Uusperheongelma

En tiedä mistä monet vastaajat ovat saaneet päähänsä että syytän lapsia tästä tilanteesta tai että haluan jättää heidät meille keskenään kun menemme kyläilemään tms. absurdia. Haloo! En ole mitään sellaista kirjoittanut, nämä ovat vain omia päätelmiänne, joiden taustavaikuttimia en lähde arvailemaan. Mies haluaa että lapset tulevat mukaan aina kun menemme sukulaisilleni, vaikka ei olisikaan tapaamisviikonloppu. Siis ihan sama milloin mentäisiin. Ja näin voitaisiin varmasti tehdä, jos mieheni olisi huolehtinut lastensa siisteydestä ja käytöstavoista, jotta voisimme käydä hyvillä mielin kyläilemässä. Tai antaisi minun osallistua jollain lailla kasvatukseen, jos hän ei itse halua sitä tehdä. Siisteydestä ja hyvistä tavoista olisi varmasti lapsillekin etua pitkällä tähtäimellä. En ymmärrä mieheni asennetta tässä asiassa - hän sanoo, etten saa komentaa, että lapset tykkäisivät minusta.



Pari esimerkkiä viime kyläreissultamme sukulaisilleni:

1) Jälkiruuaksi oli suklaavaahtoa, joka tietenkin oli ruskeaa. Toinen lapsista kommentoi kovaan ääneen: "Mitä p*skaa toi on?" Tarkoitti sen varmaankin vitsiksi, mutta ruuanlaittajaa ei naurattanut.

2) Sukulaistyttöni, 6 v., lauloi lapsellemme, joka oli silloin vauvaikäinen. Toinen miehen vanhemmista lapsista kommentoi: "Ooksä vähän tyhmä? Luuleksä että se tykkää kuunnella sun karseeta ulisemista?" Pikkutyttö poistui sen jälkeen tippa silmässä pois.



Jälkimmäisellä kerralla sanoin miehen lapselle mielipiteeni hänen käytöksestään mutta toivoisin kovasti ettei tällaisia tilanteita tulisi. Haluaisin liikkua yhdessä porukalla niin, että kaikilla olisi hyvät fiilikset. Ja haluaisin että sukulaisillani olisi meidän porukasta hyvä käsitys.

Minusta tässä on outoa, että ap ei saisi kasvattaa selkeästi jo murrosiän kynnyksellä olevia lapsia eikä heidän isänsäkään viitsi sitä tehdä.



Uusperheen elämä on vaikeata, mutta pelisäännöt pitäisi olla selviä niin helpottaisi. Pystytkö keskustelemaan lasten äidin kanssa? Ehkä lapset vaan haluaa huomiota isältään käyttäytymällä huonosti, kun eivät sitä muuten saa.

Mutta miksi ihmeessä mies haluaa lapset mukaan sukulaisiin silloin kun ovat äidillään? Se on äidin ja lasten aikaa!

kirjotit, että minkäs sille voi, että on minun, sinun, exän, exän, tulevan exän jne.. lapsia. KUKA

voi, ellet sinä!! Harkintaa enemmän näihin lisääntymisiin.

Niin kuin kerroin, miehelleni on muodostunut periaatekysymykseksi että lapset pääsevät aina mukaan sukulaisteni luo. Eikä näitä vierailuja jatkuvasti ole kun sukulaiset asuvat kauempana, mutta näin kesäisin loma-aikaan tietysti enemmän. Ja totta kai miehen lapset voivat viettää kesällä meillä enemmän aikaa, kun on koulusta lomaa. Miehen eksä toivoisi että olisivat meillä vielä enemmän kuin nyt, jotta hän saa omaa aikaa - minkä kyllä ymmärrän.

olen sitä mieltä, ettei tilanteessa ykkösongelma ole vierailujen kokoonpano vaan se, ettei lapsia kasvateta! Eiköhän siitä ole näille lapsille myöhemmin enemmän haittaa, etteivät ole tottuneet hoitamaan hygieniaansa, eivät osaa käyttäytyä jne. kuin siitä, ettei nähnyt sinä vuonna sitä ja sitä äitipuolen sukulaista.



