Kaveri suuttui kun peruin sovitun menon!

lapsen kanssa, ennenkuin biletyksen. Ja kyllä meillä kaverit kertoo ne tärkeät asiat kun ollaan kahdestaan. Hauskaa viikonloppua ap, jos se kaveri on oikea ystävä, niin ei tuollaisesta lopullisesti suutu.

meno peruuntuu niin ystävä ei olisi tärkeä! Kyllä mä olen aivan vakuuttunut siitä että perhe menee teilläkin etusijalle! Eli olisitteko oikesti jättäneet mökkiviikonlopun lapsen kanssa väliin jotta voisitte mennä etukäteen sovittuun illanviettoon tyttöjen kanssa? Mä en oikeesti käsitä... No olen varmaan aika huono ystävä mutta musta ei ollenkaan vertailukelpoisia juttuja...

ap

joille ystävyys ei merkkaa mitään



ja kyllä, olisin sanonut mökkielämälle, kiitos ei. Vaikka mökillä mieluusti vietänkin aikaa. Ja olen ens viikolla menossa mökille viikoksi (harvinaista herkkua). ja tiedän, että lapset nauttii mökillä olosta

Eli olisitteko oikesti jättäneet mökkiviikonlopun lapsen kanssa väliin jotta voisitte mennä etukäteen sovittuun illanviettoon tyttöjen kanssa?

ap

ei ole 26&Co:n kaltaisia henkilöitä. Jos ei osaa ilmaista asiaansa, ilman alatyylin nimittelyjä, niin se on voi, voi! Nyt on kyse isomman porukan ryypiskelyillasta, joka takuulla jää toiseksi, jos on mahdollisuus päästä lapsen kanssa johonkin kivaan paikkaan, minne ei muuten pääse. Ja, kuten joku jo tuolla mainitsikin, niin oikea ystävä kyllä ymmärtää, että laitat lapsesi arvojärjestyksessä ystävyyden edelle.

se rupea minua suunnattomasti rasittamaan.



Meillä on molemmilla 3 lasta, ja mielelläni tapaisin hänet niin et voisimme jutella. mutta kun lastenhoitajaa ei ole, niin yleensä meillä on aina kaikki lapset mukana.

Minua on ruvennut ärsyttämään se, että JOKA hetki ne hänen lapsensa menevät aina edeltä, oli minulla sitten mikä vaan lause kesken...tai olimme sitten missä tilanteessa vaan..kuullostaa varmaan pikkumaiselta, mutta minä olen opettanut omille lapsilleni, että joskus äiti haluaa jutella toisten aikuisten kanssa ilman että koko ajan keskeytetään, mutta tämä kaverini ei ole sitä opettanut omilleen.



joo, mä olisin varoivainen toitottamasta sitä niin kamalasti että lapset ovat arvojärjestyksessä kavereiden edellä, ehkä se lopulta onkin niin jokaisen kohdalla, mutta sitä toteuttaessa liian näkyvästi voi kyllä huomata jäävänsä kovasti yksin.

Varsinkin isomman porukan tapaamiset on hankalia järjestää, että löytyisi kaikille sopiva aika. Jos joku peruu päivää ennen tulemisensa, niin kyllä minuakin se vituttaa.



Osoitit ettet arvosta ystävyyttänne pätkän vertaa.

Minulle olisi tuossa tilanteessa ollut tärkeämpää mennä kaverin kanssa, kun viettää lapsiaikaa.



Ehkä en pidä mökkeilyä niin ihmeellisenä, että sen vuoksi jättäisin väliin OMAN ajan kaverin kanssa! Lasten kanssa ehtii olla muutenkin.

Totta kai on inhottavaa, jos ystävä peruu... Hän varmasti ymmärtää, että perheesi on sinulle tärkeä, mutta haluaisi varmasti itsekin olla sinulle tärkeä. Olet juuri niitä naisia, jotka saatuaan oman perheen eivät enää tarvi ystäviä. Itsellä tästä kokemusta ja voin sanoa että sattuu ja lujaa... Ja itselläni on lapsi :)

ap, kohta sun lapses kasvaa ja sitä kiinnostaa kavereiden seura huomattavasti enemmän kuin tylsät mökkiviikonloput äidin kanssa...



