Lue keskustelun säännöt.
Perheessä lapsia,joilla täysin erilainen taloudellinen asema kuin muulla perheellä?
29.06.2009 |
Meillä käyvät loma-aikoina ja joskus viikonloppuisin miehen tytöt, jotka asuvat muulloin äitinsä kanssa. Tyttöjen toisessa perheessä (meidän) on minun ja mieheni lisäksi kaksi pientä lasta (6v ja 2v).
Meillä on sellainen rahatilanne kuin nyt normaalisti on, kun toinen on hoitovapaaalla ja toinen käy töissä (ja maksaa palkasta lisäksi reilut elatusmaksut). Isä maksaa tietysti myös mm. lasten matkoja meille (lentomatkat n. 600 euroa 3-4 kertaa vuodessa). Elämme siis aika säästeliäästi.
Tyttöjen äiti ansaitsee hyvin ja haluaa tietysti käyttää rahaa lapsiinsa. He matkustavat noin kerran kuukaudessa johonkin Euroopan kaupunkiin viikonloppumatkalle ja lisäksi 2-4 kertaa vuodessa johonkin kauemmas viikoksi tai pariksi. Tytöt eivät itse asiassa aina jaksaisi matkustaa meille, sillä he ovat kuulemma kyllästyneet jatkuvaan matkusteluun. Ulkomaanmatkoille he kyllä lähtevät mielellään. Mieheni joutuu siksi joskus lentämään tyttöjä tapaamaan ja yöpymään silloin hotellissa, syömään heidän kanssaan ulkona ym (meitä surettaa se, että koko perhe ei pääse silloin tapaamaan tyttöjä).
Tytöt ovat myös tottuneet siihen, että jos he haluavat jotain, he myös saavat sen. Jos uusi kännykkä menee rikki, he saavat heti uuden- ei sitä viedä edes huoltoon. Jos jompikumpi haluaa kannettavan, se käydään ostamassa (ja ei mikään halpa, vaan paras, mikä markkinoilla on), ja toiselle tietysti myös samanlainen. Ja pelejä. Jos peli on huono, käydään seuraavana päivänä ostamassa joku toinen. Elokuvissa tytöt käyvät kerran viikossa, joskus kaksi. Tässä vain pari esimerkkiä. Yhtään valehtelematta siis tyttöjen elämä on sitä, että jos he haluavat jotain, he myös saavat sen, hinnasta riippumatta.
Meille tullesssaan tytöillä on aina reilusti rahaa mukana- viimeksi kummallakin oli viikon reissulle 300 euroa. Tytöt ovat 11v ja 13v. Omia rahojaan he eivät kuitenkaan koskaan käytä, sillä heistä on mukava vain pitää niitä lompakossa. Tai sitten he saattavat ostaa esim. meikkejä tms. Kaikki muut (jäätelöt, karkit, limut, leffat, lehdet, vaatteet) kuuvuvat vanhempien maksettavaksi- siitä 100 euron kuukausirahasta huolimatta.
Mieheni on huolissaan siitä, että lapset eivät opi koskaan rahan arvoa eivätkä rahankäyttöä. Minäkin olen. Mieheni on koettanut jutella asiasta äidin kanssa, mutta hän ei halua kuunnella. Nyt tytöt ovat alkaneet valitella, kun me emme tee "mitään kivaa", kun he ovat meillä. Panostamme yhdessä olemiseen, telttailemme, retkeilemme, käymme uimassa, pyöräilemässä ym ja kerran kesässä huvipuistossa tms. Säästämme sitä varten ja käymme heidän kanssaan välillä myös syömässä ulkona ja jäätelöt ym saavat joka päivä. Mutta he kaipaavat ulkomaanmatkoja, leffoja, huvipuitsoihin ym (käymme leffassa ja huvipuitsossa heidän kanssaan välillä, kun on varaa). He ovat myös alkaneet "leveillä rahoillaan "kyllä MULLA on rahaa"/ "kyllä äiti maksaa" / "vitsit kun teilläkin olisi rahaa niin voitais"/ "mulla on jo kolmas pleikka kolmonen, eiks teillä oo yhtään"... Isompi lapsistani on alkanut jo kysellä, miksi hänellä ei ole sitä ja tätä ja miksi me ei koskaan matkusteta sinne ja tänne, missä siskotkin ovat matkustaneet..
Onko kenelläkään edes hiukan samankaltaista tilannetta?
