Lue keskustelun säännöt.
Perheessä lapsia,joilla täysin erilainen taloudellinen asema kuin muulla perheellä?
29.06.2009 |
Meillä käyvät loma-aikoina ja joskus viikonloppuisin miehen tytöt, jotka asuvat muulloin äitinsä kanssa. Tyttöjen toisessa perheessä (meidän) on minun ja mieheni lisäksi kaksi pientä lasta (6v ja 2v).
Meillä on sellainen rahatilanne kuin nyt normaalisti on, kun toinen on hoitovapaaalla ja toinen käy töissä (ja maksaa palkasta lisäksi reilut elatusmaksut). Isä maksaa tietysti myös mm. lasten matkoja meille (lentomatkat n. 600 euroa 3-4 kertaa vuodessa). Elämme siis aika säästeliäästi.
Tyttöjen äiti ansaitsee hyvin ja haluaa tietysti käyttää rahaa lapsiinsa. He matkustavat noin kerran kuukaudessa johonkin Euroopan kaupunkiin viikonloppumatkalle ja lisäksi 2-4 kertaa vuodessa johonkin kauemmas viikoksi tai pariksi. Tytöt eivät itse asiassa aina jaksaisi matkustaa meille, sillä he ovat kuulemma kyllästyneet jatkuvaan matkusteluun. Ulkomaanmatkoille he kyllä lähtevät mielellään. Mieheni joutuu siksi joskus lentämään tyttöjä tapaamaan ja yöpymään silloin hotellissa, syömään heidän kanssaan ulkona ym (meitä surettaa se, että koko perhe ei pääse silloin tapaamaan tyttöjä).
Tytöt ovat myös tottuneet siihen, että jos he haluavat jotain, he myös saavat sen. Jos uusi kännykkä menee rikki, he saavat heti uuden- ei sitä viedä edes huoltoon. Jos jompikumpi haluaa kannettavan, se käydään ostamassa (ja ei mikään halpa, vaan paras, mikä markkinoilla on), ja toiselle tietysti myös samanlainen. Ja pelejä. Jos peli on huono, käydään seuraavana päivänä ostamassa joku toinen. Elokuvissa tytöt käyvät kerran viikossa, joskus kaksi. Tässä vain pari esimerkkiä. Yhtään valehtelematta siis tyttöjen elämä on sitä, että jos he haluavat jotain, he myös saavat sen, hinnasta riippumatta.
Meille tullesssaan tytöillä on aina reilusti rahaa mukana- viimeksi kummallakin oli viikon reissulle 300 euroa. Tytöt ovat 11v ja 13v. Omia rahojaan he eivät kuitenkaan koskaan käytä, sillä heistä on mukava vain pitää niitä lompakossa. Tai sitten he saattavat ostaa esim. meikkejä tms. Kaikki muut (jäätelöt, karkit, limut, leffat, lehdet, vaatteet) kuuvuvat vanhempien maksettavaksi- siitä 100 euron kuukausirahasta huolimatta.
Mieheni on huolissaan siitä, että lapset eivät opi koskaan rahan arvoa eivätkä rahankäyttöä. Minäkin olen. Mieheni on koettanut jutella asiasta äidin kanssa, mutta hän ei halua kuunnella. Nyt tytöt ovat alkaneet valitella, kun me emme tee "mitään kivaa", kun he ovat meillä. Panostamme yhdessä olemiseen, telttailemme, retkeilemme, käymme uimassa, pyöräilemässä ym ja kerran kesässä huvipuistossa tms. Säästämme sitä varten ja käymme heidän kanssaan välillä myös syömässä ulkona ja jäätelöt ym saavat joka päivä. Mutta he kaipaavat ulkomaanmatkoja, leffoja, huvipuitsoihin ym (käymme leffassa ja huvipuitsossa heidän kanssaan välillä, kun on varaa). He ovat myös alkaneet "leveillä rahoillaan "kyllä MULLA on rahaa"/ "kyllä äiti maksaa" / "vitsit kun teilläkin olisi rahaa niin voitais"/ "mulla on jo kolmas pleikka kolmonen, eiks teillä oo yhtään"... Isompi lapsistani on alkanut jo kysellä, miksi hänellä ei ole sitä ja tätä ja miksi me ei koskaan matkusteta sinne ja tänne, missä siskotkin ovat matkustaneet..
Onko kenelläkään edes hiukan samankaltaista tilannetta?
