Aikuinen mies, joka pelaa pleikkapelejä ym on melko
lapsellinen tapaus. Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen, että miten ihmeessä jotkut miehet tuntuvat jäävän lapsen tasolle ja pelaillaan vapaa-ajat jotain ihme pleikka ym pelejä? En kauaa jaksaisi katsella miestä, joka istuu illat ja viikonloput nenä kiinni ruudussa ja pelailee jotain pelejä.
Kommentit (27)
lapsia nuo tuttavapiirin tietokoenpelejä pelaavat "miehet" ovat.
peleistä on suunnattu aikuisille. Pelaaminen ei ole vain lapsille suunnattua viihdettä, vaan yhä useampi aikuinen, myös naiset, harrastaa sitä aktiivisesti.
pelejä ehditään pelata.
Kun on työ, kodinhoito, ulkoilu, liikunta- lasten kanssa läsnäoleminen hoidettu- jäljelle jää tasan yöunet. Jos aikaa jää- on kiva tavata ystäviä tms.
lapsellinen tapaus. Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen, että miten ihmeessä jotkut miehet tuntuvat jäävän lapsen tasolle ja pelaillaan vapaa-ajat jotain ihme pleikka ym pelejä? En kauaa jaksaisi katsella miestä, joka istuu illat ja viikonloput nenä kiinni ruudussa ja pelailee jotain pelejä.
Meistä naisistakin osa pelaa. Mä olen 45-vuotias lapsen tasolle (?) jäänyt nainen. Mieskin pelaa. Molemmat akateemisia ja hyvässä asemassa. Ollaan sellaisia lapsenmielisiä, nautitaan elämästä ja tehdään paljon muutakin lapsellista, kuin pelaillaan.
Ei elämää kannata elää niin ryppyotsaisesti. Mä luulen, että suomestakin alkais masennukset häviämään, jos aikuiset ihmiset osaisivat vielä leikkiä ja pitää oikeasti hauskaa :)
Heitä pipo kesäksi pois ja mene vaikka laskemaan liukumäkeä lasten kanssa. Tai heitä muutama kuperkeikka ja naura päälle iloisesti. Hyvää kesää :)
Se on rentouttava harrastus joillekin, eikä sen yhtenä harrastuksena tarvitse olla mitenkään kamala ajanviejä. Onhan olemassa monia muitakin harrastuksia, joissa ei oikeastaan ole paljonkaan järkeä, jos ajateltaisiin siis tollalailla tiukkismaisesti ja että kaiken tarvitsee olla jotakin suorittamista koko ajan.
Mahtaa olla ap:llakin (miehellänsä varsinkin) kiva elämä, jos kaiken on koko ajan oltava jotenkin niin ..tun tuottavaa ja järkevää, aina. Puistatus. Sitä paitsi kun joissakin peleissä nimenomaan tarvitaan terävää päätä. Onneksi meillä ei olla tollasia nipottajia :).
kökötetään tietokoneen tai töllön ääressä. Eipä tuo ainakaan kenenkään kuntoa nosta.
lapsi kuin aikuinen jos pelaamisesta se on kiinni. Me tykätään molemmat miehen kanssa pelailla. Mies tosin pelaa xboxia ja minä tietokoneella. Emme pelaile tuntikausia päivittäin vaan yleensä kun lapset jo nukkumassa. Joskus pelaamme lasten kansa, lapsille soveltuvia pelejä.
Pelaaminen rentouttaa ja siinä ei voi keskittyä mihinkään muuhun kuin siihen pelaamiseen, eli "aivot nollautuu". Emme ole sen tyyppisiä ihmisiä että istuisimme, joisimme viiniä ja keskustelisimme sivistyneesti päivän tapahtumista ym. Se ei sovi meille.
Meillä tehdään myös paljon asioita perheen kesken, liikutaan ym. Keneltä se on pois jos tyykkäämme pelata? Joku muu juoksee esim kuntosalilla kaiket illat, tekee töitä ym. joka on perheeltä pois.
Meistä naisistakin osa pelaa. Mä olen 45-vuotias lapsen tasolle (?) jäänyt nainen. Mieskin pelaa. Molemmat akateemisia ja hyvässä asemassa.
Meillä asiat ikää lukuunottamatta samoin, ollaan alle nelikymppisiä.
Ostettiin miehen kanssa yhdessä PS3 ja molemmilla on siihen omat pelinsä sekä jokunen yhteinen. Yllättävän moni ystävistämme on myös lapsellisia tapauksia, meillä olemme monet illat pelanneet porukalla. :)
tv/tietokone-pelejä pelaavaa miestä. Eiköhän sitä aikuinen keksi jotain fiksumpaakin tekemistä..
