Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mun elämä loppuu toisen lapsen saantiin. Hyppään sillalta
21.12.2008 |
Koska en enää kodin ulkopuolella pysty liikkumaan kun esikkoa 3v 3kk ei saa laittaa tuplarattaisiin.
Hyvästi elämä, en halua enää elää jos kotiin pitää jäädä homehtumaan.
Paitsi tietty niinä 4 päivänä viikossa kun esikko menee päiväkotiin isänsä kyydissä ja minä olen kahdestaan vauvan kanssa 7 tuntia
Kommentit (7)
todennäköisesti on, sillä eihän hän muuten olisi hoidossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä ala hyvää päivähoitopaikkaa muutaman kuukauden takia irtisanomaan. Ja esikko tarvitsee virikkeitä joita minä en univelkaisena ja kiukkuisena jaksa tarjota
Mitä sä muista ja muiden mielipiteistä välität.
Miten noi rattaat tähän liittyy? Ton ikänen kävelee, tai menee seisomalaudalla
ja itsekäs koska haluan 2 lasta ja silti pitää oman työpaikkani. Kotiäitinä tappaisin itseni kahdsessa viikossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
normaali lapsi niitä virikkeitä ja ohjattua toimintaa koko ajan...höpöhöpö,se on sun lapsi ja sinä kasvatat parhaiten, vaikka sohvalla kirjoja lukien tai lattialla aplapelejä tehden ja välillä parempi vaan olla ja mölöttää ilman tekemistä. Maailma on niin suorituskeskeistä jo lapsesta lähtien että päätä huimaa...Itellä samanikäinen esikko, taapero ja vauva..kaikkia ehtii sopivasti huomioimaan ja liikkeelle pääsee tupliksilla, kun esikko kävelee tai sullon kaikki vaunuihin!!!
Olkaa äitejä ja nauttikaa lapsista!!!!
Alue: Aihe vapaa
lapsellesi on varmasti hyvästä olla päiväkodissa jos sinä olet sen päätöksen tehnyt. Täällä on vaihteeksi taas näitä koko elämänsä uhraavia kotimammoja.
Nauti ajasta vauvasi kanssa, tällä ratkaisulla jaksat ehkä antaa aikaasi myös esikoisellesi.
Tiedän tunteesi, olin aikoinani itse kotiäitinä 4vuotta ja voi kuin ihana minusta on nyt tehdä töitä ja olla hyvä työssäni (joo, joo, olin hyödyllinen ja tärkeä myös kotona, muttei se voi olla koko elämä)