##huhtikuun helmet 2009-heinäkuu##

Mulla tuli shinonin viestiä lukiessa mieleen meidän esikoinen, joka oli kamala kuumakalle, eikä nukkunut vaunuissa millään... ennenkuin otin keskitalvella villavaatteet välistä pois. Eli sillä vaan oli aina kuuma siellä vaunuissa. 3 kk tappelin asian kanssa ja sit vaan päätin kokeilla, 10 asteen pakkasessa pelkkä toppapuku, villasukat, -hanskat ja myssy ja pehmeä kantokoppa ja kerralla meni 4 h unta putkeen, vaikka kävin tunninvälein kokeilemassa niskasta ja sormista, ettei olleet kylmät.



jotain muutakin oli, mutta se karkas...



tuuti

Onpas Pyryllä valloittava hymy ja ihanat ripset!



Sanookohan jonkun vuoden päästä passivirkailija tytölle "This girl no hair this girl no you" niinkuin siinä mainoksessa. Tänään jätettiin passihakemus ja jonottaa sai Pasilassa tunti kakskyt minuuttia. Ihme kyllä neiti nukkui sen ajan ja inahti hereille vasta kun asioitiin tiskillä. Olivat isän kanssa käyneet tunnin kuvassa viikonloppuna. Jos minä oisin ollut virkailija niin en ois hyväksyny kuvaa, jossa toista korvaa näkyy enempi ja toista ei juuri lainkaan ja jossa olat ei oo samalla tasolla, mutta tolle blondille meni läpi toivottavasti sit se passi kelpaa myös rajavartijoille. Ja sillä aikaa kun tyttö ja isä oli passikuvassa niin minä pääsin mattopyykille. Jännä et tollanen "työntekokin" tuntuu vapauttavalta omalta ajalta. Turistit vaan nauro, kun fillaroin sibeliusmonumentin ohi ylileveän kuljetukseni kanssa.



Ollaan siis menossa Bergeniin elokuun lopulla ja haaveillaan Japanian matkasta ensi keväänä. Joku oli menossa Berliiniin...halutaan niin kuulla miten teillä meni, sitten kun palaatte kotiin. Usein kun näen lasten vanhempia en kysele syömisistä tai vaipoista vaan just matkustamisesta, että miten heillä on mennyt minkäkin ikäisten lasten kanssa ja millaisissa paikoissa. Jupe kun oli viihtynyt laivalla niin tuli sellainen olo, et pitäskö meidänkin lähteä Tukholmaan...



Silti ihan huikeaa, että aika moni on alkanut jo kokeilla kiinteitä. Mua niissä jännittää eniten se väärään kurkkuun meno ja et osaan pelastaa tukehtumiselta. Oon itse aatellut aloittaa sitten syksyllä ja/tai jos maitobaarin antimet ei riitä.



Viime yönä nukuttiin ennätykselliset 8 tuntia putkeen. Vissiin oli sunnuntain meriseikkailu sen verran raskasta viikonlopunviettoa. Käytiin saaristoveneellä Vasikkasaaressa. Oli niin ihanaa uida ja syödä eväitä. Ja palvelu oli hyvää...ihan pyytämättä autettiin vaunujen kanssa rantautumisessa. Joten suosittelen saaristovenettä ja tuota Vasikkasaarta kaikille pk-seutulaisille jotka miettii missä menisi käymään kesällä.



Kaikkea hyvää ja voimia allapäin oleville äideille. Mukavaa viikonalkua siis toivoo Tiuhti ja Nausikaa

Jo mietin ehdinkö tänään kirjoittaa mitään, mutta ehdinpäs. Olen tainut jäädä koukkuun näille vauvasivuille.



Tämä kirjoittaminen ja teidän muiden juttujen lukeminen joilla samanikäiset vauvat on mulle terapiaa.



Pyryllä myös komeat hiukset, huomaan sellaisen asian kun meillä asuu sellainen kaljukake. Ja pian itsekin jokin sellainen olen hiukset käyneet tosi ohkaisiksi, tosin ei ne mitkään paksut enestäänkään ole olleet, että siinäpä se.



Meilläkin siis oli jo perunamaistiaiset sellaista ihan löysää peruvelliä Tomppa sai maistaa, mutta kun seuraavana päivänä oli maha selvästi kipeä ja piereskeli poika haisevia niin päätin vähän toistaiseksi hidastaa vauhtia, että kokeillaan vähän myöhemmin uudestaan. Ulostanut on kyllä ihan normaalisti.



Ja pitkät yöunet nukkuu meidänkin vauvaa rupeaa tuossa kymppiltä nukkkumaan herää joskus ehkä yhden aikaan syömään(en koskaan katso kelloa koska olen ihan unessa) seuraavan kerran n.viiden-kuuden aikaan ja sitten nukkuu jopa puoli yhdeksään, vaippa aina tosi painava ja joskus ihan liiankin täysi eli yli vuotanut, mutta en viitsi yöllä vaihtaa jollei ihan pakko ole (eli yöllä jo läpi vuotanut) kun nukkuu toinen kuitenkin aina nopeasti takaisin.



