Lue keskustelun säännöt.
Suomi = lapsivihamielinen maa?
13.07.2009 |
Oletteko huomanneet hassun ilmiön Suomessa - nyrpeät aikuiset, joiden on pakko päteä ja päästä pompottamaan lapsia turhasta?
Esimerkkejä:
Kaverini oli puistossa 2 pienen kanssa. Lapset innostuvat juoksemaan kohti maata nokkivaa puluparvea. Linnut pelmahtivat lentoon, tekivät kierroksen ja laskeutuivat samaan paikkaan, lapsilla oli vilpittömän hauskaa. Äkeä keski-ikäinen setä pamahti paikalle möykkäämään: "NIITÄ LINTUJA EI SAA HÄIRITÄ!" Haloo?
Toisen kaverini kouluikäinen poika heitteli kaupungin saaressa kiviä mereen kera kamunsa. Pojilla oli hauskaa, kiviä piisasi, lähelläkään ei ollut uimareita, veneitä tms. Taas keski-ikäinen setä ehtii paikalle: "KIVIÄ EI SAA HEITTÄÄ, MERI TÄYTTYY!" Excuse me?
Oma poikani tutki 2-vuotiaana erään taloyhtiön pihalla särjettyä, kivistä "mandala"-tyyppistä koristekuviota. Taapero poimi läjästä yhden pikkukiven jolla naputteli asfalttia. Keski-ikäinen täti ehti paikalle: "SIIHEN EI SAA KOSKEA, AINA SE RIKOTAAN!" Tuskin 2 v:n toimesta kuitenkaan...?
Sama poika eilen, nyt 5 v., istahti autiolla, aitaamattomalla koiranulkoilutuskentällä lankusta ja kahdesta tynnyristä tehdyn koiranharjoitustelineen päätyyn. Päristeli, nauroi, leikki bussia noin 5 min. Tämä siis noin 5 metrin päässä yleisen kävelytien reunasta, paikalla ei muita ihmisiä, kylttejä, portteja tms. Siihen tupsahtaa snautsereineen tantta joka alkaa huutaa "TÄMÄ EI OLE LASTEN PAIKKA OLLENKAAN, MENKÄÄ POIS!"
Missä on aikuisten ihmisten huumori, suhteellisuudentaju, kyky muistaa, miltä lapsena tuntui? Miksi juuri tilanteet, joissa lapsi saa viatonta hupia ja nauraa ääneen, ovat joillekuille kuin punainen vaate?
Onko teille sattunut vastaavia, mistä uskotte tällaisen lapsivihamielisen meiningin johtuvan?
Kommentit (44)
Hih, ihana tuo "Meri täyttyy!" Ja luulisi, että pulskille puluille pikku pyrähdys silloin tällöin tekee vain hyvää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asumme ulkomailla ja Suomessa kaydessa kylla ihmettelen aina sita, etta lapset eivat saa kuulua, eivat nakya. Meidan lapset ovat jo hiukan vanhempia, hyvatapaisia, kiltteja, mutta niin vain heitakin mulkoillaan alta kulmien, kun keskustelevat keskenaan tai nauravat.
Olenkin tullut siihen tulokseen, etta vaikka meilla ei taalla ole perhetta tai sukua, niin lasten sosiaalinen verkosto on todennakoisesti huomattavasti parempi kuin olisi Suomessa. Naapurin tateja ja setia tervehditaan nimelta, aikuiset kysyvat lapsia nahdessaan, etta mita kuuluu. Muutama sana vaihdetaan mennen tullen.
Samanlaisia ikäviä esimerkkejä lienee meillä kaikilla useita. 3-vuotias iloinen ja vilkas (vielä ihmisiä pelkäämätön) poikani usein tervehtii vastaantulijoita. Ikäväkseni olen huomannut, että suurin osa näistä ihmisistä ei tervehdi takaisin ja jotkut jopa hiukan pelästyvät.
Olimme juuri lomamatkalla perheeni kanssa, ja jo lentokoneessa huomasi suomalaisten ja etelä-eurooppalaisten huiman eron. Meillä on kaksi vilkasta poikaa, joiden pitäminen lentokoneessa omilla paikoillaan usean tunnin ajan on välillä melkoisen haastavaa. Kansainvälisellä lennolla ihmiset vain nauroivat, leikkivät ja toivottivat voimia uhmien aikana. Mutta auta armias kun päästiin kotosuomalaisten ympäröimälle lennolle. Voi sitä huokailujen ja vihamielisten mulkaisujen määrää.
