Lue keskustelun säännöt.
Sanalliset arvosanot todistuksessa ovat epäoikeudenmukaisia! Lapseni
20.12.2008 |
ja hänen serkkunssa ovat samalla luokalla. Matematiikassa syyslukukaude kokeide tulokset olivat seuraavat: päässälaskukoe lapsellani 19/20 ja serkulla 14/20. Kokonaisvaltainen koe lapsellani 25/27 ja serkulla 18/27. Kertolasku koe lapsellani 40/40 ja serkulla 30/40. Viimeinen matikan koe lapsellani 28/29 ja serkulla 20/29.
Ja todiskuksessa molemmilla rastit neljässä osisossa siinä toiseksi parhaassa kohdassa! Onko reilua??? Molemmat lapset open mukaan osallistuvat hyvin tunnilla. Johtuuko siitä että serkku on lääkäripariskunnan lapsi ja itse olen vain köyhä yh? Ei kovin reilulta tunne lapseni puolesta. Ilmeisesti ope luokitellut päässään, ettei tuo niin hyvä ole. Kyseessä tokaluokkalaiset lapset.
Kellään vastaavia kokemuksia ja voisivat opet kommentoida.
Kommentit (65)
tällaisille erikoislahjakkuuksille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
juttu eli kokeista aina tädet pisteet tai yhtä pistettä vaille täydet. SIlti ei missään kohtaa todistuksessa "erinomaista" arvosanaa. Aionkin loman jälkeen soittaa opettajalle ja vaatia perusteluita!!!
...enkä mieti tosiaan, mikä tausta lapsilla on. Kunhan tekee tehtävät ja osaa käyttäytyä tunnilla, niin palkitsen taatusti hyvän oppilaan. Ei esimerkiksi huostaanottotausta ole välttämättä lapsen oppimisen kannalta paha asia: usein perhekodeissa tai vastaavissa lapsen koulunkäynti otetaan vakavammin kuin joissakin (huom! vain joissakin) perheissä. Taustalla voi siis olla merkitystä oppimiseen, mutta arvostelussa se ei saa näkyä!
Numeroarvosteluista sen verran, että 8 on nykyään se numero, johon verrataan: jos oppilas on saanut todistukseensa kahdeksikon, hän on täyttänyt opetussuunnitelman tavoitteet ja on hyvä oppilas. Ysiin vaaditaan jotain spesiaalia lahjakkuutta ja kymppi sitten onkin nykypäivänä harvinaisuus. Eikä käytöksestäkään anneta kiitettäviä kuin erityistapauksessa. Kasin käyttäytymisnumero on perusnumero, ja siihen vaaditaan normaaleja, hyviä käytöstapoja kiitoksineen ja tervehtimisineen. Ysin käyttäytyjä ottaa poikkeuksellisen hyvin muut huomioon.
Siis koenumero pitäisi olla yhtä kuin numero todistuksessa. Mitä järkeä on siis enää todistuksilla, jos koearvosanat ovat riittävä näyttö osaamisesta?
Meidän yhden tutun poika on sellainen. Haluatko ap verrata omaasi häneen? Tässä hieman kuvausta. Arvosteluasteikko ei häneen asti edes yllä. Aina saa sen parhaan arvosanan, mutta kun osasi jo eka luokalla jako- ja kertolaskua sekä täytteli siellä ajankuluksi sudokuja, kun huitaisi hetkessä oppikirjan valmiiksi. Silloin arvosteltiin, että hallitseeko numerot 1-9 välillä syksyllä, keväällä 1-100.
Sittemmin on saanut tenteistä täysiä pisteitä koko ajan, opettajalla on täysi työ keksiä pojalle haasteellista puhaa matematiikan tunneilla. Pojalla on nimittäin tylsää koulussa. Nyt kolmannella luokalla lueskelee ajankuluksi lukion fysiikankirjoja. Poikakin ymmärtää, että arvosteluasteikko ei hänestä kerro mitään. Mites tällaiseen lapseen vertaaminen? Ei taitaisi ap sinun oikein hyvä poika pärjätä shakissa tämän oikein hyvän pojan kanssa, serkkunsa kanssa saattaisivat saada tasapelin aikaan.
Muissa oppiaineissa muuten tämä nuori kaveri onkin sitten ihan keskivertoa ja hänen lempiaineensa on koulussa musiikki.