Mitenköhän Päkkänällä on mennyt? Tai Sakulla? Ja toivon myös että Lyytillä olisi ruvennut ilonpilkahduksia elämään alkanut tulla. Sellaista tasapaksua myös välistä tunnepuolella kun mikään ei oikein tunnu miltään. Joskus mietin jopa rakastanko vauvaa tarpeeksi, ehkä esikoista rakastin vauvana enemmän tai tunnemyrksy silloin niin suurta.



hyviä öitä! nyt nukkumaan rientää hän

Nea sai viime yönä tyttö pikkuserkun. Ihanaa ku näkee viikonloppuna sellaisen pienen pienen vauvan :) .. Mutta tuossa asiaa hihkuessani iskikin omituinen olo. Olettaen, että tuo synnytys meni alateitse niin itellä on olo kuin ei olisi edes synnyttänyt sektion takia. Ikään kuin olisi päässyt liian helpolla. Ei voi synnytyksestäkään keskustella serkun kanssa mitään, kun enhän minä siitä mitään tiedä kerta.

Aikas p fiilis..

Viime yö nukuttiin taasen hyvin meillä. Näemmä joka toinen yö hyvin ja joka toinen ei.. Ja nyt näemmä herättiin. Palailen myöhemmin

Verticia

Heh, Pyry-poika kiittää kohteliaisuuksista! :) Sillä tosiaan näyttäisi olevan vähän sellaiset hurmuriripset ja paksu tumma tukka tukka sillä oli jo syntyissään :)



Tuuti - tuo poika tosiaan on aika kuumakalle. Vaikka nukkuu pelkässä lyhythiasessa bodissa ja harso peittona, on usein yöllä tai aamulla herätessään hikinen. Samassa varustuksessa se on vaunuissakin ollut, paitsi ilman mitään peittoa... Noh, ehkä on vielä toivoa, kun Pyry voi alkaa istua, josko sitten viihtyisi vaunuissakin paremmin, kun näkee vähän maisemia :)



Shinon ja ihan pian 3 kk Pyry

Kyllä tuo imetys nyt tuo päänvaivaa minulle. Sattuu ihan prkl:sti, mutta en silti ole siirtynyt korvikkeisiin. Nyt luin haittoja korvikkeen annosta ja nyt on todella huono omatunto jos imetyksen aion lopettaa :( . Ja sitten kun laskin niin jos juo 2dl joka syönnil eli 8 kertaa päivässä niin korvikkeisiin menee 101e kuussa ja meillä ei ole sitä rahaa mistään repiä kun laskujen jälkeen jää ehkä 20e kuun ruokiin. Että pitääkö mun kivusta huolimati vaan imettää ja huutaa kivusta tuskahiki valuen :( ..Ei ole elämää tällainen. Vai maksanko luotolta kaikki korvikkeet ja lopussa jumalaton lasku :(

Eikä netissäkään yllättäin ole mitään juttua korvikemaidon hyödyistä, haitoista vaan. Kun googletin tuossa etsiäkseni lisätietoa, että kannattaako noin pienelle korviketta antaa tai siis et onko siitä haittaa esim vastustuskyvylle tms..

Kun mietin että nythän se tavallaan saa kaikkia ruoka-aineita mitä minäkin. Vaikka mansikkaa jos ajattelee. Ja sitten korvikkeessa se ei saa niitä niin tuleeko sille sitten herkemmin mansikka-allergia..

En tod tiedä mitä tehdä..

Ja vielä tuottaa päänvaivaa tuo neidin herkkäunisuus. Eilen tuli american pie niin eihän me sitä voitu katsoa vaikka äänet oli pois, kun telkkarista tuli valoa kuitenkin vähäsen huoneeseen niin eihän neiti sitten nukkunut. Ja mies kun on nukkunut pian sen kuukauden varmaan sohvalla ja tuli sänkyyn nukkumaan viime yönä niin eikös se kuorsaus ja kyljen kääntäminen herättänyt neidin aina. Miehellä pitää muuten yllättävän ison äänen tuo kyljen kääntäminen.. Niin nyt mietin että totutanko sen yksinkertaisesti pinnikseen mut miten mä kuulen toisest huoneest meiän makkariin sitten itkun ja ku ovet täytyy olla kiinni kissojen takia..

Hei muuten tietääkö kukaan mistä saa sellaisen verkon pinnikseen? Niitä myytiin jossain ku näin jonkun ilmon.. Vai pitääkö vaan rautakaupasta hakee verkkoo..

Jahas ja taas herätää.

Verticia

Ai kun on mukavaa olla taasen kotona!!!



Kaikki meni hienosti ja kummallekkaan ei jäänyt traumoja.



Herätin Sakun syömään maanantai aamuna 03.40, vaikka olikin syönyt vasta kahdelta. Neljän jälkeen ei saanut syödä mitää. Kärrättiin itsemme osastolle kello seitsämäksi, jossa sitten lähinnä odoteltiin, että leikkaus alkaa kello 8. Vähän ennen kasia poitsu sammahti mun syliin kun oli ollut hereillä kuudesta asti. Hissille asti sai saattaa ja sieltä sitten mentiin sängyllä pötköttäen saliin.



Vähän vajaa 11, eli noin 3 tuntia leikkauksen jälkeen tuli soitto, että poika on pirteänä ja nälkäisenä osastolla. Kun sinne tultiin oli toinen ihan unessa. Syömään ruvettiin heti kun silmät aukes. Varovasti piti antaa ruokaa ettei ala oksentelemaan. Meidän poika kun ei ymmärrä mitään vähän syömisestä niin huutohan heti alkoi kun tissi otettiin pois suusta. Hyvin pysyi kaikki sisällä vain pientä puklua tuli.



