"Sairastatko" migreeniä? Mitä oireita kohtauksessasi?
Miten pitkään kohtauksesi kestää? Onko sinulla neurologi luokitellut jonkun tietyntyyppisen migreenin? Mitkä lääkkeet kohtaukseen ja mahdolliset estolääkkeet? Kiinnostaisi tietää miten muilla. Migreeni ei siis ole sinänsä sairaus, tavallaan väärä sana otsikossa, siksi se onkin sitaateissa...
Kommentit (33)
on yleensä migreeniä mulla. Jostain syystä yksi tavallisin laukaisija on kaupungilla (shoppailemassa) käynti. Toki usein tulee ihan muutenkin. Minulla ei ole ennakoivia oireita. Alkaa tavallisen päänsäryn tapaan ja usein otankin ensin Buranaa ja katson auttaako. Jos vain pahenee (kipu keskittyy otsaan, ohimoihin ja silmiin) ja tulee hieman yököttävä olo, otan lääkkeeksi Imigran nenäsuihkeen, joka tehoaa puolessa tunnissa.
E-pillereitä en voinut käyttää enää lainkaan (vaikka nuorena käytin). Kuukauden kokeilin ja JOKA PÄIVÄ migreeni.
Ainoastaan kerran olen oksennellut migreenissä, mutta sellaista etomista on yleensä enemmän tai vähemmän.
Mene lääkäriin, niin saat kohtauksiin lääkkeet, jotka auttavat, etkä syö turhaan tulehduskipulääkkeittä.
Alkuun, koita yhdistelmää ibubrofeiini+kaksi panadolia (samaa aikaan)
Mä olen viimeisen vuoden aikana alkanu kärsimään aika pahasta päänsärystä, jota esiintyy (ainakin vielä) noin kerran kuussa.
Särky tuntuu ohimolla ja on ihan erilainen, kun mitä ennen on ollut. Liikkuminen on tuskaa, äänet häiritsee niin että joskus pyydän miestä lähtemään joksikin aikaa pois kotoa lasten kanssa.
Mielellään menen silloin hämärään, vaikka valo ei erityisesti pahenna (tai ainakaan en koe sitä niin).
Joskus auttaa kaksi panadolia, joskus ei mikään. Päänsärky kestää yleensä noin päivän, viimeksi kaksi päivää.Mutta okseta minua ei. Mietin myös sitä, että pitäisikö mennä lääkäriin, jos nämä säryt jatkuu?
Oma migreeni on pikemminkin pitkittynyttä päänsärkyä kuin sellaista, että täytyy mennä pimeään makaamaan. Oli hyvin häiritsevää ja laski työkykyä ja elämäniloa.
Nyt estona atacand ja kohtauksiin maxalt ja elämä PALJON parempaa. Tätä ennen söin tulehduskipulääkkeitä kuin karkkia, eivätkä silti auttaneet mitään.
alkoholia en juuri käytä, syödä pitää säännöllisesti, nukkua tarpeeksi
Mullakin auraton migreeni, tyypillinen kohtaus on sykkiva kipu toisella puolen paata, silmien valo- ja liikearkuus. Mulla on myos (mahdollisesti) ollut muutama ns. silmamigreenikohtaus, jossa nakokentasta katoaa osa, mutta ei ollenkaan paansarkya. Joskus nuorempana kaytin Naprokseenia laakkeena, nykyaan menen mieluiten pimeaan huoneeseen nukkumaan, parasetamolia tai ibuprofeenia voin ottaa, yleensa eivat tosin auta kohtaukseen, eli monesti olen mieluiten ilman. Mulla migreenit ovat huomattavasti vahentyneet kun verenpaineeni saatii aisoihin.
Ennakko-oireena tosin on väsymystä ja pahoinvointia pari päivää ennen kohtausta. En tiedä, pitäisi tuo sitten laskea auralliseksi? Mitään näköhäiriöitä minulla ei kyllä ole.
Itse kohtauksessa on kovaa, lamaannuttavaa päänsärkyä jommankumman ohimon/silmän/otsan seudulla. Valot ja äänet tekevät pahaa, samoin kaikki liikkuminen. Jos vain mahdollista, niin menen pimeään huoneeseen makaamaan ja saatan nukkua useita tunteja. Yleensä kohtaus menee ohi noin puolessa vuorokaudessa.
joten mistä ikinä keksitkään nyt tuon vouhkauksen, voit samantien unohtaa.