Lapsia ei kasvateta olemaan esim. kiusaamatta eläimiä. Lapsettomia ihmisiä on enemmän kuin koskaan. Sukulaiset eivät tapaa toisiaan, ystäväperheet eivät vieraile keskenään. Kaikenlainen eristäminen tekee juuri sen, että ihmisryhmät alkavat kyräillä toisiaan.
Samanlaisia ikäviä esimerkkejä lienee meillä kaikilla useita. 3-vuotias iloinen ja vilkas (vielä ihmisiä pelkäämätön) poikani usein tervehtii vastaantulijoita. Ikäväkseni olen huomannut, että suurin osa näistä ihmisistä ei tervehdi takaisin ja jotkut jopa hiukan pelästyvät.
Olimme juuri lomamatkalla perheeni kanssa, ja jo lentokoneessa huomasi suomalaisten ja etelä-eurooppalaisten huiman eron. Meillä on kaksi vilkasta poikaa, joiden pitäminen lentokoneessa omilla paikoillaan usean tunnin ajan on välillä melkoisen haastavaa. Kansainvälisellä lennolla ihmiset vain nauroivat, leikkivät ja toivottivat voimia uhmien aikana. Mutta auta armias kun päästiin kotosuomalaisten ympäröimälle lennolle. Voi sitä huokailujen ja vihamielisten mulkaisujen määrää.
Ja sitten olen huomannut, että suomessa aikuiset sitten saa käyttäytyä miten vaan. Eikä kukaan sano mitään :) Ja jos sanoo niin joutuu hirvittävän vihanpidon kohteeksi.
Olin kerran tulossa pitkän matkan lennolta, toiselta puolen maapalloa ja olin jo todella väsynyt siinä vaiheessa kun vaihdoin lentokonetta Köpenhaminassa päästäkseni Helsinkiin. Kello oli jotakin 11 aikaan illalla ja eiköhän siihen samaan lentokoneeseen ahtautunut iso joukko suomalaisia aikuisia ympäri päissään. Olivat joku kuoro ja olleet esiintymässä jossakin pilipali konsertissa keskieuroopassa ja jotenkin, Ei helvetti, olettivat, että kaikki siinä koneessa halusivat juuri siloin kuunnella heidän lauluaan!
Iinä koneessa ei kukaan saanut olla rauhassa. Noh eihän se ollut kuin 3 tuntia mutta vitutti. Kun ihmiset ei osaa käyttäytyä ja ottaa toisiaa huomioon. Siis AIKUISET IHMISET!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse lapsena heittelin mökimme lähellä kiviä mereen tein tätä kuten kaikki muutkin lapset jotka sinne eksyivät.
No eikös joku äkänen mies mulle kerran tullut vinkumaan ei saa heittää kiviä tämä ranta täyttyy.
Olisi kiva nyt nähdä tämä itkupilli nimittäin minä jatkoin tuolloin heittelyä ja nyt samalla rannalla heittelee minun lapset ja yllätys yllätys se ranta ei ole vieläkään täyttynyt : )
Laitetaanko junissa yleensä kehitysvammaiset ja lapset samaan vaunuun? En tiedä, mutta kerran olin 5v poikani kanssa junamatkalla ja todistin seuraavanlaista tapahtumaan.
Junavaunuun puhisi nuoren näköinen äiti alle vuoden ikäisen vauvan kanssa ja kun hän sai vaunut vihdoin paikoilleen ja vauvan syliinsä, niin alkoi hirvittävä konsertti. Pikkuinen itki ja itki, eikä meinannut rauhoittua mitenkään.
Yhtäkkiä joku vanhempi ämmä huusi, että koeta nyt saada se rauhoittumaan ja olemaan hiljaa! :O ?
Mä olin ihan pyörtyä, että anteeksi mitä? Viimeksi kun katsoin niin tämähän oli lastenvaunu.
Nuori äiti sitten nolona keräsi kimpsunsa ja lähti vaunusta pois etsimään itselleen uutta paikkaa, jotta ei häiritsisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän ihmiset suhtautuvat todella omituisesti lapsiin Suomessa. Minusta parhaita esimerkkejä ovat nämä "ei lapsia tuoda kauppaan ennen kuin osaavat käyttäytyä" -ihmiset. Eli esim. uhmaikäistä et voi viedä kauppaan, koska saattaa saada itkupotkuraivarit milloin vain.