Leikkaus haava ei ole iso. Siinä on itsesulavat tikit ja verkko päällä. Verkko ja tikit molemmat lähtevät omia aikojaan pois.



Sairaanhoitajat kovasti ihmettelivät miksei sitä isoa napatyrää olis voinut leikata samaan aikaan. Vähän tuli siitä paha mieli sillä lääkäri sanoi ettei leikata kun ne mitä suurimmalla todennäköisyydellä menee itse ohi. Mä olisin niin mielellään hoitanut sen samalla pois, sillä jos ei mene itsestään ohi niin leikkaus odottaa joskus kolmen vanhana.



Saku oli vähän unelias koko päivän. Sen kohdalla se lähinnä tarkoittaa sitä, että se nukkuu saman verran mitä normaalilapsi nukkuu normaalipäivänä. Pikkasen oli ehkä kipeä, mutta oli saanut leikkauksen yhteydessä ison annoksen särkylääkettä. Pulssi ja saturaatio mittari oli kokoajan kiinni millä vointia seurattiin ja nestettäkin meni varuiksi aina iltaan asti.



Muutama suppo annettiin illalla ja yöllä lähinnä varuiksi. Samaa voi tehdä nyt kotona parin päivän ajan. Ei tuo kyllä enää kipeältä tunnu vaan ihan normaalilta pojalta. Lääkettä on kuulemma hyvä antaa että se ehkäisee tulehdusta ja haavan kipeytymistä kun viimeisesti särkylääkkeet poistuu elimistöstä.



Sairaalassa olo meni tosi kivasti, pääsääntöisesti sen vuoksi, että oltiin huoneessa yksin. Osasto on tilapäistiloissa ja tosi ahtaasti. Siihen huoneeseen ei ois millään mahtunut kahta lasta ja kahta äitiä yöksi. Nyt oli osastolla rauhallista ja sain nukkua lattialla patjalla. Henkilökuntaakin oli tarpeeksi ja joskus tuntui jopa että kolme ihmistä hoiti samoja asioita. Lastenhoitajakin oli ihan erikseen, joka katsoi vauvaa heti kun kävit syömässä tms.



Turhaan tuli siis hermoiltua. Kaikki kun meni vallan mainiosti. Kaipa sitä hermoilee aina kaikkea uutta.



Tässä nyt tätä omaa napaa ja sakun napaa. Kirjoittelen sitten erikseen noita muita juttuja.



Päkkänä

Kovasti olitte taas kirjoitelleet, vaikka olin vaan päivän pois. Kyllä tää mullekin sellainen niin ihana vertaistukipalsta, että pakko on päästä säännöllisesti lukemaan. Nytkin pitäis olla varmaan siivoamassa, mutta tämä auttaa jaksamaan paremmin niin päädyin nyt taas tänne.



Korvikkeesta. On varmaan ihan selvää, että äidinmaito on lapselle "terveellisempää" kuin korvike, mutta kun miettii kuinka moni lapsi elää korvikkeella niin ei se nyt kyllä voi kauheasti haitaksikaan olla. Silloin kun minäkin oon ollut pieni, niin äidit oli vain pari kuukautta kotona ja ne korvikkeetkin oli jotain ihan toista luokkaa kuin nykyään. Ja ihan hyviä kansalaisia meistäkin on tullut. Esim. Belgiassa on vieläkin äitiysloma parin kuukauden luokkaa. Sielläkin siis hyvin moni lapsi vetää nan-maitoa pullosta tälläkin hetkellä.



Tiedän että voi olla vaikea päättää yksinkertaisesti lopettaa imetys kun maitoa tulee. Minä ajattelin tylysti töissä pumpata 2 kertaa päivässä jotta maitoa riittäisi sitten vielä pikkasen pitemmäksi ajaksi. Eikö sullakin Verticia ollut pumppu kotona? On se kyllä hankala ja työläs kotona pumpata ja antaa sama maito pullosta, mutta sillä sun ei tarttis siirtyä kokonaan vastikkeeseen.



Herkkäunisuus. Meillä oli esikoisen kohdalla kanssa herkkäunisuutta. Tämän toisen kanssa ei niinkään. Meteliä kun nyt vaan yksinkertaisesti on niin paljon enemmän kun talossa on muutakin elämää päivällä kuin vaan äiti. Kaipa ne tottuu siihen pienestä pitäen. Meillä saku osaa nukkua myös telkan valon kajossa. Joskus sammutan sen jos tuntuu ettei uni meinaa millään tulla ja telkku kiinnostaa liikaa. Mä oisin tullut pähkähulluksi jos en voisi makkarissa iltasyötöllä ja nukutuksella kattoo telkkua. Ne kun saattaa meillä kestää parahimmillaan monta tuntia. Itkuhälytin ois tietty se ainoo keino pistää lapsi ovien taakse nukkuumaan ja silloin vielä kuulee hyvin. Mä käytän sitä kun poika nukkuu partsilla.



