Verensokereista tietävät!

vaihtelee välillä 4-7. Joissakin tapauksissa ylärajana kuuluu pidettävän alhaisempaa arvoa, mutta itse en ole sellaiseen törmännyt.



1,5 tuntia aamupalan jälkeen veren hiilihydraattikuorma on luultavasti suurimmillaan (ts. valtaosa ruuan hiilareista on imeytynyt/imeytymässä) ja haiman insuliinin tuotanto siis toimii ihan hyvin, kun veren sokeripitoisuus (glukoosipitoisuus) ei nouse tuon korkeammalle.



Tietysti lääkärillä tai diabeteshoitajalla voi olla eri käsitys asiasta, mutta minun mielestäni arvo on hyvä.



terveisin diabeetikon äiti

mmol/litra, eli yleisimmin käytetystä veren glukoosipitoisuuden yksiköstä.



- 2 -

Välillä tulee hysteerisena mitattua diabeetikon sisarustenkin sokereita taudin pelossa.



ap

puolitoista tuntia aamupalan jälkeen? Etenkään jos et edes tiennyt mitä arvoja odottaa? Jos on vähänkään pihalla, kannattaa mitata vain paastoarvoja. Niille on selkeät viitealueet. Aterianjälkeiset arvot riippuvat aikalailla syötyjen hiilihydraattien määrästä ja ateriasta kuluneesta ajasta, iästä, fyysisestä rasitukesta aterian jälkeen jne. Äkkiseltään 6.2 kuulostaa hyvältä.

puolitoista tuntia aamupalan jälkeen? Etenkään jos et edes tiennyt mitä arvoja odottaa? Jos on vähänkään pihalla, kannattaa mitata vain paastoarvoja. Niille on selkeät viitealueet. Aterianjälkeiset arvot riippuvat aikalailla syötyjen hiilihydraattien määrästä ja ateriasta kuluneesta ajasta, iästä, fyysisestä rasitukesta aterian jälkeen jne. Äkkiseltään 6.2 kuulostaa hyvältä.

ap

Et sinä ole tyhmä, vaan ahdistunut ja peloissasi.



Tiedät ettei se auta mitään se mittailu. 1.Diabetesta ei voi estää, kun se on tullakseen se tulee. Oireet huomaa ilman mittailujakin. Lapsesi kärsii myös ahdistuneesta äidistä. Mittailusta on enemmän vahinkoa kuin hyötyä.



Älä rasita itseäsi ajatuksilla jotka tekevät sinusta vainoharhaisen. Päästä tästä ajatuksesta nyt irti.

ilman mittaamistakin! Tarkkaile ennemmin juomista, wc-käyntejä ja yleistä vireystasoa. Jos niissä on jotain erikoista, niin mittaile vasta sitten.



T: myös db-lapsen äiti

Ei mitään ongelmia.



Terkuin labrahoitaja.

puolitoista tuntia aamupalan jälkeen? Etenkään jos et edes tiennyt mitä arvoja odottaa? Jos on vähänkään pihalla, kannattaa mitata vain paastoarvoja. Niille on selkeät viitealueet.

mahdollisista sokeriaineenvaihdunnan häiriöistä!



Se on vinksallaan, jos jotain hämminkiä on.



Terkuin labrahoitaja.

Aterian jälkeinen sokeri ei varsinaisesti ole kiinni aterian hh-määrästä silloin, kun aineenvaihdunta toimii normaalisti. Haima erittää kyllä juuri sopivan verran insuliinia pitämään vs:n hyvänä oli syönyt sitten minkä verran vain hiilihydraattia.



Jos epäilee vs:n normaaliutta (oireilee), on silloin kyllä tarpeen tarkistaa muutamaan kertaan paaston lisäksi aterian jälkeen (1½ tuntia) sokeri. Oireettomilta (ei syytä epäillä) lapsilta ei tarvitse vs:a mitata.



Aikuisen ihmisen normaali vs-arvo aterian jälkeen ei suinkaan ole 10 mmol/l. Yleensä vs pysyy normaalina myös aterioiden yhteydessä eli yleensä alle 7 mmol/l. Kerrottakoon että 2 tyypin diabeetikolla vs mitataan n 2tuntia ruokailusta, 1 tyyppiläisellä aikuisella n 1½ tuntia ruokailusta ja molemmissa tapauksissa pyritään pitämään arvo alle 8 mmol/l tai joka tapauksessa nousu ennen ateriaa arvosta saisi olla korkeintaan 2 mmol/l. Ennen ateriaa arvoissa pyritään molemmilla normoglykemiaan eli vs 4-6 mmol/l kaikkien aterioiden edellä eli myös päivällisen edellä. 1 tyyppiläiselle tämä on haasteellista mutta 2 tyyppiläisellä ei ole diabeteksen hoito vielä riittävän hyvällä tasolla, jos aterian jälkeinen arvo ei pysy alle 8 mmol/l. Vain vanhuksilla, joilla odotettavissa oleva elinikä ei ole kovin pitkä, tyydytään alle (tai n.) 10 mmol/l arvoihin.



