Miten kostaisin tämän miehelleni?

Sanot että valitettavasti ei ole kahvileipää koska meidän Veikolla oli eilen niin makeannälkä että se söi kaikki teille tarkoitetut pullat ja karkit. Ja sitten kysyt vierailtasi mielipidettä, että eikö olekin Veikon maha kasvanut siitä teidän viime vierailusta. Johan alkaa ruuat säilymään kaapissa.

Meillä kävi joskus just niin, että olin vieraita varten ostanut keksipaketin ja mies olikin syönyt sen. Ei ollut sitten vieraille mitään. Hermostuin, niin että vielä vuosien päästäkin mies aina kysyy, että "säästetäänkö tätä jotain tiettyä varten, vai saanko avata" ennen kuin ottaa leivoksia, keksiä ym.

Minä kunnoitan miestäni sen verran, että varaan hänen herkkujaan kaupassa käytäessä niin paljon, että niitä riittää seuraavaan kaupassa käyntiin asti. Ei hänen tarvitse minun tai vieraiden herkkuja syödä.

Halvinta sorttia tietysti ettet mene vararikkoon. Sanot miehelle että tosta saa mättää niin paljon kun vaan jaksaa. Pidät tämän herkkuvarannon aina täynnä.



Ja kun äijä vihdoin on lihottanut itsensä 200 kiloiseksi (kuulostaa että tämä käy aika nopeasti), vaihdat sen parempaan.



Näistä viesteistä tulee todella kurja olo. Onko teidän arki oikeasti tuommoista?

Meillä mies käy ruokakaupassa, ja JOS jotain herkkuja ostaa, niin kyllä mäkin niitä sitten syön. Ei tarvi niitä salaa etsiä. Töissä sitten voin ostaa kaupasta herkkuja, millä mässäillä työaikana (ehkä kerran kuussa). Kotona tosiaan noi herkut on lähinnä isovanhempien ostamia, meidän lapset syö ihan kunnon ruokaa ja harvoin herkkuja. Näin me pysytään normaalipainoisina...

tähän ketjuun olikin tullut eilis illan jälkeen näin paljon vastauksia.



Ongelma tässä miehen syöpöttelyssä on se, että syö muiden herkut niin, ettei muille jää sitten mitään. En mä kanna noita ostoksia kaupasta sen takia, että mies yksin syö ne. Jos ostan viinirypäleitä, on ne tarkoitettu meille kaikille neljälle. Ei ole reilua, että mies syö ne lähes tulkoon yksin kokonaan! Enkä pysty ostamaan esim. neljää viinirypälerasiaa, kun ostoksia on muutenkin yleensä 4 kassia... Yleensä ostan aina meille molemmille miehen kanssa herkkuja (esim. noita lakuja), mutta usein käy niin, että mies syö omansa ja mä säästän esim. puoli pussia seuraavaan päivään, mutta kun haluaisin syödä lakut loppuun, mies onkin syönyt ne. Jos kaupat on jo kiinni, en saa mitään tilalle.



Kyllä miestäkin jurppisi, jos se avaisi perjantai-iltana jääkaapin oven ja mä olisin juonut sen kaljat pois (en juo olutta, joten siksi siellä on vaan miehen oluet). Tai jos mies on ostanut itselleen karkkipussin, ei tulis mieleenkään syödä sitä ilman lupaa loppuun! Tai lapsen karkkeja. Jos meidän perheessä miehellä olisi "lupa" syödä kaikkien muiden herkut pois, ei me muut saatais koskaan mitään. Reilua? Tähän asti en ole koskaan mitään herkkuja piilotellut, vaan nimenomaan näyttänyt ne miehelle ja kertonut syyn, miksei niitä saa syödä (esim. synttärit). Mies siis aivan tietoisesti syö ne ns. kielletyt herkut. Edelleen ottaa päähän, kun toinen ei voi yhtään ottaa muuta perhettä huomioon.



T:ap

Mutta oikeesti oletteko tosiaan vakavammin keskustelleet aiheesta. Tuohan on tosi itsekästä sun mieheltä. Siis ymmärtääkö mitä tekee vai onko jo lapsuudenkodissaan oppinut moiseen käytökseen. Ota ukko "kuulusteluun" ja kerro miten kakkamaiselta tuollainen käytös tuntuu. Jos ei mene jakeluun niin piilota vaikka joku perjantai sen kaljat ja sano, että joit ne ja katso huvikseen raektiota.

Ap:n perheessä miehellä on suurempi tarve syödä herkkuja kuin muilla. Hän ei saa koskaan syödä niin paljon kuin haluaa, koska ap on jakanut herkut jo etukäteen, kenties samansuuruisiin osiin? Onko tämä muka sitten reilua? Millä perusteella nuo herkut on jaettu ja onko tuo peruste reilu? Per painokilo? Per henkilö? Per ikävuosi?



Meidän perheessä kaikki saavat tarpeensa mukaan, eivät ansionsa mukaan. Tää taisi muuten olla myös sosialismin alkuperäinen periaate ja hyvinvointiyhteiskunnan aatteellinen perusta ;)

Mun mies on sellainen kans, että söisi kaikki herkut pois. Sen äiti oli terveysterroristi ja lapsena ei saanut mitään karkkia tai pullaa.

vaikka kuinka monta vuotta. Mies ei osaa ollenkaan asettua toisen asemaan, ei tajua, miltä toisesta ihmisestä tuntuu.



Mä raahaan kaupasta n. 10 kassillista ruokaa/viikko ja mies sitten pistelee kaikki herkut suuhunsa...