Matkustamisesta. Mä tässä kokoajan elättelen toiveita, että meidän elo rauhottuisi niin paljon et päästäis syksyllä espanjaan. Mun kaverilla on siellä kerrostalohuoneisto aivan ihanalla paikalla ja ollaan siellä monesti oltu. Jos meidän kiljukaula rauhottuu niin sitten pidän syksyllä lomaa ja mennään sinne. Sitä tässä haaveillessa.... Esikoisella on nyt passi jossa kuva 3 veenä otettu. Vielä tunnistaa samaksi tytöksi. Hitsi, mäkin lähen risteilee Ruotsiin jos sillä saa kunnon yöunet!



Vaunuista. Päätin tässä yksi kerta että meillä pitää päästä vaunuilemaan muulloinkin kun päiväuniaikaan. Muuten se lähteminen ois niin hankalaa. Meillä poika viihtyy nyt vaunuissa kuomu auki pällistelemässä pilviä ja maisemia ja jos hyvin käy niin silmät hiipuu jossain vaiheessa itsekseen kiinni. Näinhän ei tietysti käy sitten joka kerta. Välillä vain sitten huudetaan...



Ou jee, taas noi vaunut örisee. Heti ollaan normaalissa päiväjärjestyksessä kun tultiin kotiin, noin 50 minsaa unta ja hereillä. Äh! Ollaan kuitenkin herätty kuudelta tänä aamuna!!!



Pikkuäidille. Mulla on jotenkin sellainen tunne, että esikoisen kanssa olin enemmän pihalla, väsynyt ja sekaisin etten osanut nauttia vauva-ajasta. Nyt vaikka arki on ollut monasti hankalaa niin osaan eri tavalla nauttia tästä kun tiesin mitä odottaa. Olen nyt jotenkin tasaisempi vai onko se sitten ikä joka sen tuo tulleessan??



Mä en uskalla maistattaa mitään kiinteitä ennekuin maitokokeilut on tehty loppuun. 21.7 tais olla seuraava aika kättärille kun tyrän ja muiden takia siirsin sitä vähän eteenpäin.



Tässä välissä tuli erävoitto äidille ja poika pysyy edelleen vaunuissa. Nyt täytyy lähteä sinne siivoushommiin.

Mekin voitais käydä jonon hännille! Suloinen kun mikä! :)



Ihanaa, että Päkkänän ja Sakun sairaalavisiitti meni noin hienosti. Ahdasta siellä K6:lla tosiaan on, kun on siellä K5:n kanssa samoissa tiloissa remonttia karussa. Teillä oli paljon paremmat kokemukset kuin meillä. Mehän nukuttiin eka yö siellä leikkihuoneessa :0, minä patjalla lattialla ja tyttö vietiin sit jossain vaiheessa hoitajien huoneeseen, kun ei suostunut nukkumaan mun kanssa. (Oli nälkä, kun ei saanut syödä vuorokauteen ja mun tissit provosoi sit aikamoisen huutometakan tuoksullaan.. :/ )Toka yö sentään saatiin olla huoneessa, kun sinne tuli toinen vasta aamuseitsemältä.



Hoitajillakin oli meidän aikaan TOSI kiire. Musta tuntui, että ei meitä käyty edes katsomassa, jos en huudellut perään, kun meillä oli siis "vain" tähystys eikä mitään leikkausta. Mut olis mulla silti ollu kysyttävää... No, hihasta vetämällä sai sit tietoa. Ja kun minä menin syömään, niin luvattiin kyllä pitää lasta silmällä sen aikaa. No, palasin sit syötyäni, niin tyttö huus sängyn pohjalla naama punaisena, pää hiessä.



Mutta joo, ihan ok reissu, mutta toiste en tahtois. Kivoja hoitajia siellä kyllä oli ja varmasti parhaansa tekevät niillä resursseilla. Sääliksi kävi lähinnä hoitajiakin.



Korvikkeesta: Juu, on noita nannilla kasvaneita vaikka millä määrin. Terveitäkin ovat, piru vie, vaikka miten väitetään, että vain imettämällä saa kunnollisen lapsen. :D Että siitä ei stressiä kannata ottaa. Toki tuo tissimaito on kätevää ja edullista - ja varmasti myös vauvalle parasta ravintoa.



Tsempit vaan Verticialle tuon imettämisen kanssa. Onkohan Nealla imuote ihan ok? Kannattaiskohan pyytää imetystuesta apua? En tiedä, mutta niillä vois olla jotain sanottavaa. Soita ja kysy! Se ei maksa mitään. (paitsi tietty puhelun hinnan...)



Matkailusta. Meidänkin tekis mieli johki reissuun. Sinne Ruattiin vaikka. Meilläkin on Japani-projekti menossa, mutta säästöt ei oo vielä ihan siinä mallissa, että lähdettäisiin Pikku-Tiuhtin lailla ens keväänä.