Voin toki olla väärässä, mutta mieleeni tulee, että miehellä on epämääräinen (ja ilmeisen oikea!) tunne, että lapsia olisi pitänyt kasvattaakin. Ja koska on niin mahdottoman vaikea myöntää virheitään ja tarttua toimeen (esim. kantaa tenavat suihkuun), on helpompi esittää hyvää isää ottamalla lapsia mukaan kyläilyihin ym. vaivattomampaa. Ja ihan totta, jos lapsi löyhkää hieltä, syyttävä katse kohdistuu aina äitiin, eli isä ei ilmeisesti joudu häpeämään lapsiaan samalla tavalla.



Olen itse äitipuoli ja huomannut, että nämä hygieniahommat levähtää helposti käsiin, kun vuoroon olla äidillä, isällä, eri mummoloissa ja milloin missäkin. Lapset eivät kilju riemusta joutuessaan suihkuun, joten ehkä ne sitten siellä seuraavassa paikassa...

sä sanot sun miehelle että sun kotona eletään sunkin arvojen mukaan. Tietenkin sä voit sanella miehesi lapsille säännöt ja valvoa että niitä noudatetaan- se vaatii vaivaa ja on rakkautta- parasta mitä lapset voi saada. Jos ei sovi miehelle, niin sulla on parisuhdeongelma- ei lupaa kovinkaan hyvää. Jos taas sopii miehelle sulla on paljon kasvatustyötä. Mä en katsois päivääkään talossani mitään öykkärikäytöstä- meillä käy paljon lapsia leikkimässä, yökylässä jne (no eri kuin asuisivat) ja tasan samaa marssia menevät kuin omatkin.

Lapsille sanotaan ettei heitä oteta mukaan jos eivät opettele käyttäytymään.

Ole määrätietoinen tässä, tarvii tehdä säännöt ja rajat tosi selviksi.

Sitten voitte ottaa heidät mukaan kun osaavat käyttäytyä.

Vihonviimeistä on jäädä välikäteen tempoilemaan sinnetänne. Silloin ei mistään tule mitään.

Ap ei ole mitenkään vähätellyt, eritellyt tai hylkinyt ketään- se on vastaajien omassa päässä olevaa ennakkoluuloa.

Mitenkä ihmeessä ap voi kohdella kaikkia tasa-arvoisesti jos hänen on kuitenkin tyydyttävä vain toisten käsityksiin miehen lasten kohdalla? En minäkään pystyisi pitämään huonosti käyttäytyvistä lapsista joihin en voi luoda omien arvojeni mukaista suhdetta. Lapset on lapsia , mutta aikuisellakin on lupa olla aikuinen ja elää omassa kodissaan omien arvojensa mukaista elämää- vaikka exien ja exexien käsitykset elämässä olisivat mitä tahansa.

"minun kotonani minun tavallani". Hellästi ja päättäväisesti alkaa sanella sääntöjä, joita teinien on heillä noudatettava. Se on lasten etu ja sen on uusioperheen etu. Esimerkiksi tylystä käytöksestä huomautetaan heti, vaikka vieraisilla ja asia käsitellään lasten kanssa jälkikäteen.



Ei äitipuolen tarkoitus ole olla vain kiva, vaan luotettava aikuinen. Mies joko hyväksyy sen, tai kasvattaa lapsiaan itse.



Ja todellakin, tuo kuvattu käytös on aivan törkeää. Miehelle pitäisi kertoa kuinka sukulaiset ovat sellaisesta käytöksestä loukkaantuneet. Miehen tulee ymmärtää todellisuus, ei aviopuolison tehtävä ole suojella häntä.

.. meidän..lapsia. ja exän exän exän lapsia jnee..

Noi voi hitto minkäs sille voi!?

No kait se nyt on oma valinta.