Mutta kyllä täytyy sanoa, että myös lasten käyttäymisen ohjaaminen on usein puutteellista. En minäkään pidä siitä, että lintuja jahdataan tai muuta sellaista tehdään. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään suuri rikos enkä siihen puutu - omille lapsilleni vain opetan, ettei se ole asiallista.
Voisiko joku myös kertoa, miksi lapsen pitäisi viettää aikaansa koirapuistossa? Tietenkään lapselle ei karjuta, että ei ole lapsen paikka vaan ohjeistetaan tyyliin "minä lasken nyt koirani irti ja ne voivat olla villejä". Kyllä aikuisten täytyy osata käyttäytyä lapsia kohtaan - ihmisiähän nekin on! Mutta mielestäni lapsi itse on vaarassa siellä koirapuistossa. Koira saattaa esim. juosta isommankin lapsen kumoon innostuessaan. Vahingossa.
kun lapset saavat olla rauhassa lapsia. Eikä ihmiset muutenkaan kulje naama rutussa. Olen silti ollut huomaavinani parannusta Suomenkin tilanteessa, aika usein täysjärkiset ovat jo enemmistöinä, eli esim. meidän taloyhtiön raivotautinen vaihdevuotinen riivinrauta ei ole peloistani huolimatta vielä päässyt niskan päälle idioottimaisine sääntöineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuin pari vuotta sitten Vantaan Länsimäessä, Aso-asuntoyhtiössä, missääm muualla en ole kokenut samanlaista lapseen kohdistuvaa, järjestelmällistä häirintää. Taho, joka sitä harjoitti, oli kiinteistössä valitut luottamushenkilöt. Lapseni kimppuun hyökättiin tavallisemmin silloin kun hän oli yksin, pihalla tia rappukäytävässä, hänelle huudettiin, haukuttiin ja häntä peloteltiin milloin minkäkin tekosyyn varjolla. Omaisuuttamme rikottiin ilkivaltaisesti. Eräällä näistä hyypiöistä oli tapana roikkua lapsen perässä tuntikaupalla, tämä oli erittäin ahdistava kokemus, koskaan ei tiennyt mitä nämä hullut milloinkin "puuhailivat". Asuntoyhtiöstä ei apua saanut koska nämä ukkelit olivat heidän kamujaan.
t. ei enään IKINÄ Aso-asuntoon!!
Olen shoppaillut lasten kanssa monissa maissa, niin halpahalleissa kuin tosi upeissa tavarataloissa ja putiikeissa. Olemme asustelleet useassa Euroopan, Aasian ja USA:n maassa.
Arvatkaapa missa on se ainoa kerta lapsia tultu kieltamaan, etta tavaroihin ei saa koskea? No Suomessa tietysti, Benettonin liikkeessa. Lapseni katsoi mekkoa silla silmalla, etta sopisiko aidille ja kokeili viela kangasta onko puuvillaa vai ei (silloin 8 v. ja alkoi ymmartaa materiaaleista).
Saimme hyvat naurut. Benetton ei saanut kauppaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siinä vastaanottokerroksen yleisä WC:ssä: olin vessassa käymässä poikani (3v) ja kummitytön (4v) kanssa, ja oltiin jo käsien pesu vaiheessa kun sisään lyllersi sellainen 70-80v tätönen (siis YLIpainoinen, ei muuten vaivainen) ja kun ei päässyt sitten siihen ihan ekalle lavuaarille ovelta katsottuna kun lapsoset siinä pesivät käsiään, alkoi rähjäämään minulle, että "tämä ei ole mikään lastenhoitohuone!!!!", siis täh? ekaksi: ei me mitään vaippoja oltu vaihtamassa vaan vessassa ja tokaksi: nojasi samalla sellaiseen seinälle taitettavaan vaipanvaihtotasoon, kun tätä "suurta totuuttaan" mulle kiljui... totesin sille sitten (olin ekaksi lähettänyt lapset jo ulos) että "pidä ämmä turpas kiinni" ja läimäytin oven päin sen naamaa. Niin ainakin meillä metsä vastaa kun sinne huudetaan... toivottavasti sai mustan silmän siitä ovesta:)
Kiitos kun jaoit kokemuksesi. Naurattaa ainakin jalkikateen, jos ei muuta.
