Lue keskustelun säännöt.
Perheessä lapsia,joilla täysin erilainen taloudellinen asema kuin muulla perheellä?
29.06.2009 |
Meillä käyvät loma-aikoina ja joskus viikonloppuisin miehen tytöt, jotka asuvat muulloin äitinsä kanssa. Tyttöjen toisessa perheessä (meidän) on minun ja mieheni lisäksi kaksi pientä lasta (6v ja 2v).
Meillä on sellainen rahatilanne kuin nyt normaalisti on, kun toinen on hoitovapaaalla ja toinen käy töissä (ja maksaa palkasta lisäksi reilut elatusmaksut). Isä maksaa tietysti myös mm. lasten matkoja meille (lentomatkat n. 600 euroa 3-4 kertaa vuodessa). Elämme siis aika säästeliäästi.
Tyttöjen äiti ansaitsee hyvin ja haluaa tietysti käyttää rahaa lapsiinsa. He matkustavat noin kerran kuukaudessa johonkin Euroopan kaupunkiin viikonloppumatkalle ja lisäksi 2-4 kertaa vuodessa johonkin kauemmas viikoksi tai pariksi. Tytöt eivät itse asiassa aina jaksaisi matkustaa meille, sillä he ovat kuulemma kyllästyneet jatkuvaan matkusteluun. Ulkomaanmatkoille he kyllä lähtevät mielellään. Mieheni joutuu siksi joskus lentämään tyttöjä tapaamaan ja yöpymään silloin hotellissa, syömään heidän kanssaan ulkona ym (meitä surettaa se, että koko perhe ei pääse silloin tapaamaan tyttöjä).
Tytöt ovat myös tottuneet siihen, että jos he haluavat jotain, he myös saavat sen. Jos uusi kännykkä menee rikki, he saavat heti uuden- ei sitä viedä edes huoltoon. Jos jompikumpi haluaa kannettavan, se käydään ostamassa (ja ei mikään halpa, vaan paras, mikä markkinoilla on), ja toiselle tietysti myös samanlainen. Ja pelejä. Jos peli on huono, käydään seuraavana päivänä ostamassa joku toinen. Elokuvissa tytöt käyvät kerran viikossa, joskus kaksi. Tässä vain pari esimerkkiä. Yhtään valehtelematta siis tyttöjen elämä on sitä, että jos he haluavat jotain, he myös saavat sen, hinnasta riippumatta.
Meille tullesssaan tytöillä on aina reilusti rahaa mukana- viimeksi kummallakin oli viikon reissulle 300 euroa. Tytöt ovat 11v ja 13v. Omia rahojaan he eivät kuitenkaan koskaan käytä, sillä heistä on mukava vain pitää niitä lompakossa. Tai sitten he saattavat ostaa esim. meikkejä tms. Kaikki muut (jäätelöt, karkit, limut, leffat, lehdet, vaatteet) kuuvuvat vanhempien maksettavaksi- siitä 100 euron kuukausirahasta huolimatta.
Mieheni on huolissaan siitä, että lapset eivät opi koskaan rahan arvoa eivätkä rahankäyttöä. Minäkin olen. Mieheni on koettanut jutella asiasta äidin kanssa, mutta hän ei halua kuunnella. Nyt tytöt ovat alkaneet valitella, kun me emme tee "mitään kivaa", kun he ovat meillä. Panostamme yhdessä olemiseen, telttailemme, retkeilemme, käymme uimassa, pyöräilemässä ym ja kerran kesässä huvipuistossa tms. Säästämme sitä varten ja käymme heidän kanssaan välillä myös syömässä ulkona ja jäätelöt ym saavat joka päivä. Mutta he kaipaavat ulkomaanmatkoja, leffoja, huvipuitsoihin ym (käymme leffassa ja huvipuitsossa heidän kanssaan välillä, kun on varaa). He ovat myös alkaneet "leveillä rahoillaan "kyllä MULLA on rahaa"/ "kyllä äiti maksaa" / "vitsit kun teilläkin olisi rahaa niin voitais"/ "mulla on jo kolmas pleikka kolmonen, eiks teillä oo yhtään"... Isompi lapsistani on alkanut jo kysellä, miksi hänellä ei ole sitä ja tätä ja miksi me ei koskaan matkusteta sinne ja tänne, missä siskotkin ovat matkustaneet..