Siinähän sitten oot yksin kun olet näin tylysti kohdellut omia kavereitasi.



Ei se lapsi korvaa ystäviä. Oikeesti. Se on aika lyhyt aika elämässä, jolloin lapsi oikeasti jaksaa olla vanhempiensa kanssa 24/7. Sen jälkeen vanhempien on jatkettava taas omaa elämäänsä. Sääli, että monilla sitä omaa elämää ei ole, koska eivät ole arvostaneet ystäviään kuten selvästi ap.



Ja ihan vinkiksi tulevaisuuteen: LOPETA SE ELÄMINEN LAPSEN KAUTTA

Perua saa, mut mielestäni vain "huonomman asian takia" eli jos sairastuu, äiti kuolee tms. Mutta jos peruu menemisen, kun "tuli mukavampaa tilalle", niin on minusta erittäin törkeää.



Itse en kyllä edes vaivautuisi suuttumaan kaverinasi, vetäisin vain omat johtopäätökseni.

Katsos kun joku toinen ihminen olisi päätynyt tuohon samaan lopputulokseen ilman kaverin suututtamista. Mutta sinä pidät kaveriasi niin itsestäänselvyytenä, ettet vaivautunut hoitamaan asiaa tyylikkäästi. Ihan syystä kaverisi pimahti. Ja siitä on kiittäminen vain sinun huonoja viestintätaitojasi.

Mä olen ainakin kokemuksen kautta oppinut, ettei perheellisten ystävien kanssa sovittuihin juttuihin voi koskaan täysin luottaa. Se tuntuu vähän kurjalta, kun perhesyistä näitä sovittuja treffejä perutaan, mutta olen ottanut sen asenteen, että näitä tapahtuu, enkä suinkaan ole jäänyt kantamaan kaunaa, vaikka ensin tietenkin harmittaa.



Se, että kaverisi osoitti harmistumisensa kertoo aidoista tunteista ja sitä että hän todella odotti tapaavansa sinut. Toivottavasti olet jatkossa tarkempi!

ettei se edes tajua. on jo puolustellut moneen otteeseen. onnea hanelle vaan valitsemalleen tielle.....

kaverilla ei ole lapsia joten pääsee milloin vain tai helpommin kuin ap. ja kyse oli ison porukan menosta ei kaksin. iltoja ja menoja kyllä tulee vai oletko ap muuten huono menemään? tyyliin tämä oli vuoden ainoa kerta ja peruit senkin..

Oisit vaatinu bensarahat..

palsta pentuja täynnä? Kyllä ap:n kaveri tässä on ollut lapsellinen. Totta kai oma lapsi menee kaverin edelle, sen verran pitäisi aikuisen ihmisen ymmärtää.

kuin meneminen noin tärkeää. kyllä perheellisetkin menee mutta ei se noin tärkeää ole.

enkä ole moksiskaan. Syynä ei ole muu kuin, että hän ei tällä kertaa jaksakkaan. Meillä on molemmilla lapsia, joten ymmärrämme toisiamme jos tulee peruutuksia, eikä "syiden" tarvitse olla edes järkeviä :D Järjestämme ajan joskus myöhemmin. Kerkeämme kyllä vielä,jos ei ihan heti olla kuolemassa.



Joskus joudun itsekin perumaan menojani. Se joka ei niitä ymmärrä, ei ole edes ystävä!

Kerran yhden ystävän kanssa oltiin lähdössä hippaamaan ja olin jo astunut bussiin kun hän soittaa ettei lähdekään, kun oli tarkastellut rahatilannettaan tarkemmin. Hetken aikaa ketutti, mutta ei kauaa, sillä tykkään käydä yhtälailla yksinkin. Eihän näihin saa maailma kaatua eikä hyviä ihmissuhteita kannata liian hätäisesti heittää roskakoppaan.