Minusta on hullua, etta nyt nama suurimmat lasten vihaajat ovat niita, joilla on ollut lasten mummit ja papat (siis heidan omat vanhempansa) apuna lasten hoidossa. Nain ainakin oman kokemukseni mukaan. Heita eivat omat lapsenlapset, eivatka sen puoleen edes lapset, tunnu paljon kiinnostavan.
Missahan vaiheessa alkoi kehitys menna tahan suuntaan? Kun muutettiin maalta kaupunkiin, teollistumisen myota?
Surullista se kuitenkin on. Lapsille on selittamista, etta Suomessa ei vain ole tapana puhua tai hymyilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkulapsille sentään on joitakin paikkoja missä saa olla luvan kanssa mutta nuorille ei mitään. Ei saa notkua kauppojen luona, ei puiston penkeillä, ei joutomaan nurkilla, ei niin missään. Ainoa hyväksytty paikka nuorison kokoontumiseen on joku homeinen nuorisotalo eikä edes sen nurkilla saa notkua ja hengailla vaan pitää olla siististi sisällä aikuisten ohjastettavina.
Kyllä todella näkyvät ja rääkyvät ja haistattelevat ja heittelevat hiekkaa aikuisten päälle ja mölisevät.
Suomi ei olisi niin lapsivihamielinen maa jos lapsille pidettäisiin jotain kuria. Mutta kun ravintolassa Jessejannicat kiertää toisten pöytiä ja mölisee ja kyselee ja pahimmillaan noukkii pöydältä makupaloja ja vanhemmat ei sano mitään, ei paljon haluta hymyillä heille.
Näitä esimerkkejä on tosiaan paljon, milloin lapset käyttäytyvät kuin sika pellossa ja vanhemmat ei tee mitään. Miksi ulkopuoliset ei saisi heitä sitten kieltää jos omilla vanhemmilla on vanhemmuus hukassa.
on se että ulkomailla lapsiin otetaan enemmän kontaktia ja huomioidaan. Aivan totta. Mutta siellä myös vaaditaan lapsilta enemmän. Esim. Ranskassa huomautetaan heti jos on jotain sanottavaa (esim. kiemurrellaan ruokapöydässä tms). En ihan allekirjoita sitä että vain Suomessa lapset eivät saa olla lapsia...
sen sain kokea niin monta kertaa, että kokemuksia olisi ihan kirjaksi saakka, kun täällä pääkaupunkiseudulla olen montaa pientä lasta vuorollaan rattaissa kuljettanut. Se, jos mikä, kirvoitti monen iäkkäämmän naisen käyttämään kaikkia mahdollisia kirosanoja. Hissi, liukuportaat ja bussi olivat ne kaikkein suosituimmat. Mitenkähän monta kertaa sain kuulla olevan elätti veronmaksajien varoilla, työtä vieroksuva yhteiskunnan tuilla eläjä. Muutaman kerran muistutin minäkin, kuka heidän eläkkeensä mahtaa maksaa.
on se että ulkomailla lapsiin otetaan enemmän kontaktia ja huomioidaan. Aivan totta. Mutta siellä myös vaaditaan lapsilta enemmän. Esim. Ranskassa huomautetaan heti jos on jotain sanottavaa (esim. kiemurrellaan ruokapöydässä tms). En ihan allekirjoita sitä että vain Suomessa lapset eivät saa olla lapsia...
USA:ssa myos jo pienilta kerholaisilta ja eskarilaisilta vaaditaan moitteetonta kaytosta. Liikutaan kaytavilla jonossa, ei pulista. Kutsutaan opettajia sukunimilla, epakohtelias kielenkaytto ei kay ollenkaan. Ja vaatimustaso nousee koko ajan ian myota.
Luulen, etta suomalaisilta lapsilta puuttuu kokemusta miten kayttaytya erilaisissa tilanteissa. Mistas sita kokemusta tulisi, kun lapsia ei saa minnekaan vieda. Ja jos vie, niin jo on joku herne nenussa valittamassa. Noidanympyra, joka varmistaa sen etta kohta koko kansakunnalla ei ole tapoja.
Joskin tuo lintujen jahtaaminen on minusta sellainen, mitä lasten olisi syytä olla harrastamatta. Lintujenkin pitää saada olla rauhassa ja jos ne ovat jollakin tapaa aidosti häiriöksi, niin ei ole lasten asia hoitaa sitä.