Voiko jättää menemättä hautajaisiin?
Huomenna olisi hyvän ystävän hautajaiset. Mulla on ajatukset aivan sekaisin, enkä tiedä mitä teen. Menenkö vai enkö..
Olisin menossa sinne lähes ventovieraiden ihmisten kanssa. Se ahdistaa jo ihan tarpeeksi!! Lähdemme ajamaan täältä aamulla klo 6 ja ehkä noin yhdentoista aikaan olemme perillä. Hautajaiset alkaa klo 13..
Kirkossa saan istua yksinäni.. Ilman mitään tukea keneltäkään.
Kirkon jälkeen on vissiin jonkunlainen pienimuotonen muistotilaisuus, johon todellakaan en halua osallistua, mutta pakko on, kun en pääse pois muuten kun samaisella kyydllä, jolla meenkin.
Olen myös hyvin vihainen ystävälleni hänen teostaan, enkä tiedä onko minulla edes oikeutta mennä hänen hautajaisiinsa..
Olenko ihan idiootti, jos jätän menemättä?
Kommentit (28)
Saat asian päätökseen mielessäsi. Olin hyvän ystäväni hautajaisissa jokin aika sitten ja vaikken tuntenut myöskään sieltä läheskään kaikkia, jotenkin se kollektiivinen suru lohduttaa itsessään.
muistelemaan sitä kuollutta läheistä eikä seurustelemaan sen kummemmin muiden vieraiden kanssa. Ja jutun aiheet muistotilaisuudessa koskettavat kuollutta ystävääsi eli small talkina on, millainen (hyvä) ystävä tämä poismennyt ihminen oli. Tapanahan on muistella positiivisia asioita kuolleesta ja jättää (mahdolliset) negatiiviset asiat joillekin muille forumeille. Näet myös, että muutkin ihmiset kaipaavat häntä. Siitä saatat saada itsellesi voimia. Itse menisin noihin juhliin.
Sinua varten vaan ystäväsi muistamiseksi. Eivätkä hautajaiset ole useinkaan "hauska" tilaisuus - no, joskus, jos vainaja on ollut 90 v ja elänyt hyvän pitkän elämän, voi sukulaisilla ja tuttavilla olla kovinkin mukava muistotilaisuus.
Ei siis ole ihme, että sinua ahdistaa, mutta tottakai sinä menet, sillä näin kunnioitat ystäväsi muistoa.
Uskon, että meneminen helpottaa myös sinun tuskaasi!
mennä. Hautajaiset ei yleensä mitään hupijuhlia ole kenellekään.
Olen ollut kolmissa hautajaisissa aikaisemmin ja niissäkin on melkein taju lähtenyt..
Pelkään, että totaalisesti sekoan, riehun ja huudan siellä. Tai sitten, että taju lähtee. Tai saan jonkun kohtauksen..
tilanne ei jäisi jotenkin "auki" vaan olisi päätös, josta voit sitten edetä haluamallasi tavalla, ajatusten suhteen siis.
Tsemppiä, se tulee olemaan kaunista.
Ps. Tänään ei kannat ottaa enää rohkaisyryyppyjä.
Kyllä sinä pärjäät.
me oltiin kesällä myös ystävän hautajaisissa ja se oli todella raskas kokemus, mutta sen jälkeen suru alkoi helpottaa kun sai kunnolla hyvästellä. kadut myöhemmin jos et mene.
voimia kovasti
Niin paljon ajatuksia, vihaa tunnen lähinnä. Olen niin raivoissani, että tärisen. Tekis mieli huutaa ja paiskoa tavaroita. Olen varmaan tunnevammainen.
Ajattelin, että joskus sitten kun olen valmis, antanut anteeksi, voisin käydä haudalla. Tänään vaan ei ole sen aika.
Aika helvetin yksin olen ihmisten kanssa, joita en edes tunne. Ystävän avomiehen "tiedän", mutta hänen avomiehensä vanhempia en ole koskaan tavannutkaan ja heidän kyydillä olisin mennyt.
No mutta, ei tuo yksin meno ollutkaan se suurin ongelma, vaan nää mun ajatukset. ap
Ehkä ystäväsi olisi halunnut että tulet saattamaan hänet. Olithan läheinen.
Mutta jumala ymmärtää heikkoutesi.
Rohkeutta sinulle ja lopeta juominen.
Mikä tai kuka sä oikein luulet olevasi?
Syyllisiä olemme kaikki mutta anteeksi ne saamme kun sitä pyydämme.
Tiedät keneltä.
ja kerrot hänelle, että jännität ihan hirveästi hautajaistilaisuutta. Tohtoritäti kirjoittaa sinulle reseptin ja haet apteekist rauhoittavan pillerin. Näin tein minä, kun jouduin tukemaan vanhempiani sisareni hautajaisissa. Loput pillereistä vein muuten takaisin apteekkiin - ihan vain "varmuuden vuoksi", ettei tulisi napsittua niitä, kun ne todellakin saivat koko jännityksen, pelon ja ahdistuneisuuden laukeamaan.
Olen ollut kolmissa hautajaisissa aikaisemmin ja niissäkin on melkein taju lähtenyt.. Pelkään, että totaalisesti sekoan, riehun ja huudan siellä. Tai sitten, että taju lähtee. Tai saan jonkun kohtauksen..
vaan kunnioittamaan vainajaa.
Mitä sitten jos on yksin. Onhan vainajalla varmasti muitakin sukulaisia ja ystäviä jotka ei toisiaan tunne.
Kaikissa hautajaisissa joissa minä olen ollut on mulle tumtemattomia ihmisiä. Ihan mukava on ollut jutella muistotilaisuudessa että ketä tunsi vainajan ja mistäkin yhteydestä. Suru on kuitenkin se yhdistävä tekijä.
Mutta suosittelen menemistä mikäli katuisit sitä menemättömyyttä pitkään jostain syystä....
JA vaikka kirkkoon menisitkin niin ei ole pakko mennä musitotilaisuuteen.... Vaikka kuskisi menisikin...... odottele jossain....