Itselläni estolääkkeenä Topimax. Auraton migreeni. Kohtauslääkkeinä mitkä tahansa triptaanit, tällä hetkellä Maxalt toimii parhaiten mutta väsyttää enemmän kuin esim. Zomig.
Migreenin luokituksen voi toki tehdä muukin kuin neurologi. Aikuisen migreenissä neurologia tarvitaan vain vaikeissa erityistapauksissa.
Minulla todettu auraton migreeni teini-iässä. Nyt viime vuosina on pysynyt hienosti poissa, mutta niska- hartiasärystä aiheutunutta päänsärkyä on ollut sitäkin enemmän :( Kun minulla on migreenikohtaus, niin en kestä valoa, ääniä, liikkumista. Oksennan ja makaan pimeässä, hiljaisessa huoneessa.
Alkoholia en pysty käyttämään yhtäkään lasillista, sillä saan heti pahan kohtauksen. No eipä sillä väliä, parempi niin :)
Mulla on auraton migreeni (tai no, auroja ollut kahdesti). Migreenini on ns. epätyypillinen, ei ole siis auroja, eikä "sahalaitoja". Kamala päänsärky aina ajoittain. Kohtaukset ovat sellaisia, että niitä tulee ajoittain siten, että viikon ajan joka päivä, sitten saattaa mennä kuukausi, ettei ole ollenkaan. Moneen vuoteen ei lääkärit edes pitäneet päänsärkyäni migreeninä, kunnes sain avun neurologilta.
Ruokavaliolla pysyy parhaiten kurissa, säännölliset ateriat tosi tärkeitä. Sressi myös lisää migreeniä.
Lääkkeinä: Almogran 12,5 mg ja Voltaren Rapid 50 mg. Voltaren auttaa lievempiin kohtauksiin, Almogran 12,5 tai 6,25 mg jos Voltaren ei auta. Almogran on aika kallis (jotain vajaa viis euroa tabletti), mutta eipä tuo haittaa, kun auttaa tosi hyvin. Sivuvaikutuksena Almogranista mulle tulee olo vähän kuin humalassa. Kädet veltostuu eikä olo ole terävin mahdollinen.
Mulla migreenin laukaisee väsymys tai kirkkaat valot. Mulla on aurallinen migreeni, joka alkaa salaman kuvioilla ja näkökenttäpuutoksilla. Joskus tulee ihan hirveä makeanhimo, ja on pakko saada suklaata tai muuta makeaa. Ilmeisesti mulla siis verensokerin vaihtelutkin saavat aikaan migreenin kuten mun teinitytöilläkin. Sitten tulee toispuoleinen päänsärky ja mieletön väsymys, jolloin silmät eivät vain pysy auki. Päänsärky voi olla myös koko päässä. En kestä kohtauksen aikana mitään hajuja enkä ääniä. Normaali puhe kuulostaa huutamiselta, tavalliset hajut saavat yökkimään. Mulla on pahoinvointia, mutta harvoin oksennan. Pahin vaihe kestää noin neljä tuntia, mutta seuraavakin päivä menee usein ihan pkkelönä. Mulla ei ole estolääkitystä eikä nykyään edes kohtauslääkitystä, kun vaiva on alkanut vasta tämän vuoden puolella uudestaan pahentua. Nuorena sitä oli useinkin ja silloin oli kohtauslääkkeet. Otan ensioireisiin 800 mg buranaa ja 2 x 665 mg panadolia. Ne auttaa vähän.
Minulla on basilaarimigreeni, yksi aurallisen migreenin alalajeista, suht harvinainen.