Mieheni kärsii tilanteesta eniten perheessämme. Hankalaa, kun ei pysty vaikuttaa omien lasten arvomaailmaan.
Kommentit (188)
Kiitos asiallisesta vastauksestasi.
Tuossa on kiteytettynä juuri se, mitä haluaisimme lapsille opettaa.- Ja mitä aiomme yhteisille lapsillemme opettaa (kun olen töissä, meillä on oikein hyvät tulot).
Mieheni on yrittänyt puhua asiasta lasten äidin kanssa useaan kertaan. Kaksi kertaa pöydän ääressä- molemmilla kerroilla äiti lähti pois (vaikka mieheni ei sanallakaan syyttänyt vaan koetti olla hyvin korrekti). Monta kertaa sähköpostilla- ei vastausta tai käsky pitää huoli omista sioista. Muutaman kerran puhelimella- luuri korvaan..
Olen ap:n kanssa samaa mieltä siitä, että vaikka on rahaa lelliä lapset piloille, niin se ei todellakaan ole tervettä. Kyllä tuon ikäisten lasten pitäisi oppia rahan normaalia käyttöä ja se, että kaikilla ei ole saman verran rahaa ja kaikkeen kivaan ei tarvita rahaa.
Ilmeisesti isällä ja ex-puolisolla on yhteishuoltajuus, joten senkin puolesta olisi ihan tervettä istua saman pöydän ääreen keskustelemaan tuosta rahan käytöstä. Ja noiden tyttöjen maailmankatsomuksesta.
Ap vaikuttaa tervejärkiseltä äidiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selvähän se on että tapaamisten järjestely on raskaampaa ja useammin voi tulla ongelmia jos asiaan liittyy lentomatkoja kuin jos isi asuu kulman takana.
Vastasinkin jo äsken tuohon elariasiaan.
Teinit.. Niinpä. Mutta kun nämä ovat nyt 11 ja 13 ja ovat olleet samanlaisia jo 3-4 vuoden ajan. 8-vuotias ei kai vielä ole teini?
Jos luit viestejäni, huomasit kyllä, että teemme myös asioita, joita tytöt haluavat: käymme leffassa, käymme ulkona syömässä, käymme huvipuistossa. Mutta kun niitä pitäisi tehdä JOKA päivä..
Kuule, tollasia ne teinit on.
Onhan se nyt selvä että enemmän kiinnostaa huvit kuin joku leipominen tai puutarhanhoito. Relatkaa tekin, ja tehkää joskus jotain sellaista mistä tytöt tykkää, eikä aina niitä teidän juttuja.
Tuo on ehkä se mitä haluaisitte opettaa, mutta se mitä käytännössä opetatte on se, että kuvittelette äitiä ja lapsia kaameiksi ihmisiksi jotka eivät ajattele muuta kuin rahaa ja että jos maailma olisi oikeudenmukainen niin kellään ei olisi enempää rahaa kuin teillä.
Kiitos asiallisesta vastauksestasi. Tuossa on kiteytettynä juuri se, mitä haluaisimme lapsille opettaa.- Ja mitä aiomme yhteisille lapsillemme opettaa (kun olen töissä, meillä on oikein hyvät tulot). Mieheni on yrittänyt puhua asiasta lasten äidin kanssa useaan kertaan. Kaksi kertaa pöydän ääressä- molemmilla kerroilla äiti lähti pois (vaikka mieheni ei sanallakaan syyttänyt vaan koetti olla hyvin korrekti). Monta kertaa sähköpostilla- ei vastausta tai käsky pitää huoli omista sioista. Muutaman kerran puhelimella- luuri korvaan..
Olen ap:n kanssa samaa mieltä siitä, että vaikka on rahaa lelliä lapset piloille, niin se ei todellakaan ole tervettä. Kyllä tuon ikäisten lasten pitäisi oppia rahan normaalia käyttöä ja se, että kaikilla ei ole saman verran rahaa ja kaikkeen kivaan ei tarvita rahaa. Ilmeisesti isällä ja ex-puolisolla on yhteishuoltajuus, joten senkin puolesta olisi ihan tervettä istua saman pöydän ääreen keskustelemaan tuosta rahan käytöstä. Ja noiden tyttöjen maailmankatsomuksesta. Ap vaikuttaa tervejärkiseltä äidiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastasinkin jo äsken tuohon elariasiaan.