Mieheni kärsii tilanteesta eniten perheessämme. Hankalaa, kun ei pysty vaikuttaa omien lasten arvomaailmaan.
Kommentit (188)
Jep, näin se menee. Älä kysy, miksi.
reilut elatusmaksut vaikka ex-vaimo ansaitsee tsiljoonan kuussa ??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ap:n kanssa samaa mieltä siitä, että vaikka on rahaa lelliä lapset piloille, niin se ei todellakaan ole tervettä. Kyllä tuon ikäisten lasten pitäisi oppia rahan normaalia käyttöä ja se, että kaikilla ei ole saman verran rahaa ja kaikkeen kivaan ei tarvita rahaa.
Ilmeisesti isällä ja ex-puolisolla on yhteishuoltajuus, joten senkin puolesta olisi ihan tervettä istua saman pöydän ääreen keskustelemaan tuosta rahan käytöstä. Ja noiden tyttöjen maailmankatsomuksesta.
Ap vaikuttaa tervejärkiseltä äidiltä.
Teillä eletään teidän malliin. Markkinoikaa asiaa tytöille niin että te ette edes tahdo tuhlata. Harrastakaa heidän kanssaan vain ilmaisia huveja. Enkä minä edes laskisi heitä perheenjäseniksi, vaan vierailijoiksi...
Tytöt lasketaan ehdottomasti perheenjäseniksi, ovathan he mieheni lapsia ja lasteni sisaruksia. Vaikka kävisivät kerran vuodessa, niin perheenjäseniä olisivat. Olemme markkinoineet tytöille alusta saakka sitä, että arvokkaimmat ja mukavimmat asiat ovat sellaisia, joita ei saa rahalla. Välittäminen, huolenpito, yhdessäolo.. siihen panostamme aina, kun he ovat meillä. Me pyrimme olemaan läsnä myös henkisesti, ei vain niin, että olemme samassa tilassa. Leivomme yhdessä (tosin he eivät jaksa osallistua), käymme eväsretkillä, käymme kävelyillä ja pyöräilemässä, käymme kirjastossa, lainaamme ystävien venettä ja käymme soutelemassa, laitamme yhdessä leppoisasti puutarhaa (toinen tyttö osallistuu, toinen ei pidä siitä), pelaamme yhdessä, keskustelemme paljon, käymme pelaamassa jalkapalloa ja heittelemässä frisbeetä jne jne jne. Pienempänä he pitivät kovasti näistä kaikista, nyt he kaipaavat entistä enemmän leffaan/ huvipuistoon/ shoppailemaan/ hoploppiin/ sightseeingristeilyille/ Tukholman risteilylle/ kylpylään... Yritämme parhaamme mukaan välittää edelleen omia arvojamme lapsille ja uskoa siihen, että he kuitenkin sisimmässään avostavat yhdessäoloa.
Onhan se nyt selvä että enemmän kiinnostaa huvit kuin joku leipominen tai puutarhanhoito. Relatkaa tekin, ja tehkää joskus jotain sellaista mistä tytöt tykkää, eikä aina niitä teidän juttuja.
8, kiitos asiallisesta vastauksestasi. Kuulostaa kyllä hiukan hullunkuriselta tilanteelta. Toisaalta kuulostaa siltä, että rahat tulevat todennäköisesti aikanaan järkevään käyttöön JA lapsesi oppivat nyt rahan arvon ja osaavat siksi luultavasti aikanaan arvostaa saamiaan rahoja.
että ongelma on se, että lapset ovat eriarvoisessa asemassa - eli sinun lapsillasi ei ole yhtä paljon rahaa kuin näillä vanhemmilla. Kateutta tuo on. Verhottuna tekopyhyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli aika monen kodissa käydään ihan samoja keskusteluja "mut äiti/isä antaa ihan varmasti". Lapset yrittävät vedättää vanhempiaan ja anastaa vanhemmuuden valtaa itselleen.
Nyt on kuitenkin viimeiset ajat olla tiukka kasvattaja ja kieltää asioita. Äiti tehköön sitten eri tavalla, mutta teillä tehdään just niin kuin te päätätte.
Ihan kun biovanhemmilla olis kilpailu siitä kumpi tarjoaa lapsille enemmän extreme-elämyksiä.
ap sulla on todella raivostuttava tilanne, hienoa jos todellisuudessa osaat suhtautua niin kypsästi kuin kirjoitit.