Tänään kävin tytön kanssa vaunukävelyllä. Päätin, että huutakoon niin pitkään kunnes nukahtaa. No, puol tuntia siinä sit meni (oli valmiiks jo ihan rättipoikki, tissillä silmät lupsui siihen malliin ennen lähtöä) ja tuloksena oli ½h unet. Hyvä niin edes! Just tosin tietty heräs, kun sain kahvilan terassilla eväät eteen.. :) Kotiin tultiin sit tyttö liinassa vaunuja työntäen. Onneks sentään liinassa viihtyi suht mallikkaasti. Aurinkolasitkin pysyi päässä ihan kuin ei mitään! :)



Kyllä teki tälle päälle hyvää käydä vähän istumassa terassilla, vaikka ei ollut edes seuraa. Ihan vain kun sai jossain muualla istua kuin kotona. Huomattavasti virkeämpi olo, kuin eilen rankkasadepäivänä 4-seinän sisällä. Kyllä tää vissiin tästä. Ainakin seuraavaan sadepäivään asti... :D



Lyyti

Meitin poika on nyt ottanut oikein tavaksi semmosen, että päivällä nukutaan vaan 15minuutin-tunnin unia ja sitten vasta kolmen jälkeen mennään pitkille päikyille. Välillä tuntuu et koko päivä on yhtä nukutusta, kun tarvii kuitenkin niin paljon unta pysyäkseen tyytyväisenä. Tänäänkin oon nukuttanut hänet seitsemän kertaa, tosin tässä on jo iltanukutuskin mukana. Noh,onneksi nukkuu yöt hyvin.



Vaunuista. Meilläkin on ongelmia niissä viihtymisen suhteen, mulla on aina kantoliina mukana nykyään, kunnei hereillä ollessaan viihdy niissä yhtään. Laitan joskus autokaukalon vaunuihin ja sillai viihtyy hyvin kun saa kattella, mutta kun väsyy haluaisi sitten kumminkin nukkua vaunun kopassa niin mitä mä sille kaukalolle sitten teen..raahaan mukana toisessa kädessä vai..ei hyvä.

Aurinkolasit pitäisi kyllä hommata. Selkeästi välillä pikkumiestä joskus riivaa kun joutuu siristelemään koko ajan.

Mukavaa, että Päkkärän pikkuisen leikkaus sujui hyvin. Ei kuulostanut lainkaan pahalta kokemukselta.

Ja Pyry tosiaan on suloinen kuin mikä!



Me lähdetään huomenna anoppilaan Kotkaan. Samalla reissulla mennään mökkeilemään ja sitten päästään ihan kahestaan meripäiville kattomaan Deep purplee,ihanuutta! Anoppi lupas kattoo poikaa ja hänelle uskallan kyllä jättääkkin,on hän kuitenkin viisi poikaa kasvattanu. Toivottavasti meidän auto ei petä meitä kesken matkan, se on kyllä surkea maailmanlopun kapistus ja liian pieniki. Uus ois kiva.



Mulla on tänään maito loppu.Jouduin antamaan iltamaidon nannia. Toivottavasti kehittyy tarpeeks ekaan yösyöttöön mennessä ettei tarttis yöllä alkaa lämmittämään pulloa. Poika ei nukahda uudestaan helposti pullorumban jälkeen.

Nyt uneksimaan, huomenna paljon puuhaa.



Jadeade ja Niilas

Väsyttää, onhan nyt tietysti jo ilta. Olen niin mielissäni kun pojat ennen kymmentä nukahtavat yöunilleen, pikku Tomppakin. Mukava rauhassa netissä istuskella ja ehdin vielä muutakin.



Hienoa kuulla, että Sakun leikkaus sujui hyvin. Sairaalassa olo ei mitenkään mieltä ylentävää ole.



Imettämisestä: Olen myös sitä mieltä, että korvikkeellakin kasvaa ihan oikeita ihmisiä. Imettäminen on aika rankkaa. Esikoista imetin aika pitkään johtuen siitä kun hänpä lopettikin jossain vaiheessa korvikkeen juomisen ei kelvannut tuttipullon antimet lainkaan. Toivon, että Tomppa toisenlainen ainakin nyt huolii sekä huvitutin, että tuttipullon.



Hienoa myös, että Lyytikin lähtenyt rohkeasti vaunuilemaan. Mekin oltiin tänään ihmisten ilmoilla käytiin prismasta ostamassa Tompalle liberoita kokoa 4! (7kg-14kg)



Iästä: mulle sanottiin, että olen laihtunut,olen kasvoista kuulema erinäköinen. (mitähän se oikein tarkoittaa?) Kun katson peilikuvaani olen mielestäni vanhentunut ja kasvot alkaa valua maata kohdin.. vaaka ei ainakaan mitään köykäisiä lukemia näytä pituuteeni nähden. Ehkäpä iän myötä tosiaan tasoittuu tunne-elämäkin jotenkin. Tomppakin paljon tyytyväisempi vauva kuin esikoinen (tai sitten se vaan tuntui silloin rankemmalta)



Hei ootteko muistaneet antaa niitä d-vitamiineja? Minä en. Mutta olen itse ruvennut syömään niitä raskaus-imetys multitabuja aina kun muistan jos vaikka auttaisi tähän hiusten ohenemiseenkin. Jup ja nyt meen tarkistamaan olenko muistanut ottaa sen cerazetteni.. mikä se nyt on.



tämä nyt vähän sekavaa tuumii jättis-tompan pikkuäiti

Unohtuu d-vitamiinit harva se päivä. Pitää taas skarpata, hyvä pikkuäiti kun muistutit.



Esikoista rakastin käsittämättömän paljon ensi sekunneista alkaen. Kakkosen kohdalla olin pettynyt, kun en mennyt onnesta sekaisin vaan oli sairaalaassa ikävä esikoista ym. Silti ovat nykyään ihan yhta rakkaita. Nyt kolmannen kohdalla en enää pettynyt, vaikka rakkaus olikin ihan käsitettävän kokoista. Ehkä ensimmäisen lapsen kohdalla luonto pitää huolen, että hormoonit iskee täysillä, ja äidinvaisto käynnistyy kunnolla.