Auraoireena kaksoiskuvat, oikean käden tai oikean puolen puutuminen ja oikean silmän näön heikkeneminen, tajunnan taso alenee, huimaa ja puhe on epäselvää. Osa auraoireista katoaa n. 15-30min päästä kun kohtaus alkaa, mutta yleensä jää päälle tajunnan tason lasku, näkö lähtee välillä hetkellisesti kokonaan ja huimaus. Lisäksi itse kohtauksessa kaikki hajut, äänet ja valo tekee pahaa ja saa oksentamaan. Muutenkin oksentelen rajusti, välillä jopa 5min. välein. Paras on olla pimeässä hiljaisessa peiton alla, myös kaikki liikkuminen pahentaa oloa. Kohtaukseni kestää yleensä 12-24tuntia, sitten alkaa helpottaa, mutta sen jälkeenkin pää tuntuu aralta ja ruokaa ei vielä sillonkaan tee mieli. Vie yleensä pari päivää ennen kun olo on taas normaali. Kohtauksia minulla on 2-3viikon välein.
Lääkkeinä minulla on migpriv pahoinvointiin ja sen lisäksi kohtauksen alussa otan panadol compin+panacodin+800mg buranan. Nämä helpottaa jonkin verran, mutta koko kohtausta eivät poista ja tätä parempaa kohtauslääkettä ei minulle ole löydetty.
Migreenin takia minulla on muutamia kiellettyjä ruoka-aineita, lisäksi voimakkaita tuoksuja en siksi siedä, laukasevat migreenin, auringossa ei voi olla ilman aurinkolaseja ja stressi sekä univelka myös aiheuttaa migreenin.
Neurologi on diagnosoinut migreenini ja minulle on kyllä sanottu, että vain neurologi voi migreenin luotettavasti diagnosoida, en tiedä tämän paikkansa pitävyyttä.
Joo, kyllä sairastan, kuten kaikki perheemme naispuoliset. Onneksi viime aikoina siitä ei ole tarvinnut kärsiä pahasti. Olen epäillyt e-pillerien lopettamisen vaikuttaneen siihen, lääkärin mielestä sain niitä syödä, vaikkei migreenipotilaille niitä suositellakaan. Lopettamisen kanssa samoihin aikoihin kohtauksetkin vähenivät kuitenkin ratkaisevasti.
Oireina näkökenttäpuutokset, sahalaidat, (paha) valon ja äänten -arkuus, huonovointisuus.
Lääkityksenä on ollut Maxalt Rabitabia, aiemmin Clotamia ja Voltarenia, sekä jotain suppoja, en muista enää nimeä.
Estolääkkeitä ei ole, mutta paljon vaikuttaa myös sen välttäminen, minkä tiedän mahdollisesti laukaisevan kohtauksen.
varsinaisesti kysynytkään.
Sinulla lienee aurallinen migreeni? Jos niin silloin yhdistelmäpillereitä ei saa käyttää, koska ne altistaa aivohalvaukselle/aivoinfarktille. Jos on auraton migreeni voi huoletta syödä yhdistelmäpillereitä, mutta jos on aurallinen niin ei saa syödä vaikka muuten sopisivatkin. Valitettavasti tuota vanhaa tietoa on monilla lääkäreillä siis että aurallista migreeniäkin sairastavat saisivat yhdistelmäpillereitä syödä, vaikka näin ei ole, koska syönti altistaa aivoinfarktille, vaikkei migreenit lisääntyisi.
Ja tosiaan ykyään ilman pillereitä, enää en niitä takaisin huoli.
Huolestuttaa, ettei lääkäreillä, joihin moni niin paljon luottaa (minä mukaanlukien, ainakin ennen) on noin isoja vajauksia tiedoissa. TK lääkäriltä aikanaan sain pillerireseptin, ja kyllä tästä migreeniasiasta siellä keskusteltiin. Muistan vielä itse kysyneeni, että mites on,kun tällaista epäilystä olen kuullut, niin lääkäri vakuutti, ettei ole vaarallista ollenkaan, kun migreeni ei ole "kovin paha". Mikä sitten on paha, ilmeisesti tarkoitti että kohtauksia on suht harvoin (1krt/ 4-6kk). No, siitähän se sitten kätevästi paheni.
Olkoon tämä muillekin tiedoksi!
eli ihan kuukautis-rytmin mukaan.
Päätä särkee, en voi ajatella kunnolla, oksennan (ei pysty ottamaan edes särkylääkettä kun ne oksennan pois) ja olen ihan toivottoman väsynyt.