Mun mielestä asia on harvinaisen yksinkertainen; kun tytöt ovat teillä he elävät teidän pelisäännöillä. On todellinen rakkaudenteko antaa tytöille kokemusta tavallisesta, tylsästä ja säästeliäästä arjesta. Älä häpeä tai vähättele yhtään elämäänne, raha on aivan surkea arvon ja pätemisen mittari.
Itse monenlaisia elintasoja kokeneena voin sanoa, että mitä enemmän on rahaa, sen enemmän myös kaikenlaista korviketoimintaa ja tyytymättömyyttä. tavallinen arki missä joutuu punnitsemaan ja tekemään valintoja on ihan parasta. Luota omiin arvoihisi-ja siihen että elämä ilman rahalla öykkäröintiä on todellakin arvokasta ja hienoa. Anna tytöille vastuuta teidän askareista- he saavat kokea olevansa tarpeellisia ja kuuluvansa joukkoon, mieti mitä muuta pidät tärkeänä. Unohda kokonaan rahat ja huvipuitot ja tarjoa sitä hyvää mitä sulla on- eli kohtuullisuuden taitoa- se ei ole ihan itsestäänselvää enää nykyään:)))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No missään nimessä emme tietenkään koskaan sanoisi lapsille noin emmekä koskaan halua muutenkaan viestiä, etteivätkö olisi tervetulleita meille. He nimenomaan ovat kovasti odotettuja koko perheen puolesta.
Emme arvostele tyttöjen kuullen äidin tapaa toimia, mutta koetamme kyllä välittää heille muutoin arkikeskustelun kautta normaalia suhteutumista rahaan. Mietimme esim. heidän kuultensa erilaisia hankintoja (joskus ihan esim. ostaisimmeko sitä vai tätä mehua kun toinen on niin paljon kalliimpaa). Joskus vähän korostetustikin, esim. jos meillä olisi hyvin varaa ostaa kaikille pehmikset, saatamme silti miehen kanssa pohtia niiden hintaa ja päätyä ostamaan kotiin paketin-kaksi jäätelöä kaupasta. Ihan vain siksi, että tytöt saisivat jotain käsitystä rahasta... He tietävätkin hyvin sen, että äiti ostaa, mitä he haluavat ja me emme ostele niin helposti kaikenlaista. Tietävät jo aika hyvin, että äitinsä on poikkeuksellisen hyvätuloinen (tosin kaveripiiri on pitkälti äidin työkavereiden lapsia joten rahaa on kavereillakin).
"Teidän äitinne ansaitsee paljon ja voitte siksi ostella kaikkea mitä tahdotte. Se ei kuitenkaan ole tavallista, eikä esim. meilläkään ole varaa elää tuhlaillen. Jos ette sitä pysty ymmärtämään ja hyväksymään, ehkä olisi parempi että ette tulisi meille enää ollenkaan".
En näe tässä kovin suurta ongelmaa, koska ylipäätään uusperheet joutuvat monestakin eri asiasta vastaavien tilanteiden eteen.
Vaikka kysymys olisikin vain siitä, että mieheni poika saa äidillään katsoa K15-leffoja (poika on 10v.), mutta meillä ei saa. Tottakai lapsi kapinoi sääntöjämme vastaan, mutta tylysti sanottuna elämä on. Meillä on meidän säännöt ja niitä noudatetaan, äitinsä luona on sitten sen perheen säännöt.
Älkää ihmeessä lähtekö mukaan tuollaiseen systeemiin, että teilläkin pitää olla mammonaa tarjottavana tytöille. Teillä on teidän elämä, johon tytöt tulevat vierailulle ja sillä selvä. Te voitte koska hyvänsä perustella, että te ette halua elää tuhlailevasti, teidän lapsenne ovat sen verran pienempiä ettei huvipuistot ja leffat tule tämän tästä kysymykseen muutenkaan jne.
Ei teidän pidä muuttaa omaa elämäänne aina sen mukaan, kun tytöt tulevat. Annatko omille lapsillesi joka päivä jäätelöä? Jos et, miksi hitossa annat sitten tyttöjen ollessa teillä jäätelöä joka päivä? Lapsilta puuttuvat selvästi rajat, en ole huolissani tuosta raha-asiasta vaan siitä, että te rahanpuutteessa pyritte luistamaan ihan perusasioista.