Hienoa Päkkänä, että meni leikkaus noin hyvin. Meillä varmaan syksyllä edessä. Samaan paikkaan ollaan menossa, luulisin.



Viime yö meni valvoessa, itsellä oli liian kuuma, kakkonen pissas sänkyynsä ja jupe ei suostunut nukkumaan ilman tissiä, johtui varmaan kuumuudesta. Mies oli nukkunut esikoisen vieressä alkuyön, kun oli nähnyt pahaa unta. Nyt ollaan vanhemmat ihan tööt, jupe päikkäreillä ja isoveljet katsoo telkkaa. Ihanaa tämä kesälomailu!



Matkailusta sen verran, että pohjoismaita lukuunottamatta julkinen imettäminen on kait ihan nounou. Ja ne paikalliset vessat on sit ihan kamalia, eli kauemmas lähtiessä kannattaa pakata ne nannit ja pullot mukaan. Muuten tuo reissaaminen ei ainakaan meillä ole poikennut stadissa käymisestä, vauvalle on kuiten tärkeintä että äiti(/isä) on saatavilla ja ruoka ja unet tulee ajallaan, sama sit missä ne tulee.



Äitsykkä3:lle tsemppiä ja parempaa tuuria jatkossa ja lyytille aurinkoa mieleen. Muista Jadeade juoda paljon, niin maito riittää pitempään!



tuuti

Pilvistä pilvistä.... vois vaikka aurinko paistaa tai vaikka vaan sataa... pilvinen on jotenkin niin synkkä.... no mutta kuitenkin...



Eilen oli tasan 3kk neuvola... rokotteesta ei paljoa välittinyt... ehkä hieman oli ihmeissään kun piti pitää niin kovasti kiinni kun hullun lailla yritti otteesta irrota...

"pikkuisen" mitat olivat 64cm 7338g ja pipo 40,9cm

oli hurjasti oli taas kasvanut.



Poika on erittäin puhelias... jaksaa "jutella" pitkiä pätkiä... nauraa edelleen hassusti ja ei käänny... yritystä kovasti löytyy muttei taktiikkaa :)



Maidosta sen verran että meillä mennään melkein pelkällä tissillä... silloin jos olen ilta jumpasta yms että mies pistää nukkumaan niin silloin mennään korvikkeella... en todellakaan pode huonoa omaan tuntoa siitä että niin teen... ja en syyllistä yhtään sellaista äitiä jotka käyttää korvikkeita oli syy mikä tahansa... jokainen kokee hyvän äitiyden omalla tavallaan.... syitä ja seuraamuksia on miljoonia täytyy vain löytää kultainen keskitie tähän elämään että sitä pystyy elämään... tämä pätee kai elämän joka osa alueelle... tissiä tai ei niin lapsen elämään tulee vaikuttamaan niin monet asiat että suhteessa saako korviketta vai ei on aika pieni osa sitä :) tämä siis hyvällä ei pahalla :)



Ihanaa kohta päästäänkin reissaamaan olisi tiedossa viikon parin kierto pohjoseen sukuloimaan:) sitä odotellen ( ja aurinkoa kanssa)



hyvää loppuviikkoa kaikille!!!!

mikumamma ja Jedi 3kk

Koulukaverini ala ja yläasteelta päätti tulla tänään käymään. Ja sen takia sitten eilen siivottiin ja tänään piti leipomani.. Ja nyt sitten hän ei tulekaan.. Kiva.. Onpahan ainakin kämppä puhdas ja avioliitto rantautuu entistä enemmän eron satamaa kohti.

Saatiin eilen siivouksesta sitten riita aikaiseksi, kun mies ei olisi millään suostunut mitään tekemään. Sainpa sitten viettää lukkojen takana tytön kanssa loppuillan pienien mustelmieni kera.

Ja kaikki vaan yhden siivouksen takia. Mies voi elää vaikka sikalassa ilmeisesti, minä en. Enkä jaksa enää katsella tuollaista kun toinen ei tee yhtään mitään. Yhtään mitään. En ole mikään piika minäkään!

Ja tietenkin tuo kaikki painaa mieltä ihan helv nytten ja ajattelin että onpa ihana piristys kun tulee kaveri kylään. Niin nyt on mieli totaalisen maassa ja itku kurkus ku joutuukin olemaan kaksin tytön kanssa nyt.

Njuups, että sellaista tänne vaihteeksi. Paljon sain huuto.netis taas myytyä kaikkea (outi1985 ;) ) ja tänään pitäisi sitten postiin päin niitä viedä ilmeisestikkin. Ei vaan pääse pakkailemaan kun näitä ihmeitä joskus sattuu, että neiti nukkuu tuhottoman pitkään :D .. Ruoka-aika meni ajat sitten ja normi heräämisaikakin meni yli tunti sitten.

Maha kivutkin vaan jatkuu. Näitä on nyt se kuukausi ainakin ollut. Menkkoja ei kuulu ja raskaanakaan en oo.. :( Kurjaa tällainen..

Jeps, mutta d-vitamiinit. Olen muistanut ihan suht hyvin nyt antaa :). Yhes vaihees tuppas aina unohtumaan..

