taapero ja sitten pikkulapsi jne. Tulet ikävöimään vauva-aikaa. Tai ainakin joitain hetkiä ja juttuja tuosta ajasta. Pian voi olla ettei tuo pieni olento enää anna varttuessaan itseään pusutella eikä suostu metsäretkillä enää kantoreppuun. Se menee päiväkotiin ja ikävöit häntä, kun näet vain arki-iltaisin ja viikonloppuisin häntä töihin paluusi jälkeen.
Nyt hän on tässä pienenä vauvana ja sulla on aikaa häntä hoitaa, paijata ja rakastaa.
Herkkänahkaiselle jos jättää kakat vaippaan vaunulenkin loppupuolen ajaksi, niin kotona saatkin sitten kehitellä keinoja, joilla selvitä vereslihalle palaneen vauvan pyllyn kanssa.
Hyvä jos sinä oot saanut olla lapsesi kanssa noin huoleton. Älä luule että se mahdollisuus on olemassa kaikilla.