Tai jos lapsilla on mukanaan noin paljon rahaa, te tietysti edellytätte, että he maksavat sillä itse vaateostoksensa (isähän maksaa elatusapua, ei hän ole velvollinen ostamaan ainuttakaan vaatetta tytöille) ja vaikka leffaliput, jos kahdestaan lähtevät leffaan. Ruoat maksatte tietysti te vanhemmat.
Te nimenomaan voitte vaikuttaa lasten arvomaailmaan omalla esimerkillänne. Älkää pyrkikö antamaan kuuta taivaalta ja ostamaan sitten kaikkea mahdollista huvipuistoista vaatteisiin ja leffalippuihin, kun tytöt tulevat teille. Eihän se ole normaalia elämää muutenkaan. Ei teidän kuulu säästää sen vuoksi, että sitten 4 kertaa vuodessa, kun tytöt tulevat teille, voidaan syödä ulkona ja tuhlailla. Hyvänen aika, noille lapsille tekisi hyvää vain olla ja nauttia kiireettömästä elämästä aina kun teille tulevat.
Turhaan mietitte noita kommenttaja, että voi kun teillä olisi sitä sun tätä ja rahaa jne. Niitä kommentteja tulee kaikkien teinien suusta, ovat he sitten asuneet ja eläneet missä hyvänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän 8 ponnistele ihan tarpeeksi, kun pystyy elättämään lapsensa. Esim. jatko-opiskelu ei varmasti tule kysymykseenkään tuossa tilanteessa!
Ongelma on ymmärtääkseni se, että olisi olemassa rahaa, jota voisi käyttää lasten hyvinvointiin, mutta ei voi vielä.
Sekö ettet sinä pääse käsiksi lastesi rahoihin? Mikset ponnistele yhtään tienataksesi itse kunnolla?
kesäisin kirjoja ja kehiteltiin kaikenlaisia tyttöjen juttuja. Hoplopit ja risteilyt on tainneet amputoida lapsiraukoilta mielikuvituksenkin kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä se mee takuun piikkiin niin ei sitä todellakaan kantsi viedä huoltoon, tulee kalliimmaksi kuin uusi.
11, kiitos asiallisesta vastauksestasi. Olit ymmärtänyt täysin, mitä ajoin takaa. Ja juuri tuo viimeinen lause on se, mihin kovasti koetamme mieheni kanssa uskoa ja toivoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
(Meillä ei ole rahasta puutetta.)
En vain ymmärrä mikä tuossa kirjoituksessasi on se ongelma? Ilmeisesti se että miehesi ex-vaimo lellii mukulansa pilalle.
Tyypillinen uusperheen vaikeus.
Ehkä ymmärsit jo, jos luit muita vastauksiani. Ongelma on se, että olemme huolissamme lasten maailmankuvasta ja siitä, miten heille käy sitten, kun äidin rahahanat menevät kiinni.
Miksi olisin kateellinen? Elämässäni on kaikki hyvin.
Välitän noista lapsista todella paljon ja minua huolestuttaa, millaisiksi ihmisiksi he kasvavat- ja miten he pärjäävät elämässään muutettuaan pois äitinsä luota.
Mitä se sulle kuuluu miten ja mihin lasten äiti rahansa laittaa, kun sitä kerran on. Ei kai se äidin ja niiden tyttöjen vika ole että teillä säästetään?
Ettei vaan olis puhtaasta kateudesta taas kerran kysymys.
maksaa liikaa elatusmaksuja. Kipin kapin tarkistamaan tilanne lastenvalvojalle. Elatusmaksut jaetaan elatuskyvyn mukaan. Ellei miehesi saa TODELLA hyvää palkkaa, tai jos hänellä ei ole TODELLA suuri omaisuus, elatusmaksu on yksinkertaisesti virheellinen, ja perheesi kitkuttelee aivan turhaan.
Kolmas vaihtoehto on tietysti, että AP asuu Amerikan Porvoossa eli Houstonissa.
Pääsevät hyviin töihin ja perivät aikanaan äitinsä rahat.
Ja sinua jurppii entistä enemmän, kun omasi eivät telttailupohjalta ponnista yhtään minnekään. Oppivat vain kadehtimaan vierestä.
Ja kuinka miehesi alistuu siihen, ettei tytöt tule hänen luokseen, kumpi on muuttanut: miehesi vai exä? Aikuinen käskee ja jos on yhteishuoltajuus, niin vanhemmat neuvottelevat keskenään kuinka monta ulkomaanmatkaa lapset tekevät.