Ja hienoa Päkkänä että tyräreissu meni hyvin ja ehkä se arki alkaa nyt paremmin rullaamaan :)

Tuota osittaisimetystä en oo kyllä ite edes ajatellut, mut miulla ei tuo maito heru yhtään pumpulle. Käsin lypsämäl saan työl ja tuskal 100ml tulemaan kerralla 3h välein.. En vieläkään tiedä mitä teen imetyksen suhteen. Edelleen vaan kipuilen ja imetän. Jos huomenna neuvolassa saisivat jotain järkee mun päähän hakattua..

Mutta joo, tossa olis viel vähän tiskattavaa jne, et kaitpa mie meen niitä laittelee.

Verticia

Kyllä sitä vettä sitten tulikin. Sateen vuoksi meillä majaili kymmenkunta poikaa pelailemassa yläkerrassa. Mikäs siinä, kun eivät tappele.



Meillä oli myös 3kk neuvola. Paino 5950g ja pituus 61cm. Huomattavasti on neiti sirppanampi kuin veljensä, vaikka makkaroita ja poskia löytyy yllin kyllin. Rokotteet saatiin myös. Loukkaantui pistämisestä, mutta ei ollut pitkävihainen. Yö meni vähän valvoskellessa, mutta ei muuta.



Tytsy on alkanut heräilemään 4-6 välillä täysin pirteänä. Yleensä nukahtaa tissille uudelleen, mutta tänään meillä sitten noustiin ylös jo kuuden jälkeen. Oikeastaan ihan hyvä. Tuntuu, että on saanut jotakin aikaseksikin.



Meillä aloitettiin viime viikolla maissivelli ja maissi-perunasose. Tuloksena löysä maha. Jätin vellin pois ja nyt kaikki on ok. Voiko rokotteet löysentää mahan?



Meillä nuo isoveikat on lähes korvikelapsia. Ja kunnon poikia on kasvanut. Minä en ainakaan ota stressiä moisesta. Jos sujuu, niin hyvä. Jos ei suju, pärjätään pullollakin. Joudun nytkin antamaan välillä iltaisin pulloa, kun ei omat varastot riitä.



Mutta nyt ruoanlaittoon.



Kaarna@laiva ja tytsy 3kk



Kuvan laittaminen vaikuttaa hankalalta, joten jääpi lisäämättä

Voi jestas maar kun on ollut taas ihmeellistä tämä elämä.



Meidän poika nukkuu, se nukkuu päivällä ja se nukkuu ilman suurempia heräilyjä yöllä. Aamullakin jätin sen syötön jälkeen taas omaan sänkyyn ja siellä veti hirsiä melkein ysiin.



Kyllähän tuo elämä näytti jo vähän helpottamisen merkkejä tässä viime parin viikon aikana, mutta tää on jo jotain. Jos tää viimeinen silaus tuli siitä poistuneesta tyrästä niin ois kyllä pitänyt yrittää leikkauttaa se aikaisemmin. (tiedä sit oisko onnistunut). Aivan käsittämätön ero!



Arvatkaa surettaako nyt sit vähän et meen huomenna töihin. Sniif! Itsepähän olen osani valinnut joten kestän sen kyllä kuin nainen. Toisaalta aivan ihanaa, jos iskälle tulisi vähän helpompi lastenhoitoura kuin mulle.



Eilen kävin hakee uuden rintapumpun joten täytyy nyt sitä ruveta opiskelemaan.



Oli vaan pakko tulla kehasemaan kerrankin etten aina valita ;-). Onneksi täällä on saanut sitäkin tehdä ja saannut vielä roppakaupalla myötätuntoa osakseen. Kiitos siitä!



Verticialle jaksut ja muista tosiaan että sun jaksaminen on tärkeitä vauvankin kannalta. Halit!



Päkkänä ja hiljentynyt Saku

Käytiin siinä Tampereen yliopiston tutkimuksessa piikillä...voi sitä parkua. Herättii kuudelta, et ehditään paikan päälle kasiksi. Kuudelta tajusin, et neiti ei oo yöllä syönytkään...ja heräsi vasta seiskalta. Oltiin hyvissä ajoin keskustassa niin ostettiin suppoja varalle ja jekovittiä reissuun (kun sitä saa säilyttää huoneenlämmössä). Vuorikadulla odottikin ikävät raput ja hurja vempele liikuntarajoitteisia varten. Mies kävi siihen seisomaan kokeillakseen kestääkö se painoa tai jotain ja katon ollessa matalalla löi päänsä siihen ja etuhampaasta lohkesi pienen pieni pala. Tuli sellainen olo, et oliko tää merkki siitä, ettei rokotetutkimukseen kantsis osallistuakaan. Saattoi olla myös merkki siitä, et tervejalkaiseten ei tarvii tutkia liikuntarajoitteisten apuvälineitä. Ens kerralla kyllä vaan nostetaan raput alas jos ollaan kaksin menossa. Eniten aikaa kului tekstin lukemiseen n. 15 sivuu siitä rokotteesta...ymmärsinköhän ees kaikkea tai ymmärsinkö etten ymmärtänyt. Henkilökunta oli kyllä mukavaa. Tiedä sitten siitä saatiinko se Rota-rokote vai puklattiinko ulos. No jos ei muuta hyötyä ole niin painoksi mitattiin 11vk vanhana 6060g. Tässä sitten oottelen jännittyneenä nouseeko kuume, pärähtääkö huutamaan tai löystyykö vatsa. Kaarnalaivalle tiedoksi, että kyllä se voi vatsa löystyä rokotteesta.