Onko kenelläkään edes hiukan samankaltaista tilannetta?
Mieheni kärsii tilanteesta eniten perheessämme. Hankalaa, kun ei pysty vaikuttaa omien lasten arvomaailmaan.
Kommentit (188)
Tottakai ilmastonmuutos on asia, joka täytyy pitää mielessä. Ei aina tarvi mennä Thaimaahan tai Kanarialle. Muutaman päivän irtiotto Tukholman nähtävyyksissä tai Viron kylpylöissä on ihan kelvollinen reissu.
Ja mulla siis ei oo rahaakaan lentää montaa kertaa vuodessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puolustavat ärhäkästi sitä, että totta kai rahaa saa ja pitää upottaa luxuselämään, jos sitä kerran on!! Totta kai on ihan upeaa ja mahtavaa, että äiti pistää rahaa haisemaan eikä ole tavis köyhä white trash yh-lumppu... Ap on mielestäni hyvinkin oikeilla jäljillä, vaikken ihan varmaksi osaakaan sanoa, oliko aloitus yhtä hyvää tarkoittava kuin millaiseksi se oli verhottu. Mutta tosiaan; kyllähän lasten pitää oppia ymmärtämään rahan arvo jo pienenä, eikä mikään yletön törsääminen ja materialismi sellaista mahdollista! Silti lasten äiti voi olla ihan "hyvä äiti", vaikka ostaakin parasta ja aina kaiken, minkä lapset haluavat. Ehkä mamma koettaa sillä tavoin hyvittää jotakin, joka lapsilta puuttuu - ehkä hajonneen perheen, ehkä pitkiä työpäiviä tms.? Tietysti rahaan ja materiaan hukuttamisella on paljon huonoja puolia, joita kermaperseet eivät halua nähdä tai myöntää. Miten kukaan voi sanoa "pärjänneensä omillaan", jos kuitenkin takaraivossa on koko ajan tietoisuus siitä, että pappa betalar kaiken, jos tulee tiukka paikka? Silloin voi sanoa pärjäävänsä omillaan, kun ei ole ketään kenen kukkarolla käydä tiukan paikan tullen! Elämän onnellisuus rakentuu todellakin muiden asioiden varaan kuin materiaalisen yltäkylläisyyden. Perusturva pitää olla; ruokaa, juomaa, puhtaita vaatteita, kiva koti. Läheisyyttä ja lämpöä ei voi korvata rahalla. Sääli, jos joissakin perheissä vielä niin kuvitellaan tällä valistuksen ja viisauden aikakaudella (jossa oikeasti arkiviisaus tuntuu olevan kiven alla).
Läheisyyttä ja lämpöä ei voi korvata rahalla, mutta kyllä mun mielestä arkiviisaus sanoo, että rakkauteen kuuluu se, että perheenjäsenet voivat auttaa toisiaan rahallisestikin jos toiselle tulee tiukka paikka ja jos toisella on varaa . Ei tarvitse hampaat irvessä olla auttamatta vain siksi, että toisen kuuluu pärjätä omillaan eikä saa olla ketään kenen kukkarolla käydä. Kun on läheisyyttä ja lämpöä niin vanhemmat voi auttaa lapsiaan monin tavoin ja lapset sitten aikanaan vanhempiaan.
Musta toi kuulostaa kamalan julmalta filosofialta. Mitä virkaa on läheisyydellä ja lämmöllä jos pihdataan rahallista apua silloin kun sitä tarvitaan? Jos opiskelijanuorella on rahat lopussa niin rikkaat vanhemmat vaan naureskelee partaansa että nytpä pärjäät omillasi. Eläkeläisäidiltä on rahat lopussa niin hyvin toimeentulevat lapset sanoo että so long vaan, ei kiinnosta auttaa, jokaisen pitää tulla toimeen omillaan.
Todellista rakkautta kun nekin jotka ovat kanssasi samaa mieltä saavat kirjoituksistasi sen käsityksen, että lapset on pikkuhirviöitä ja pikkupaskiaisia...
Lapset ovat lapsia. Sinä ja miehesi olette paskiaisia koska ajattelette lapsista noin.
