Lue keskustelun säännöt.
Appiukko toi koiransa lapsen synttäreille.
15.06.2009 |
Papatusta..appiukko ja anoppi ovat nyt vuoden sisällä ostaneet kaksi koiraa, hurahtivat koiriin ja kohtelevat niitä kuin vauvoja. Lapsellamme oli lauantaina synttärit, tupa oli täynnä sukulaisia kun appiukko ja anoppi tulivat ja kas, koiriensa kanssa. Noin kahdessa minuutissa koirat olivat rytänneet joka maton säntäillessään, haukkuneet joka vieraan, hyppineet, pomppineet ja pissanneet lattialle innostuksissaan. Lapsivieraat ja osa aikuisistakin pelästyivät koiria jotka eivät kuitenkaan ole pienimmästä päästä (noutajia), mies ärähti vanhemmilleen koirien tuomisesta ja pisti koirat aidatulle takapihallemme että saimme hävityksen siivottua..ja mitä tekivät appivanhemmat..painelivat pihalle koiriensa kanssa onnittelematta lapsenlastaan tai huomioimatta muitakaan lapsenlapsiaan, siellä murjottivat pari tuntia, hakivat tarjottavatkin ulos. Muut vieraatkin toki vaivaantuivat ja lapset olivat ihmeissään..koirien vihaaja en ole, meillä on peräti kolme omaa koiraa jotka olivat synttäreiden ajan äitini asunnossa koska ymmärrän etteivät kaikki koirista pidä enkä niitä itsekään siihen tilanteeseen kaipaa..mainittakoon vielä että anoppi otti heille kakkua hakiessaan myös koirille isot palat lapsen synttärikakusta sekä kinkkupiirakkaa ja syötti ne niille siellä pihalla meidän juhlalautasilta, naama mutrussa kun hänen vauvojaan loukattiin, luoja!:D
Kommentit (70)
Olet osittain oikeassa. Mutta toisaalta ihan "normaalilla" ja eläinrakkaalla äidillä voi olla koiria pelkäävä lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meille ei ainakaan tule rakin rakkia kylään, mies on allerginen enkä jaksa sitä sekasotkua ja hajua. Ja kyllä, minulla on ollut amstaffeja itselläni. Olisi kohteliasta kysyä, itse en kyllä vienyt koiria kylään ellei ollut mahdollisuutta jättää ulos.
En pelkää niitä, mutta ne haisevat, niistä lähtee karvaa, yms. Kaikki eivät yksinkertaisesti ole koiraihmisiä! Lapsilleni yritän olle välittämättä inhoani. Jos jollakulla tutulla on koira ja lapset haluavat käydä sitä moikkaamassa ja silittämässä, niin sitten käydään ja yhdessä koiraa kehutaan. Mutta itse en vain voin nitä sietää. Eikä minun aikuisena ihmisenä enää tarvitse opetellekaan sietämään. Komppaan täysin kirjoittajaa, jonka mielestä koirat tai muutkaan eläimet eivät kuulu juhliin tai vierailuille, elleivät sitten voi olla kyseistä aikaa ulkona.
että kun minä olen ollut pieni, olen pelännyt aivan kauheasti muiden koiria. Perheen koiraan olin jo tottunut enkä pelännyt. Ja oli muuten iso se oma koira. (Bernhardilainen).
Äitini kanssa olen tästä puhunut, hän kuitenkin ollut aina eläinrakas. Mutta siltikin lapsi pelkää. Nykyään en itse koiria pelkää, omakin on ja paijailen aina kavereidenkin koiria. Mutta siltikin oma lapsi on aivan samanlainen kuin minä pienenä. Omaa koiraa halailee ja silittelee, mutta auta armias jos siihen tulee vähänkään "höntimpi" koira, eli hyppii ja viipottaa joka paikkaan, niin johan poika hyökkää itkien minun luokse ja koiralle huutaa pois. Pelkää ihan tosissaan.
Lapsi kopioi tuollaisen käytöksen vanhemmiltaan. Jos äiti ei osaa olla eläinten kanssa ja on muutenkin hysteerinen, niin miten siitä lapsestakaan tulisi normaalia?
Ollaan miehen kanssa molemmat allergisia koirille enkä muutenkaan ymmärrä, miksi koirat pitäisi ottaa juhliin mukaan. Toki, jos joku olisi tulossa meille vaikka suoraan mökiltä koiriensa kanssa, voisivat koirat olla meidän pihalla vierailun ajan, mutta sisälle kotiimme en koiria päästäisi. Siitä jos joku loukkaantuu niin se on mielestäni kyllä aika pikkumaista käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täällä ainakin ihan normaaliäiti, joka rakastaa kaikkia koiria ja tahtoisi sellaisen... Mutta minkäs teet, kun lapsi on allerginen, ja menee aivan lukkoon jos ulkone sadan metrin päässä näkyy koira...