Lääkkeenä nyt cardio-asperiini (veren ohentamiseksi) päivittäin, sekä sydämen sykettä alentava lääke (en tiedä miksi), ja lisäksi satunnaisesti otettavaksi verenpainelääke. Ja magnesiumia oli, nyt se loppui enkä ole uutta satsia hakenut.
Teininä oli migreenejä jotka vei puhekyvyn, kirjoituskyvyn, jne. Ja kymmeneen vuoteen ei ollut ollenkaan, nyt alkoi tosiaan kuukautis-rytmin mukaan. Argh. Ehkä pitäisi luopua pillereistä?
mutta joskus on auroja
ennen kohtausta: aistiyliherkkyys, puheen puuroutuminen, kielen puutuminen, ylenmääräinen haukottelu, makean ja erityisesti salmiakin himo
kohtauksessa: kova toispuolinen kipu, huimaus, etominen, aistiyliherkkyys, valo sattuu silmiin, joskus säryn puoleinen eli oikea käsi puutuu
Olen käyttänyt Imigrania, nyt käytän Maxaltia, se sopii minulle hyvin
on myös migreenilääkkeitä joita saa injektiona, nenäsuihkeena tai peräpuikkona
ei oksentamisen takia kannata kärsiä ilman lääkkeitä!
oksennan (ei pysty ottamaan edes särkylääkettä kun ne oksennan pois) ja olen ihan toivottoman väsynyt.
sydämen sykettä alentava lääke (en tiedä miksi),
. Ehkä pitäisi luopua pillereistä?
Pyydä lääke ihmeessä suihkeena tai suppona!
Sydämen nopea syke voimistaa kohtausta, siksi sinulla varmaan tuo sykettä alantava lääke?
Ja tosiaan, itsellä tuo pillerien lopettaminen lopetti migreenikohtauksetkin lähes kokonaan.
-7-
Mulla myös auraton migreeni. Kipu tuntuu yleensä kahtena todella kipeänä sykkivänä pisteenä silmän takana ja ohimolla. Kumartuminen kivussa lähes mahdotonta, makuuasentokin saattaa pahentaa, vaikka tekis mieli vaan nukkua. Joskus tuntuu, että pää/verisuonet räjähtää... Särky kestää pari vrktta, ja pahoina aikoina saattaa kohtaus tulla kaksikin kertaa viikossa. Säryn laukaisevat nukkumattomuus, stressi, alkoholi, nälkä, jano...
Päänsärkyä olen potenut n. 9-10 -vuotiaasta asti, migreeniksi muuttui aikuisiällä. Myös isäni ja isäni äiti potevat kovia päänsärkyjä.
Käytän vaihdellen seuraavia lääkkeitä:
Maxalt rapitab -täsmälääke eli triptaani (n. 5 e / tabletti...)
1000 mg parasetamolia
500 mg parasetamolia + 500 mg Panacod (, jossa siis myös parasetamolia)
1000 mg parasetamolia + 400 mg ibuprofeenia
800 mg ibuprofeenia
Akupunktio auttaa joskus, samoin kuin kiropraktikolla käynti. Siis siten, että särky on hoidon jälkeen pidempään pois, kerran oli jopa monta kuukautta!
Olisi ihan kiva tietää. Kun kyllä se itsestään ihan sairaudelta tuntuu kun makaa pimeässä sängyn pohjalla, eikä kykene liikahtamaankaan kun pää räjähtää.
Itselläni on auraton migreeni, en ole neurologilla koskaan käynyt, mutta ihan tavallisten lääkärien lääkkeillä selvinnyt. Pitkään oli Maxalt Rapitab 10 mg, mutta vaihdettiin juri pidempivaikutteiseen. En kyllä sitä ehtinyt käyttää kuin ihan pari kertaa, kun tulin raskaaksi. Eli juuri nyt lääkityksenä paracetamol ja panacod, jos pahaksi menee. Onneksi pysynyt aisoissa.
Laukaisevia tekijöitä ovat stressi, väsymys, verensokerin lasku, liian rankka fyysinen liikunta, jumissa olevat lihakset, lisäksi menee kuukautiskierron mukaan. Normaalisti kohtauksia 2-3 krt/kk.