Olen uusperheäitinä ja ihmisenä :-) samaa mieltä kuin jotkut aiemmin kirjoittaneetkin, eli on LASTEN ETU että he oppivat hyvät tavat, huolehtimaan hygieniastaan ja ottamaan muut huomioon. Ensisijaisesti se on tietenkin omien vanhempien velvollisuus, mutta kyllä uusperheessä kaikkien aikuisten täytyy kasvattaa. Se on myös lapsista huolehtimista.

Toivottavasti ap. saat sovittua miehesi kanssa selkeät linjat, joita noudatatte. Meillä elämä helpottui suuresti heti, kun se saatiin tehtyä. Ei se kyllä helppoa ollut, mutta ehdottoman hyvä juttu perhesovun ja arjen sujuvuuden kannalta. Käytännössä meni niin, että kun oltiin tarpeeksi monta kertaa riidelty aiheesta, lähetin miehelleni sähköpostilla ehdotuksen "meidän perheen säännöistä". Emme sitten olleetkaan niistä kovin eri mieltä ja sovimme, että paikalla oleva aikuinen aina huolehtii, että asiat menevät niiden mukaisesti. Itse asiat olivat hyvin yksinkertaisia tyyliin "jokainen siivoaa omat sotkunsa", "kädet pestään aina kun tullaan kotiin, käydään vessassa ja ennen ruokaa" ja "toisille puhutaan kauniisti, tervehdit'ään, kiitetään jne.".

Mieheni on myös sanonut lapsilleen (nyt 9v. ja 11v.), että "XX on täällä perheessä toinen aikuinen ja huolehtii teistä niin kuin minäkin". Käytännössä se tarkoittaa, että huolehdin sekä hyvistä että kurjemmistakin jutuista tarpeen tullen. Voin esim. antaa luvan lähteä kaverin kanssa kioskille ja tarvittaessa sitten puutun ei-toivottuun käyttäytymiseen. Ja kun minä ja lasten isä olemme samoilla linjoilla, se näkyy myös lasten (parantuneessa) käytöksessä.

Mainittakoon vielä, että lasten äiti elää hyvin erilaista elämää kuin me, mutta lapset ymmärtävät kyllä, että eri kodeissa on erilaisia tapoja ja käytäntöjä.

Mutta kyllä sinulla pitää olla oikeus komentaa lapsia kotonasi jos on aihetta. On lasten etu että oppivat käyttäytymään siivosti. Tuo pummailu on häiriintynyttä käytöstä ja sellaiset tavat pitää oikeasti kitkeä pois. Tee miehellesi selväksi mistä asia kiikastaa. Minusta tuossa on ihan pointti. Mitä tahansa ei tarvitse sietää mutta on toimittava hyvin diskreetisti. Tee lapsille selväksi että sitten kun käytös on parantunut pääsevät mukaan.

.. meidän..lapsia. ja exän exän exän lapsia jnee..

Koita puuttua lasten kasvatukseen. Kasvattaako miehesi teidän yhteistäkin lasta samalla tavalla?

.. meidän..lapsia. ja exän exän exän lapsia jnee..

Noi voi hitto minkäs sille voi!?

sinun sukulaisillasi ei ole miehesi lapsiin minkäänlaista tunnesidettä. Selitä, että SINULLA ei ole mitään miehen lapsia vastaan, mutta sinun sukusi haluaa tavata SINUN perhettä, ei miehesi perhettä.



Yritä kuitata juttu vähän sillä tavalla, että sukusi nyt toivoo tällaista kummallista juttua, niin eikö voida toteuttaa. Miehen lapset voivat sitten kylästellä ihan tarpeeksi sekä isänsä että äitinsä sukulaisten luona. Ei tuon ikäiset edes siitä sukuloinnista niin välitä, niin on vain heillekin kivempi kun ei tarvi kolmissa sukulaisissa käydä vaan selviävät kaksilla.

Miehen aikaisemmasta liitosta olevat lapset ovat yhtä paljon hänen lapsia, kuin sinunkin lapsi. Ja kun lapset viettävät aikaa isänsä kanssa vähemmän, kuin tämän uuden niin ymmärrän hyvin.