Kirjoitin ehkä sitten hiukan väärin. Totta, tällä hetkellä ei periaatteessa (ellei säästöjä oteta käyttöön) ole varaa matkustella kaukomatkoille useaa kertaa vuodessa eikä mennä huviputsioon montaa kertaa kesässä. Myöhemmin, kun palaan töihin, on. Mutta sittenkään emme todellakaan aio ethdä sitä! Huvipuisto 1-2 kertaa kesässä ja ulkomaanmatkoja (työmatkoja lukuunottamatta) max 2-3 kertaa vuodessa, se on se, mihin yhteiset lapsemme aiomme kasvattaa.
Eriarvoisuutta en niinkään otsikolla tarkoittanut, vaan sitä, millaiseen rahankäyttöön lapset oppivat. Omani oppivat siihen, ettei kaikkea aina saa (vaikka minulla olisikin töissä ollessani mahdollisuus opettaa heidät samanlaisiksi kuin tytöt).
että ongelma on se, että lapset ovat eriarvoisessa asemassa - eli sinun lapsillasi ei ole yhtä paljon rahaa kuin näillä vanhemmilla. Kateutta tuo on. Verhottuna tekopyhyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mun neljä- ja kuusivuotiaatkin haluaisi tehdä hauskoja asioita joka päivä vaikkei heillä kummallakaan ole yhtään rahaa. Saahan sitä pyytää, äiti sitten suostuu jos suostuu.
Ei tuo liity rahaan eikä lasten äitiin mitenkään.
Teinit.. Niinpä. Mutta kun nämä ovat nyt 11 ja 13 ja ovat olleet samanlaisia jo 3-4 vuoden ajan. 8-vuotias ei kai vielä ole teini? Jos luit viestejäni, huomasit kyllä, että teemme myös asioita, joita tytöt haluavat: käymme leffassa, käymme ulkona syömässä, käymme huvipuistossa. Mutta kun niitä pitäisi tehdä JOKA päivä..
Kuule, tollasia ne teinit on. Onhan se nyt selvä että enemmän kiinnostaa huvit kuin joku leipominen tai puutarhanhoito. Relatkaa tekin, ja tehkää joskus jotain sellaista mistä tytöt tykkää, eikä aina niitä teidän juttuja.
Ulkomaanmatkoja 2-3 kertaa vuodessa on aikas lailla jotain muuta kuin mikä on normikäsitys rahankäytöstä :-).
Mutta sittenkään emme todellakaan aio ethdä sitä! Huvipuisto 1-2 kertaa kesässä ja ulkomaanmatkoja (työmatkoja lukuunottamatta) max 2-3 kertaa vuodessa, se on se, mihin yhteiset lapsemme aiomme kasvattaa. Eriarvoisuutta en niinkään otsikolla tarkoittanut, vaan sitä, millaiseen rahankäyttöön lapset oppivat. Omani oppivat siihen, ettei kaikkea aina saa (vaikka minulla olisikin töissä ollessani mahdollisuus opettaa heidät samanlaisiksi kuin tytöt).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sinä olisit teini niin haluaisitko sinä telttailla jonkun sellaisen kanssa, jonka mielestä sinulla on liikaa rahaa, jonka äidistä et pidä ja joka vihjailee joka käänteessä, että sinusta on kasvamassa itsekäs ahne paskiainen, joka ei tule pärjäämään elämässä?
Olet ihan oikeassa. Ainoa ero on, että tyttöjen äiti antaa oikeasti kaiken, siitä on todisteena ne pulleat lompakot ja läppärit ja videokamerat ja digikamerat ja Burberryn vaatteet ;) .
Mieheni ei onneksi lähde mukaan kilpavarusteluun, vaan on pysynyt linjassaan tarjota ei-materiaalisia kokemuksia lapsille. Tosin voihan sitäkin pitää kilpavarusteluna, sillä tyttöjen äiti ei ehdi paljon olla heidän kanssaan, sillä hänellä on paljon omia menoja ja harrastuksia. Tosin mieheni vetää ihan samaa linjaa silloin, kun tytöt eivät ole meillä, ja on paljon lastemme kanssa, retkeilee, puuhailee ja pelailee kaikenlaista. Yllättävän hyvin hän on tyttöjen nähden pysynyt rauhallisena ja ollut millään tavalla syyttämättä heidän äitiään, vaikka joskus jälkikäteen harmitteleekin, miten pahalta tuntuu tyttöjen puolsta, kun he eivät tunnu arvostavan muuta kuin rahaa.