Ennakko-oireita ovat aistiyliherkkyys, väsymys, makeanhimo, huonovointisuus ja nenän tukkoisuus.
Migreenin aikana voimaks toispuoleinen särky, joka säteilee pitkälle alas lapaan, sekä kuvotus.
Lääke auttaa kohtaukseen alle tunnissa, mutta olen sen jälkeen loppupäivän väsynyt. Huonolla säkällä kohtaus jatkuu seuraavana päivänä, siksi vaihdettiin uusi lääke. Pisimillään on kestänyt lähes 3 päivää.
Siis ensinnäkin; migreeni on hyvin invalidisoiva sairaus!
Ja minulla todettu jo reilu 10v sitten, ollessani lukiossa. Omalla äidilläkin on erittäin pahana.
Oma migreeni on jaksoittaista ja esiintyy auraoireilla, vaikka minulla oireet eivät ole valo/näköhäiriöitä. Puheen tuottaminen on vaikeaa.
Oksettaa, on erittäin huono olo. Tulee tietty kipupiste. Ja muutenkin tietynlainen olo, mistä tiedän heti.Maha menee sekaisin. Ja silloin siis kipu alkaa pian.
Ennakoivia oireita esiintyy jopa päiviä aiemmin, esim tolkutonta väsymystä, yletöntä haukottelua, mielialavaihteluita ym.. Näitä harvemmin siltikään osaa yhdistaa migreniin, koska ne voivat olla tosiaan jo montakin päivää ennen varsinaista kipua. Toisaalta näiden oireiden jälkeen osaan seurata yleensä omaa oloani paremmin ja myös varautua tulevaan kohtaukseen.
Estolääkityksestä on puhuttu, minun migreeni on tod.näk. aivorunkoperäistä ja siihen sitten on omat mutkansa. Tällä hetkellä kohatuslääkkeenä imigran 100mg tablettina ja 20mg nenäsuihke. Toimivat riittävän hyvin.
Narmig on pitkävaikutteinen lääke, jota otan jos kohtaus pitkittyy eikä mene ohi vaan jää jyllämmän päähän tai oikeammin "niskaan". Lisäksi on pahoivointilääkettä ja erillistä vahvempaa tavallista kipulääkettä. Ne eivät auta itse kohtaukseen, mutta sen jälkeen kyllä seuraavana päivänä tai tuon pitkävaikutteisen kanssa yhdessä otettuna.
Minä olen huomannut, että elintavat vaikuttavat paljon kuinka usein ja pahoja migreenejä saan ja tulee. Stressitön, tasapainoinen ja hyvinkin säännöllinen elämän auttavat paljon. Ei alkoholia, juustoja ei makeaa liikaa. Paljon unta ja lepoa, säännöllinen rytmi. Liikuntaa (itse harrastan juoksua, mikä osoittautunut matalalla sykkeellä loistavaksi) sopivissa määrin, ei suoraa aurinkoa eli aurinkolasit on käytössä aina kun vähänkin aurinko vain paistaa! Ei suuria lämmönvaihteluita. Kauheasti kaikkea, mutta toisaalta kun ne itse oppii, niin elämä on ihan helppoa ja ennen kaikkea aika migreenitöntäkin.
Kipukohtuaksen jälkeen yritän muistaa olla ja levätä mahdollisimman paljon, vielä ainakin seuraavan päivän, sillä vaikka itse kipu menee lääkkeellä ohi, niin aivoissa on turvotusta ja ne eivät ole toipuneet vielä. Eli yritän antaa itselleni ja aivoilleni aikaa "parantua" ja siksi ottaa rauhassa. Tämän olen oppinut vasta nyt oman lääkärin suosituksesta, ja jonka olen huomannut erittäin hyväksi neuvoksi. Lähinnä lääkäri neuvoi näin toimimaan, että saataisiin nuo minun pitkittyneet kohtaukset pois.
Voimia ja jaksamista tämän sairauden kanssa painiville. Hakekaa apua älkääkä jääkö yksin. Lääkkeitä on ja apuakin saa. Kaikki lääkärit ei ymmärrä (valitettavasti) mutta niitä on onneksi kuitenkn aika vähän!