Nyt ei enää tunnu edes kostonhimoiselta, vaan lähinnä surulliselta, että tilanne on tämä (siis ei pelkästään tämä syömisongelma vaan muutkin ongelmat).



T:ap

Eli oikeasti ongelmanne ovat toisaalla. Voi olla esimerkiksi että jompikumpi teistä tai molemmat eivät tunnista kunnolla omia tarpeitaan ja kun näistä ei sitten pystytä myöskään keskustelemaan niin tarpeet eivät tule täytetyiksi ja katkeruutta alkaa kertyä.

sellainenkin ongelma, että koska olen lasten kanssa kotona, ei meillä ole rahaa niin paljon, että mies voisi syödä joka viikko 50 € edestä herkkuja. Ostaa niitä melkein päivittäin työaikana eli syö jo päivisin herkkuja, mutta illalla olisi sitten vielä syötävä muidenkin herkut pois. Olisiko teistä muista ihan OK, että jos lapsi saa vaikka kaverisynttäreiltä karkkipussin ja mies pistelisi sen omaan napaansa??? Ihan vaan siksi, ettei saa muuten tarpeeksi herkkuja. Jestas sentään, mitä juttuja. Jos miehen on kerta saatava joka päivä ja ilta jotain herkkua (esim. pussillinen lakuja), saa ne mun puolesta ostaa ihan itse. Mä ostan meille sitten viikonlopuksi jotain herkkua, juhliin yms. Meillä vaan ei oikein rahat riitä siihen, että mies käyttää esim. 30-50 €/viikko noihin herkkuihin...



T:ap

Kaupassa mies ei koskaan tarvitse/halua mitään erityistä mutta sitten kotona iskee himo ja ruoat häviävät miehen suuhun. Esim. sanon kaupassa että minun tekee mieli limsaa, tekeekö miehen mieli. Ei tee, joten ostetaan vain yksi 1,5 l pullo. Kun sitten illalla menen ottamaan limua itselleni pullo on tyhjänä keittiön pöydällä. Sitten mies vaan sanoo että oisit juonut nopeammin ei hän tajunnut että en ollut vielä ottanut "osuuttani" (hän tietää että juon vain lasillisen kerrallaan).



Vierasvarakeksit piilotan vaatekaappiini. En tajua miten paljon keksejä mies voisi syödä. Eilen söi 2 pakettia Digestivejä yksin. Olin kyllä kuvitellut että niitä oltaisiin voitu syödä vielä tänäänkin.

yritäppä kasvaa jo AIKUISEKSI, jos perheessäsi on lapsiakin.

olisit ostanut niitä viinipyräleitäkin niin paljon että jokainen olisi saanut tarpeeksi? Onko se nyt niin vaikeaa???

eli, ei auta vaikka kuinka paljon ostaisi. Kysehän on nyt vaan siitä, että toinen on täysin omanapainen, ei pätkääkään muita ihmisiä ajatteleva ihminen. En itse kyllä tuollaista miestä haluaisi, näkyy asenne varmaan muissakin asioissa

Meillä ei mies ikinä syö, jos olettaa tai tietää ruuan olevan varattu, mutta "vahinkoja" käy. Esim. jos en erikseen sano, että tuo menee huomiseen ruokaan, niin kiva huomata, että yöllä on ruuan valmistukseen varatut makkarat syöty, kun ei ole erikseen älynnyt sanoa, että "älä yöllä syö juuri tätä pakettia".



Eihän nyt missään normaaliperheessä osteta "herkkuja" mielettömiä mättömääriä, vain siksi, että isi saa syödä mitä haluaa. Täytyyhän lapsillekin jo näyttää mallia ja opettaa, että kohtuudella kaikkea ja toiset otetaan huomioon.

Meillä miehen maha ainakin on pohjaton. Eli voi vetää vaikka kuinka paljon esim noita rypäleitä ja sitten voihkii vähän ajan päästä ähkyssä. Eikä tosiaan tule hälle mieleen, että niitä voisi joku muukin syödä. No tuo on kotoa opittua, eli mies sai lapsuudenkodissaan syödä kaiken mitä kaapeista löytyi, ei tarvinnut miettiä muita. Sisaruksia hänelläkin kuitenkin on.

Mulle tuo on jokseenkin outoa, vanhimpana lapsena piti aina katsoa, että muillekin jää.. Eikä edelleenkään tuota mulle ongelmaa, eikä pitäisi mielestäni kenellekään tuottaa. Kun tällä pallolla ei tosiaan yksin kukaan asu.



Mut tuo kaljojen "juominen" voisi tosiaan herättää miehesi. Sanot vaikka, että tarjosit naapurille/tutulle, kun oli kaljat jo niin kauan kaapissa seisoneet.. Meillä varmaan tepsisi. :)

Mutta voisin kyllä itse tuossa tilanteessa ostaa lakuja, jakaa ne kahtia ja sanoa, että nää on mun ja syön ne huomenna, anna niiden olla. Sitten täyttäisin niitä pippurilla, sipulilla tms...

Ratkaisun avain: Sovitte miehen kanssa jääkaappiin yhden hyllyn johon miehelä ei ole oikeutta koskea. Jos laitat sinne tavaraa se tarkoittaa että se on tarkoitus käyttää johonkin leivontaan tms vierasvaraan. Muualta kaapista saa syödä miten lystää. Samoin johonkin kuivakaappiin yksi hylly tai laatikko niin että miehen kanssa sovitaan ettei hän saa siihen koskea. Toimi meillä. Lycka till!