Kiitos tästä juuri semmoislle idiooteille, jotka luulee,että kaikki lapset tykkää koirista! Ja päästi koiransa hyppimään vuosia sitten mun pojan päälle ja siitä sitte ensiapuun,kun silmät turpos umpeen!!! Eli nyt pojalla on ajatus,että koiran nähdessäänkin tulee reaktio, ei varsinaisesti pelkää,että koira purisi tai satuttaisi...
Itselläni oli maailman kiltein noutaja 13 vuoden ajan perheessäni, joten osittain yhdyn tähän kun joku sanoi ettei ärhäkkää noutajaa ole... Mutta kun kyse on koirasta,joka ei ole tottunut lapsiin niin rodusta riippumatta saattaa pelästyä lasten hälinää ja näykkästä...
Eikö näille urpoille jotka koirat toivat juhliin tullut mieleen,että joku voi olla allerginen?
Meillä ei kukaan lepata hysteerisenä jonkun noutajanpennun takia.
Ehkäpä teidän lapset vähän isompia. Kyllä meidän 1 ja 2-vuotiaat isoja ja pienempiäkin räksyttäviä ja riehuvia koiria pelkäävät, jos ovat samassa tilassa. Kauempaa koirat ovat molemmille ok. Itse en koiria pelkää, mutta ehkäpä meidän perheessä sitten sekä lapset ja äiti ovat täysääliöitä ihan luonnostaan, eikä niin fiksuja kuin teillä.Onnitelut 22 hyvistä geeneistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja heillä pelaa suhteellisuudentaju ja tilannekyky. Kyllä koiranomistajan tulisi ymmärtää, minkälaisiin tilaisuuksiin koirat ovat sopivia ottaa mukaan ja minne ei.
LAsten synttärit eivät sovi koirille. Pienet lapset ovat arvaamattomia, joukossa voi olla allergisia ja koirien + lasten touhut ovat liikaa - jo pelkän lapsilauman vahtiminen on hankalaa. Liikaa vaaramomentteja.
Miten koirapelko ja siitä poiskaraisu liittyy koirien tuomiseen lastenjuhliin? Ei juhlat ole mikään siedätyshoitopaikka ja -ajankohta!
Ap:n appivanhemmat vaikuttavat vähän hassahtaneilta eikä heillä näytä olleen mitään tolkkua siitä, millaista on lastenjuhlissa ja minne koirat on soveliasta ottaa mukaan. Asiallisesti käyttäytyvä ihminen kysyy aina juhlien järjestäjiltä, voiko mukaan ottaa koiria (jos ei itse tajua, ettei lähtökohtaisesti juhliin oteta mukaan lemmikkejä).
itse pelkään koiria tosi paljon. Pikkuisen siedätyshoitoa olen saanut parin kaverin koirista, mutta aina kun tavataan ja koirat on mukana tai menen kaverille, menee vähintään tunti ennen kuin uskallan koskea koiraan.
Ja koiran koolla ei ole väliä. Kaikista eniten pelkään niitä hyppiviä ja joka paikkaan tormaavia koiria.
Koirapelkoni johtuu parista itsestä ikävältä tuntuneesta kokemuksesta ihan pienenä. Minulla pelko on lähellä fobiaa, vältän kulkemasta koirien ohi tai väistän jos kadulla tulee vastaan. Ja ainahan fobialle ei ole järkevää selitystä.
Eli sillä ei ole mitään merkitystä vaikka omistaja sanoo, että koira on kiltti ja ei koskaan tee mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oman kokemukseni mukaan pentukoirat käyttävät usein leikkiessään hampaita. Koirat eivät sovi lasten juhliin ja saa olla aika tomppeli, jos sellaisen raahaa mukaan lastenjuhlille.
Minusta koiranomistaja on typerä, jos päästää koiransa nuolemaan ja hyppimään lapsia tai ketä tahansa vieraita ihmisiä vasten. Vaikka itse pidänkin lähtökohtaisesti koirista ja meillä on ollut perheessäkin koira ja olen ollut innokas koiraharrastaja, en pidä siitä, että vieraat koirat tulevat hyppimään ja tekemään lähituttavuutta kanssani tai etenkään pienten lasteni kanssa.
Todellakin riippuu minkä ikäisiä lapsia on talossa. Kävelemään opettelevalle taaperolle voi olla pieni järkytys, kun itseä isompi koira hyppää innostuksissa päälle. Vaikka koiran kanssa olisi kuinka tarkkana voi vahinkoja sattua, esim. kun koira hyppää päälle, ja lapsi jonka paino on puolet koiran painosta kaatuu vaikka pöydänkulmaan... Tiedän noutajat ja innokas iloinen koira saattaa olla aikamoinen tohottaja sillepäälle sattuessaan. Vaikka koira ei tarkoittaisi lasta satuttaa ei se tunne omia voimiaan ja voi oikeasti sattua haavereita.
