Lue keskustelun säännöt.
Haluatko kysyä jotain keh.vam.hoitajalta?
Kommentit (19)
Koska valmistuit ja kauanko kesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kriteerit dementian pisteytyksistä?
Mitä esim. käytännössä tarkoittaa 11/30 pistettä vaskulaarista dementiaa sairastavalla?
Dementikko ei siis ole ihan sama asia. Yleensä dementiasta puhutaan, kun oireet ovat alkaneet aikuisena. En tiedä dementian pisteytyksestä.
Viimeisiä vanhan koulutuksen saaneita siis. Tavallinen koulutuksen pituus taisi olla tuolloin kaksi ja puoli vuotta. Minulla vähän erilainen, koska osan suoritin yksityisesti.
Ne laitososastot joissa itse olen ollut töissä, ovat olleet hyvin kodinomaisia. Hoitajat kiintyvät hoidettaviinsa ja kohtelu on kyllä inhimillistä. Aikuinen kehitysvammainen asuu joko autetussa tai ohjatussa asuntolassa tai jonkinlaisessa hoitokodissa. Ainakin Helsingissä ollaan laitoshoitoa purkamassa ja hoito siirtyy vähitellen pienempiin yksiköihin.
paimentaa niitä estottomia mölisijöitä jotka sylkevät päin naamaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kehitysvammaiset ovat ihmisiä ja pääsääntöisesti käyttäytyvät ihan ihmismäisesti. En tunnista hoidettaviani tuosta sinun kuvauksesta.
mutta minä olen ollut tekemisissä tuollaistenkin kanssa. t.5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kehitysvammaisia, mutta käytökseen on aina jokin syy. Möliseminen on outo tapa ilmaista ihmisen ääntelyä.
Kuten yleensäkin hoitoalalla, palkat ovat surkeat. EIvät vastaa työn raskautta ja sitä miten vastuullista työ on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
T: itsekin vammaisalalla työskentelevä pienipalkkainen
Kriteerit dementian pisteytyksistä?
Mitä esim. käytännössä tarkoittaa 11/30 pistettä vaskulaarista dementiaa sairastavalla?
Mikähän testi on kyseessä? MMSE?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä varmasti tiedän oman lapseni vuoksi paljon kehitysvammaisia ihmisiä ja kuule aika moni osaa ihan puhuakkin ja käytöstavat hyvät. Ovat tyytyväisiä, iloisia ihmisiä. Eivätkä ollenkaan ilkeitä.
Sylkevän en ole nähnyt kenenkään.
AP:LLE KYSYMYS?
Missä iässä olisi hyvä muuttaa kotoota pois?
Kummassa parempi asua aikuisena kotona vai asuntolassa?
Lapsellani keskivaikea kehitysvamma.
Sen takia sitä oikeaa termiä kysyinkin.
No ei todellakaan ole sama asia kehitysvammainen ja dementikko:D!!
Kriteerit dementian pisteytyksistä?
Mitä esim. käytännössä tarkoittaa 11/30 pistettä vaskulaarista dementiaa sairastavalla?Mikähän testi on kyseessä? MMSE?
Kiitos ap:lle asiallisesta vastauksesta.
Omaiseni sairastui tai hänet diagnosisoitiin vaskulaarista dementiaa sairastavaksi kolmen vaikean leikkauksen jälkeen. Jotain verenvuotoa tai tihkua aivoissa. Hän ei siis enää aina tunnista, välillä tunnistaa kyllä. On vaipoissa oleva vuodepotilas joka tarvitsee apua kaikissa käytännönjutuissa esim. syömisessä. Siis semmoista sekavuutta että välillä syö servettiä leipänä ja välillä silittelee lakanaa ahdistuneena tuntikausia oikeaan asentoon. Välillä ymmärtää puhetta välillä ei. Välillä aggressiivinen välillä ei.
Mä oon siis ajatellut että aivojen käytön kapasiteetilta hän on kuin kehitysvammainen. Mutta otan opikseni, termi on väärä. Onko jotain yleistä termiä aikuisena 'kehitysvammaisen' tasolle pudonneille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihtelee tietenkin tilanteen ja perheen mukaan. Mutta koska asuntoa ei yhtäkkiä löydy, on hyvä mennä jonoon ajoissa. Aikuisen ihmisen on ehdottomasti parempi asua muualla kuin kodissa. Ihan vanhempien jaksamisen kannalta ja siksikin, että jokaisella on oikeus itsenäistyä. Oli se oma koti sitten aikuisena laitos tai asuntola.
on kehitysvammainen ja sitä vanhempien kohdalla puhutaan dementiasta. Termit ovat vain päätettyjä asioita. Samanlaisesta ilmiöstähän on kyse aikuisenkin kohdalla.
saa kehitysvammaisen lapsen, niin joutuuko itse vastaamaan hänen hoitonsa kustannuksia, vai maksaako yhteiskunta? Entä meneekö hänen saamansa perintöosuus sitten vain hänen hoitomaksuihinsa. Eli yhteiskunnan muuten maksamat maksut otetaan perinnöstä.
Kehitysvammainen tulee saamaan eläkkeen, josta käsittääkseni maksetaan asumiskulut. Perintöön ei tietääkseni kosketa. Sitä valvomaan asetetaan holhooja. Muutenkin aikuisella kehitysvammaisella on holhooja. Joko omainen tai virkaholhooja, joka huolehtii että henkilö saa tietyn rahasumman käyttöönsä kuukausittain.
Kehitysvammaisten parissa olen työskennellyt yli 11 vuotta, joten kokemusta on sekä laitoshoidosta, asuntolan ohjauksesta että työ- ja päivätoiminnan ohjauksesta. Kehitysvammadiagnoosin voi saada aikuisenakin ja dementiaa voi olla myös kehitysvammaisella. Kehitysvammaisilla on tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa huippu oltavat verrattuna esim. vanhuksiin. On tarjolla tuettua, ohjattua, autettua ja laitosasumista, johon lisänä mm. työ-ja päivätoimintaa yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Niin kuin jo edellä kirjoitettiin, niin ehdottomasti myös kehitysvammaiselle on annettava mahdollisuus itsenäistyä. Täytyy tukea ja kannustaa normalisaation periaatteita noudattaen aikuisuuteen. Ikävä kyllä on monia vanhempia, iäkkäitäkin jotka eivät "osaa" luopua lapsestaan. Kehitysvammaista pidetään lapsena koko iän. Kieltämättä aika kornilta tuntuu, kun äiti suutelee suulle isoa miestä kun menee päivätoiminnoista kotiin.
Se mitä joku edellä kirjoitti haasteellisista kehitysvammaisista, heitäkin on mutta vähemmässä määrin. Muutamia agressiivisia tilanteita on vuosien varrella tullut, mutta kaikesta on selvitty. Haasteellista käyttäytymistähän ei ole, vaan asiakas haluaa viestittää jotakin. Ammattilainen kykenee yleensä selviämään vaikeistakin tilanteista. Työ antaa paljon enemmän kuin ottaa. Minullakin kehitysvammaisten hoitajan ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneena olisi mahdollisuus työskennellä myös lasten, nuorten, päihdeongelmaisten, vanhusten ym. parissa, mut kehitysvammaiset vie voiton. Ihania ja aitoja ihmisiä, muistetaan että vamma ei ole sairaus.
Kannustan hakeutumaan alan koulutukseen!
nim. ammattilainen
Onko inhimillistä? Entä mikä on aikuisen kehitysvammaisen kohtalo jonka vanhemmat on jo vanhuksia? Itselläni on kehitysvammainen 5v tyttö josta kannan jo huolta...