Luultavasti siinä on kumminkin puolet liioittelua, lapset väittää teille, että äitikin antaa sitä ja tätä vaikka ei oikeasti annakaan. Tyypillistä erolasten kaupankäyntiä. He yrittävät saada teiltä edes leffalippuja ja huvipuistoreissuja kun rakkautta ei tipu.
lukea enää kaikkia vastauksia, on täällä sen verran idiootteja liikkeellä..AP, luulen, että täällä on 1 tai kaks jotka yrittää kusettaa sua ja saada suuttumaan, älä mee siihen lankaan. Oikeesti, olet uskomattoman pitkäpinnainen, mä en olis katsellu tollasia pikkupaskiaisia päivääkään, vaan olisivat lentäneet kuin leppäkeihäät seuraavalla koneella kotiin. JOs mun tytär erehtyis kerran sanomaan, että ei leiki jonkun kanssa, kun sillä ei ole rahaa tai "vaan" pleikka1 tai muuta yhtä typerää, niin tyttö olis arestissa vuoden eikä sais sinä aikana yhtä ainoota tavaraa eikä käytäis missään. Alkais arvostaa sitä mitä joskus harvoin saa. Onneks en ole kasvattanut tuollaisia pikkuhirviöitä kun miehes tytöt kuulostavat olevan. Säälin heitä oikein todella, koska kun he astuvat ihan aikuisten oikeeseen maailmaan, niin tulevat vielä kokemaan rankan todellisuuden. Elämässä ei aina selviä kaikesta rahalla ja jos se rahantulo lakkaa, niin kovaa tulee olemaan tyttösillä..Ymmärrän täysin huolesi ja miehesi huolen, ja tyttöjän äiti tekee todellakin heille karhunpalveluksen käytöksellään. Mutta. Elämä on.
Ostan itsellenikin uuden kännykän jos entinen hajoaa, koska tarvitsen sitä.
Leffassa saisi minun puolestani käydä niin usein kuin viikkorahat riittää, mitäs pahaa siinä on, mutta ei täällä Suomen entisessä pääkaupungissa mene 104 8-12-vuotiaille kiinnostavaa ja sopivaa elokuvaa vuodessa niin että vois käydä edes kaksi kertaa viikossa. Tehdäänkö niitä edes niin paljon? Luulenpa että siinä on vahvaa liioittelun makua. Ap:n miehen lapset väittää että äitikin aina antaa käydä monta kertaa elokuvissa ja yrittää vedättää niin kuin useimmat lapset, ja hyvin menee läpi.
Näin kesällä me syödään useimmiten ulkona, jos on vaan lämmintä eikä sada. Ostettiin uudet pihatuolitkin tänä vuonna.
Ulkomailla oltiin viime vuonna oikein lentokoneella ja ensi viikolla mennään laivalle.
Lapsesi siis saa kaiken mitä haluaa.. jos hajottaa saa automaattisesti uuden? Käy leffassa monta kertaa viikossa? Käy ulkona syömässä monta kertaa viikossa? Käy ulkomailla useasti vuoden aikana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkuketjussa ap:lla oli rahat tiukalla ja loppuketjussa he ovatkin varakas perhe joka vaan ei halua käyttää rahaa koska heillä on niin lämmin ja läheinen arvomaailma.
Meidän perhe on keskivertoa parempituloinen- on aikoja jolloin ei tarvitse laskea mitään, sitten on aikoja jolloin rahat on tiukoilla, niinkin että saa tarkkaan katsoa mitä ruokaa ostaa. parempina aikoina ollaan ostettu talot, autot yms, laitettu hiukan säästöön- siis ulospäin ollaan kohtuullisen varakkaita, mutta arjen käyttövarat silti vaihtelee paljonkin.
Miten on niin vaikea käsittää että ainoat vaihtoehdot ei ole joko ikuisesti sostuilla tai ikuisesti varakas?? Suurimmalla osalla elämä vaihtelee. Pitäskö asunto myydä että voidaan ostaa jätskiä ja huvipuistokausikortteja vai mitä??
Ei näin tyhmiä ihmisiä olekaan kun joita täällä vastaan tulee:((
ei ap
Minä minä minä. Minä haluan matkustaa, siispä minä matkustan joka kuukausi jonnekin päin maailmaa... junalla tai laivalla niitä matkoja ei varmaankaan ole tehty, vai?
(1 krt/vuosi on mun mielestä ok, mutta sitä tiuhempi lentomatkailu vastuutonta ja itsekästä)