Ja lisäksi todellakaan ei voi tietää muiden vieraiden allergioita. Voi olla aika ärhäkkäitäkin allergioita, kuten joku edellä mainitsi.
Musta on ihan pimeetä alkaa sättimään muita siitä että niiden lapset pelkää koiria. Pelkohan on ihan luonnollista kun on kyse jostain mikä ei ole tuttua. Parempi että lapsi hieman pelkää ja kunnioittaa eläintä, kun että menisi suuna päänä joka koiran kimppuun, kun lapsi ei ymmärrä että osa koirista on leppoisia ja osa taas saattaa käydä heti kiinni. Koira joka on kasvanut lapsettomassa perheessä ei kestä pikkulasten retuutusta, sekin on nähty moneen kertaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varmaan samassa määrin kuin ihmiset noin keskimäärin eli joka viides. Ikävä kyllä muutama typerys, jolla ei ole koira hallinnassa ja jotka eivät tunnusta kanssaihmisten oikeutta koskemattomuuteen aiheuttavat ikäviä tilanteita koirineen.
että itselläni on aina ollut koira, aivan pienestä nappulasta pitäen. On ollut isoa koiraa ja nyt keskikokoista, mutten ikinä ole olettanut, että se saisi joka paikkaan tulla kylään, itseasiassa sitä ei viedä kun molempien vanhemmille (jotka ovat myös koiramyönteisiä ja koirallisia koteja). Ja ymmärrän "vastapuolta". Oma lapsi kokee vieraat koirat mielenkiintoisina, muttei niihin uska onneksi koskea kun oman vanhemman kanssa. Varsinkin isoja koiria vähän pelkää, koska ovat niin kovia tohottamaan, ja tosiaan noutajankin säkä oman muksun leuan korkeudella niin pakostakin kunnioittaa koiran isoa kokoa.
Eihän kukaan aikuinenkaan norsuja käy käpälöimään ilman asianmukaista lupaa ja kouluttajan läsnäoloa, ja varmistusta siitä ettei eläin käy päälle? Jos niinkun haetaan esimerkkiä elikosta joka on pääsääntöisesti säyseä ja kiltti, mutta helkkarin iso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai sillä ole tämän ap:n asian kannalta mitään merkitystä kuka pelkää tai ei pelkää koiria. Joka tapauksessa on ällistyttävää käytöstä tuoda koira"vauvat" mukaan lapsen synttäreille! Ei koirat kuulu juhliin. Eri asia sitten, jos erikseen kysytään ja sovitaan, että koiratkin saavat tulla, mutta muuten on minusta aika erikoista käytöstä olettaa, että ilamn muuta koiratkin ovat tervetulleet ja sitten vielä loukkaantua koirien puolesta!
Mutta meitähän onkin moneen junaan...
Niin meidänkin.
Ehkä teillä tosiaan ollaan ääliöitä.
joka on kyllä provoksi tarkoitettu tuulestatempaisu. Kukaan ei istu pihalla syöttämässä koirakullilleen kakkua juhlaposliineilta.
että jos nyt joku erehtyy noin tekemään, siitä tuskin kannattaa luoda tämän mittaluokan draamaa. Lapsellista kouhkaamista.
Siinähän oli lapsilla mitä mainioin tilaisuus taputella koiranpentuja.
Ja tuskin ne lapset ihan pieniä on olleet. Yleensä kaverisynttäreitä on aikaisintaan korkeintaan 4-vuotiailla.
Jos ilkeäisin niin liittäisin tähän anopista kuvan syöttämässä sitä kakkua ja piirakkaa koiralapsilleen meidän pihakeinussa:D Mies nimittäin otti ikkunasta kuvan kun näytti niin hölmöltä touhulta ja laittoi sen vitsinä tietokoneen taustakuvaksi:D Uskokaa epäilijät nyt vaan että kyllä näitä löytyy.
Niin meidänkin.
Ehkä teillä tosiaan ollaan ääliöitä.
Otkikko oli: '30 no kaikki lapset syntyvät vastasyntyneiksi.'
Miten tämä kommentti mitenkään liittyy mitenkään minun tekstiin siitä, että pienet lapset pelkäävät helpommin koiria kuin isommat? Oletkohan nyt ihan lukutaitoinen?
Lapsi kopioi tuollaisen käytöksen vanhemmiltaan. Jos äiti ei osaa olla eläinten kanssa ja on muutenkin hysteerinen, niin miten siitä lapsestakaan tulisi normaalia?