Hyväksymällä lasten isän puolisoksesi tulee sinun hyväksyä myös lapset, nyt vaikuttaa siltä, että olet mustasukkainen ja sinusta tuntuisi, että nämä pojat tunkevat väkisin häiritsemään perhettäsi. Sukulaiseni omat pojat 11 ja 10 vuotta, pissaa aina kylässä ollessa pöntön viereen ja puhtaat vaatteet on heillä päällä about 5min ja sitten ovat likaisia. Ehkäpä normaalia?!? Taidat vaan keksi tekosyyn, että miehesi ex:sä olisi huono kasvattaja.



Meidän perheessä on kaksi lasta, toinen on yhteinen. Kaikki muut mieheni sukulaiset ottivat lapseni vastaan avosylin, paitsi hänen veljen vaimo, jonka mielestä tyttreni "ei kuulu joukkoon", tosin tämä nainen ei muutenkaan ole kovin tasapainoinen enkä muutenkaan olisi pitänyt hänestä.

Mistä sinä tiedät, että eksä ei varmasti ole huono kasvattaja? Kuule, maailma on täynnä surkeita vanhempia ja osa niistä on ihan niitä lähiäitejäkin. Aina se huono ei ole etäisä tai äitipuoli vaan ikioma äiskä.



Ap, en ymmärrä miestäsi. Miksi häntä riepoo se, että te voitte joskus vierailla kolmestaan sun sukulaisissa? Itse olen uusperheen äiti ja tosiaan kaikki mun suvun kekkerit kierretään ihan tällä porukalla. Eihän meille tulleissa hääkutsuissa edes ole miehen lapsen nimiä, kun ovat tädeille ja sedille täysin ventovieraita. Eivät varmaan edes nimiä tiedä.



Mun vanhemmille viedään joskus miehen lapset, tosin mies ehdottaa aina menoa sinne, kun hänen lapsensa eivät ole meillä. Kokee kai, että ovat siellä ihan turhia ja vanhempani saavat näin keskittyä oikeasti niihin omiin palleroihin eli meidän lapsiin. Hänen lapsilla on taas äidin puolelta oma mummula, jossa käyvät.



Miksi te teette elämän niin vaikeaksi? Uusperheessä ei eletä kuten ydinperheessä vaan jokaisella on sen yhteisen perheeen lisäksi omia sukulaisia, ja ei kaikkien tarvi kaikkia rakastaa, kunhan siinä keskiössä ollaan oikeudenmukaisia.

Aina ei ole äidin puolella sukulaisia. Miehenilläni ei ole äidin puolelta muita sukulaisia kuin serkku. Ja kun äiti kohteli lastaan vähän miten sattuu ja isä oli kiinnostunut vain uusperheestään, mies jäi ihan oman onnensa nojaan. Siitä kärsitään vielä nyt aikuisiälläkin kun meillä ei ole isän puolelta sukua ollenkaan.

Yritin selittää miehelle kyllä siihen tyyliin että sukulaiseni haluavat nähdä omaa sukulaislastaan ja että hänen aiemmasta liitosta olevat lapsensa eivät ole heille sillä lailla läheisiä mutta mutta... Mies pitää sukulaisiani tämän seurauksena kylmäkiskoisina ja lasten mukaan pääsystä on tullut hänelle ihan periaatekysymys. Ymmärrän hänen näkökulmaansa mutta toivoisin että hän tekisi enemmän lastensa kasvatuksen eteen. Hän kuitenkin loukkaantuu herkästi, jos otan puheeksi lasten kasvatuksen puutteet.



Pidän itse huolta meidän yhteisen lapsemme siisteys- ja tapakasvatuksesta, mutta on vaikea puuttua näiden kahden vanhemman lapsen käytökseen kun herkästi saan kuulla mieheltä, että anna olla. Jotain toivoa lienee kun miehen kaveri huomautti lasten epäsiisteydestä ja vanhemman lapsen pummailusta. Se saattoi saada miehenkin hiukan havahtumaan.