D

Ymmärrän kyllä huolesi, täällä myös yksi diabeetikon äiti, joka useanakin yönä on hiippaillut ottamaan muiden lasteni sokereita.



Kiva kommentti muuten toi, etteikö diabeetikon äiti ymmärtäisi sokeriarvoista mitään ; )

mahdollisista sokeriaineenvaihdunnan häiriöistä!

Se on vinksallaan, jos jotain hämminkiä on.

Terkuin labrahoitaja.

kun paastoarvot on 6.7 ja aterian jälkeen 14?

vaikken labrahoitaja olekaan.

Ymmärrän kyllä huolesi, täällä myös yksi diabeetikon äiti, joka useanakin yönä on hiippaillut ottamaan muiden lasteni sokereita. Kiva kommentti muuten toi, etteikö diabeetikon äiti ymmärtäisi sokeriarvoista mitään ; )

Eikö riitä että yksi lapsista on kroonisesti sairas.

Koko perhe sairastaa??? Äiti ehkä sairain luuloineen. Sairasta on yöllä hiippailla otamassa terveiltä lapsilta arvoja.Haloooooooo....

Etkö sinä hyvä ihminen ymmärrä mitä teet lapsillesi ja itsellesi.

Ymmärrän että rauhoitat omaa mieltäsi, mutta tapa on väärä ja väärin lapsiasi kohtaan.

Terapiaan kipin kapin.

(toivottavasti ei). Kivoja kommentteja sulla, vaikutat tooosiiiii empaattiselta ihmiseltä. NOT.

lapset nukkuvat. Ja vain siksi, että aiemmin sairastunut lapseni oli aikoinaan todella hengenvaarassa silloin kun d todettiin, sokerit olivat yli 50 eivätkä lääkäritkään uskaltaneet sanoa näkeekö lapseni seuraavan aamun. Teholla rukoilin sen yön.



Mutta sinäpä nämä asiat tunnut paremmin tietävän, minä en toista kertaa sitä kauhun tunnetta halua kokea.

Eli diabetes diagnoosia pukkaa. Jos sellaista ei ole, mars d-hoitajalle/tth:lle/lääkärille sokerirasituslähetettä hankkimaan. Ja jos oli kyse lapsesta niin päivystykseen, josta lähteekin sitten suoraan lähete erikoissairaanhoitoon jatkoselvityksiin.



Ja en kyllä yhtään ihmettele, jos d-lapsen äiti mittaa muilta lapsilta sokereita. On pelit ja vehkeet kotona sekä tietämystä vs-arvoista niin kyllä ihminen yleensä käyttää tilaisuuden hyödykseen. Kyllä he varmaan itsekin välillä miettivät, että hallitseeko sairaus miten paljon heidän elämäänsä. Ja aika monessa hoitopaikassa myös hoksaavat näistä asioista puhua perheen kanssa.



D

oli tuohon paasto 6.7 ja aterian jälkeen 14 -viestiin.



D

(toivottavasti ei). Kivoja kommentteja sulla, vaikutat tooosiiiii empaattiselta ihmiseltä. NOT.

Ja arvaa onko käynyt mielessä aloittaa mittailut ja tarkkailut kaikilta lapsilta. Pitkin öitä kukkuilla huolesta

Onneksi järki on sanonut stop. Kysymys on omasta ahdistuksesta joka on pystyttävä käsittelemään itsensä kanssa. Jos ei, on haettava apua itselle itsensä ja lasten hyväksi.Sitä tässä tapauksessa on helppo saada. Se kuuluu perheen etuoikeuteen.On kysymys elämänpituisesta sairaudesta.

Tiedetään hyvin paljon mitä ongelmia näillä lapsilla on esim. itsenäistymisen kanssa. Minä lupaan se ei ole helppoa.

"Lässytykset" ei auta. Ihminen sokeutuu omasta huolestaan. Tekee hullujakin asioita. Kyttää ja on huolissaan, aivoissa pyörii sokeriarvot öin ja päivin. Entä jos? Lasta tarkkailaan, valvotaan ja hiivitään ja kurkistellaan.Entä jos? Pitäisikö syödä vai eikö pitäisi. Näin varsinkin pienten lasten kohdalla.

Kun tämä tarkkailu laajenee terveisiinkin lapsiin on herätyskellojen soitava.

Minä pyydän, lopeta ajoissa. Sinä et voi estää yhtään mitään tässä asiassa terveiden lasten kohdalla.

Ja lopuksi. Sinä uuvut kaiken tämän hulluuden keskellä.

Hassua että itse en koskaan ole toivonut tätä sairautta kenekään lapselle. No meitä on moneksi.