Eli aika monen kodissa käydään ihan samoja keskusteluja "mut äiti/isä antaa ihan varmasti". Lapset yrittävät vedättää vanhempiaan ja anastaa vanhemmuuden valtaa itselleen.
Nyt on kuitenkin viimeiset ajat olla tiukka kasvattaja ja kieltää asioita. Äiti tehköön sitten eri tavalla, mutta teillä tehdään just niin kuin te päätätte.
Ihan kun biovanhemmilla olis kilpailu siitä kumpi tarjoaa lapsille enemmän extreme-elämyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sinä olisit teini niin haluaisitko sinä telttailla jonkun sellaisen kanssa, jonka mielestä sinulla on liikaa rahaa, jonka äidistä et pidä ja joka vihjailee joka käänteessä, että sinusta on kasvamassa itsekäs ahne paskiainen, joka ei tule pärjäämään elämässä?
Jokseenkin veikkaisin ettei isä nyt kovin suuria elareita sitten kuitenkaan maksa...
Ja toinen kysymys tuli mieleeni, että mahtaako tyttöjen äidin uudella miehellä olla jotain tekemistä siihen elintasoon, mitä tyttöjen äiti pystyy nyt elämään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka moni teini valitsee Burberryn tanttamaiset vaatteet jos saa itse valita mitä haluaa?
29, kiitos ihanasta viestistäsi.
Olemme tosiaankin halunneet antaa tytöille mahdollisimman paljon rakkautta ja läsnäoloa. Toisaalta olemme halunneet ottaa heitä mukaan myös arkeen, mm. siivoamiseen (se on heille outoa ja vastenmielistä, sillä heillä käy siivooja) ja ruoanlaittoon (sekin on outoa ja vähän epämieluisaa, sillä he käyvät yleensä ravintolassa tai lämmittävät jotain mikrossa). Haluamme antaa heille eväitä siihen, että he pärjäävät isoina, kun eivät enää asu kotona. Mutta suurin oppi, minkä haluamme heille välittää on se, että jokainen ihminen on arvokas sellaisenaan kuin on, tuloista riippumatta. Ja haluamme opettaa myös sen, että vähälläkin pärjää, kun lähellä on ihmisiä, jotkä välittävät.
teinillä on käytössään tietokone ja kamera.
En tunne ketään jolla ei olisi.
heistä koska heillä on enemmän rahaa kuin teillä.
Mutta suurin oppi, minkä haluamme heille välittää on se, että jokainen ihminen on arvokas sellaisenaan kuin on, tuloista riippumatta. Ja haluamme opettaa myös sen, että vähälläkin pärjää, kun lähellä on ihmisiä, jotkä välittävät.
Mitä ihmeen väliä heidän rahankäytöllään siis on sinun perheesi kannalta?
kenestä siivoaminen olisi jotain muuta kuin vastenmielistä tai vähintäänkin pakkopullaa? Voi elämä sentään, en siivoaisi koskaan jos meillä olisi itsestään siistiä :).
Ehkä ap:n jutut alkavat kuulostaa vähän siirappisilta, koska ovat itsekin näemmä varsin hyvin toimeentulevia. Ja veikkaanpa, että opiskelijana miehelle on määrätty korkeintaan minimielatusmaksut koska ap ei suostu niitä edes kommentoimaan. Jossain vaiheessa hän puhui 100€ kuukausirahasta, joten onko tuo sitten se elatusavun määrä/lapsi?
Toisaalta olemme halunneet ottaa heitä mukaan myös arkeen, mm. siivoamiseen (se on heille outoa ja vastenmielistä, sillä heillä käy siivooja)
En voi kuin hymyillä :). Yhteishuoltajuudesta huolimatta molemmat vanhemmat voivat tehdä luonaan käytännössä mitä lystää eikä toisella ole siihen pahemmin ruikuttamista. Tai ruikuttaa voi, mutta ei siitä mitään hyötyä ole. Käytännössä molemmat vanhemmat luovat omiin koteihinsa omat pelisääntönsä ja niillä mennään.
Tietysti olisi sivistynyttä päättää yhdessä yhteishuoltajuuden nimissä, mutta noin käy vain aniharvoin. Mikähän instanssi tosiaan sitten valvoisi, että yhteishuoltajat päättävät senkin yhdessä että kuinka paljon lapsi saa karkkipäivänä karkkia vai saako peräti joka päivä?