Sekä urheilla että pelailla, ei tuota ongelmaa.
kökötetään tietokoneen tai töllön ääressä. Eipä tuo ainakaan kenenkään kuntoa nosta.
Hyvinhän tuota ehtii kaikenlaista. Hyvin näytät nytkin viihtyvän tietokoneen ääressä ;) Hus, lenkille tai salille!
Taas paistaa tama ap:n rakastama JOKO-TAI mentaliteeyyi.
Siis jos pelataa Pleikkari peleja, ei voi/ole aikaa urheilla, olla lasten kanssa, tehda kotitoita :-)
Meilla siis mies pelaa pleikkaripeleja.
Han on 36 vuotias, akateemisesti koulutettu, tyossaan parjaava, harrastaa myos mm. lukemista ja urheilua ja on hyva ja luottava isa/puoliso - ja siis tietenkin lasten tasolle jaanyt :-D.
Milloin han sitten pelaa - joskus iltaisin klo 8-12 valilla. Ei siis joka ilta, mutta silloin talloin. Talla aikaa mina esim . luen kirjoja tai maalaan.
Ongelma olisi tietenkin jos mies vain pelaisi pleikkaria , eika tekisi muuta.. se olisi samalla tavalla ongelma kuin jos mies harrastaisi urheilua koko ajan, olisi koko ajan kalareissuilla tai uppoutusi johonkin muuhun ja olisi huomioimatta perhetta.
kovalla kädellä. Itse työskenteleen tietokoneella päivät, en todellakaan jaksaisi vielä vapaa-aikana tuijottaa jotain ruutua.
Täällä taas kritisoivat ihmiset jotka ilmiselvästi eivät edes tiedä kritiikin kohteistaan mitään. "Eivät ne pelit kyllä kuntoa nosta". Ette sitten eyetoy-kamera -peleistä tai wii:stä ole kuulleet? Kyllä niiden kanssa ihan oikeasti saa hien pintaan jos haluaa. On ihan aikuisille suunnattuja ns. jumppapelejä, jotka sen kameran avulla reagoivat ihmisen liikkeeseen. Yhdessä pitää mm. hakkailla palloja ympäriltä pois jotka tulevat ainakin kuudesta eri suunnasta, että kyllä siinä kiire tulee.
ymmärrys vissiin oikein mihinkään. MINÄ elän oikein. MINUN harrastukseni ovat ainoat oikeat. MINUN perheeni on ...tu onnellisin kun minä kerran sanon niin. Siis tuohon tyyliin.
Siis täällä on niin kireää ja ahdistavaa porukkaa välillä, että mä saan melkein stressin. Huh, onneksi ette livenä kuulu mun elämään.
Täällä taas kritisoivat ihmiset jotka ilmiselvästi eivät edes tiedä kritiikin kohteistaan mitään. "Eivät ne pelit kyllä kuntoa nosta". Ette sitten eyetoy-kamera -peleistä tai wii:stä ole kuulleet? Kyllä niiden kanssa ihan oikeasti saa hien pintaan jos haluaa. On ihan aikuisille suunnattuja ns. jumppapelejä, jotka sen kameran avulla reagoivat ihmisen liikkeeseen. Yhdessä pitää mm. hakkailla palloja ympäriltä pois jotka tulevat ainakin kuudesta eri suunnasta, että kyllä siinä kiire tulee.
useimmiten kuitenkin pelaa kun meidän 4v poika ei pääse jotain Salama Mcqueen-pelin tasoa läpi tms. Kai se sitten on lapsellinen...
joka viettää aikaansa pelailemalla tietsikalla, niin mieleen tulee sosiaalisesti rajoittunut nörtti tai muuten outo tapaus
mieheni pelaa PC-pelejä paljon, pleikkaria meillä ei ole. Lisäksi pelaamme miehen kanssa kahdestaan lautapelejä, sekä PC-pelejä. Ehkä jään itsekin sitten mieluummin lapsen tasolle, jos aikuistuminen tarkoittaa sitä että hauskaa ei saa enää pitää eikä kivoja pelejä pelailla.
Mieheni käy myös töissä ja tekee pitkää päivää, pelaaminen rentouttaa häntä ja näin hän saa kotona omaa aikaa (minä saan myös omien harrastusten parissa). Lisäksi harrastaa liikuntaa sekä yksin että minun kanssani, joten pelaaminen ei ole pois yhteisestä ajasta