Matkustamisesta vielä. Japanissa on kyllä hygieniset wc.t siis puhtaammat kuin Suomessa. Muutenkin on turvallinen maa (paitsi järistykset) joten sinne uskaltaisin lähteä..enkä vaan uskalla vaan menen mielelläni. Siitä imettämisen hyväksyttävyydestä en osaa sanoa. Mutta itse olen myös sitä mieltä, et pohjoismaat ovat hyvin yhdenvertaisia ja niistä on hyvä matkailut aloittaa, jos matkustaminen arveluttaa tai jännittää. Mua matkoissa jännittää lähinnä lennot ja korvien paineentasaukset ja sit se moukaroidaanko vaunut käyttökelvottomiksi.

jep, japanissa voisin kyllä imettää vessassa. vaunujen hajoamisen korvaa matkavakuutus tai lentoyhtiö ja vauvan kanssa lentokoneessa ei ole koskaan ollut korvaongelmia. Isompanakin ovat huutaneet vain laskun aikana, eli viimeiset 30 min lennoista. Aika pieni osa Japanin lentoa. Sinnesuunnalle lähtijöille hyvää matkaa. :-)Ajattelin ton vessahygieenian suhteen lähinnä näitä perinteisiä matkakohteita...



japanissa ei muuten ole tapana edes niistää muuta kuin vessassa!



tuuti, joka ei siis ole menossa minnekään

Alkaa tässä pikku hiljaa ahdistamaan kun olen ollut Pikkuisen kanssa kaksistaan juhannuksesta lähtien, eli nyt on jo neljäs viikko menossa. Esikoinen ja mies siis mökkeilevät oikein olan takaa. Täytyy nostaa hattua kaikille yksinhuoltajille, jotka jaksaa olla lapsen kanssa kaksin koko ajan... Ollaankin sitten tosiaan oltu Pikkuisen kanssa kuin paita ja peppu. Kyllähän tämä menee kun ei oikeasti yritä tehdä mitään suunnitelmia tai ainakaan toteuttaa niitä, mutta kyllä tässä pikku hiljaa kaipaisi edes pieniä hengähdystaukoja. Eilen oli muutenkin vähän huono päivä, kun Pikkuinen ei nukkunut päiviksiä muuten kuin sylissä 15-20 min torkkuja. Eli koetan tässä houkutella mökkeilijöitä palaamaan kotiin ennen sunnuntaita.



Tällä viikolla tavoitteena on ollut käydä passikuvassa ja se saatiin onneksi hoidettua eilen. Ihan mukava kuva tuli, poika oli sylissä vatsaa vasten istuen ja minulla oli rinnalla valkoinen kangas. Sitten tausta vielä käsiteltiin tasaiseksi ja avot meillä oli passikuva valmiina. Passiasia tuli ajankohtaiseksi, kun varasin koulunalusviikolle etelänmatkan. Lähden esikoisen ja Pikkuisen kanssa ystäväperheen mukana. Mies ei lähde mukaan, kun lomat on jo käytetty. Saapa nähdä kuinka reissu sujuu. Esikoisen kanssa matkustettiin lentokoneella ensimmäisen kerran vasta reilun vuoden iässä, joten ihan vauvamatkailusta ei ole kokemusta.



Päkkänä: Onnittelut onnistuneesta leikkauksesta ja helpottuneesta elämästä. Onnea myös töiden aloitukseen!



Verticia: Jos nyt oikein tulkitsin kirjoitustasi, niin miehesi aiheuttaa sinulle mustelmia. Jos näin oikeasti on, niin pakkaa tavarasi ja lähde heti, vaikka turvakotiin. Kenenkään, ei kenenkään ei missään tilanteessa tule sietää väkivaltaa. Jos et muuten motivoidu, niin mieti millaisen parisuhdemallin haluat tyttösi saavan lapsuudenkodistaan.



Juliaana ja Pikkuinen

Pikku tiuhtille pitääkin nyt heti kertomani, että mullahan oli vaunut kajaanin lennolla ruumassa mennen tullen.



Joku isompi tälli on vaunuihin tullut kotimatkalla sillä etuakseli on jotenkin vääntynyt. Tarkastin kyllä vaunut kun ne tuli hihnalta enkä huomannut mitään vikaa. Seuraavan kerran kun vaunuja käytin ihmettelin kun ne tuntui puoltavan. Ajattellin että se johtu siitä kun kaatosateessa pidin sontsaa yhdellä kädellä ja yritin lykkiä vaunuja toisella. Myöhempi tarkastelu näytti että yksi pyörä oli lintallaan ja vaunut vetää vasuriin jatkuvasti. Mies on yrittänyt akselia suoristaa työkaluilla mutta ihan suoraksi se ei ole tullut.



Jälkikäteen noista on ihan turha valittaa, etenkin kun mullakin oli viikonloppu välissä ennenkuin huomasin. Harmittaa, vaikka mulla oli käytetyt tosi halvat vaunut. Jos ne ois ollut uudet niin sitten vasta oiskin sylettänyt.



Eli siis kantsii tarkistaa vaunut ja niiden ajettavuus huolella kun ne tulee lentokoneesta.(siitä huolimatta että ne on nätissi pussissa ja monella teipillä kiinni)