Mieheni sanonut toiselle naiselle, että arvostaa tätä enemmän kuin ketään muuta... (ov)

En tiedä oletteko naimisissa, mutta kommentillaan mies on mielestäni rikkonut avioliiton, aidon parisuhteen merkityksen. Hänen pitäisi arvostaa (kunnioittaa) sinua, enemmän kuin ketään muuta. Nyt hän antaa arvostuksensa toiselle naiselle.



Kuten joku muukin jo kyseli: missä on Sinun omanarvontuntosi?

arvostaa minua naisena todella paljon, tai olisi onnellinen, jos saisi /oma naisensa olisi saman luonteinen nainen kuin minä. Olen ottanut nuo vain kohteliaisuutena, eikä ole tullut pieneen mieleenikään, että niissä olisi mitään muuta takana. Ja mitäkö piirteitä ne minussa sitten arvostaa; sitä että hoidan lapset ja kodin, kun mies on töissä. Sitä, että annan kitisemättä ja nalkuttamatta miehen harrastaa ja ottaa omaa vapaa-aikaa, mutta voin myös itse repäistä ja jättää miehen kotiin & hypätä miesten matkaan karaokeiltaan. Sitä, että meillä on aina itseleivottua pullaa, piirakkaa tmv, kun käyvät meillä kaffella. Sitä, että minun kans voi puhua yhtä hyvin henkilökohtaisista parisuhdeongelmista kuin tuoreimmista formulauutisista. Ja sitä, etten ikinä juorua mitään asioita eteenpäin, mitä mulle kerrotaan. Sen kummempaa ei ainakaan meidän kaveripiirin miehet naiselta vaadi.

Ehkä se, että minäkin voin olla ulkopuolisten silmissä täydellinen nainen, mutta mieheni silmissä en taatusti ole. Ja silti juuri hän on se, joka rakastaa minua sellaisena kuin olen ja joka jakaa kanssani kaiken.

arvostaa minua naisena todella paljon, tai olisi onnellinen, jos saisi /oma naisensa olisi saman luonteinen nainen kuin minä.

Olen ottanut nuo vain kohteliaisuutena, eikä ole tullut pieneen mieleenikään, että niissä olisi mitään muuta takana.

Ja mitäkö piirteitä ne minussa sitten arvostaa; sitä että hoidan lapset ja kodin, kun mies on töissä. Sitä, että annan kitisemättä ja nalkuttamatta miehen harrastaa ja ottaa omaa vapaa-aikaa, mutta voin myös itse repäistä ja jättää miehen kotiin & hypätä miesten matkaan karaokeiltaan. Sitä, että meillä on aina itseleivottua pullaa, piirakkaa tmv, kun käyvät meillä kaffella. Sitä, että minun kans voi puhua yhtä hyvin henkilökohtaisista parisuhdeongelmista kuin tuoreimmista formulauutisista. Ja sitä, etten ikinä juorua mitään asioita eteenpäin, mitä mulle kerrotaan.

Sen kummempaa ei ainakaan meidän kaveripiirin miehet naiselta vaadi.

Huomaa, että vastaajalla on kuitenkin joitain puutteita (sydämensivistys? herkkyys? empatiakyky?)

sanonut rakastavansa minua, mutta ei kuulemma pääse yli naisesta eikä tämä hänestä. Päätyvät aina uudelleen jotenkin läheisiksi. Sietämätön tilanne kuulemma HÄNELLE.



ap

sanonut rakastavansa minua, mutta ei kuulemma pääse yli naisesta eikä tämä hänestä. Päätyvät aina uudelleen jotenkin läheisiksi. Sietämätön tilanne kuulemma HÄNELLE. ap

ap

Alla olevan luettuani on ihan pakko kertoa omasta tilanteestani, sillä voisin hyvinkin olla ap:n miehen rakkauden kohde. Tai siis en juuri tämän miehen, mutta siis samanlaisessa tilanteessa sitä nyt kuitenkin ollaan.



Minulla on hyvä mies. Hän ei huuda, ei räyhää, hän tekee osansa kotitöistä. Niin, ja olemme tottuneet elämään yhdessä. Lapset ovat jo aikuistumassa.



Meillä on yhteinen tuttava- ja ystäväpiiri, mökki ja venekin. Velat on maksettu ja tulotaso kohtuullinen.



Silti. Tutustuin mieheen, johon ihastuin ja joka ihastui minuun. Näitä sattuu pitkässä liitossa silloin tällöin ja oikeastaan ihastumiset vain tuntuvat mukavilta, eihän se vielä tarkoita, että syöksyisi pettämään puolisoaan.



Mutta tämän miehen kanssa tilanne on täysin erilainen. Opin tuntemaan hänet paremmin ja syvemmin kuin koskaan ketään muuta. Viikko viikolta arvostus miestä kohtaan kasvoi kasvamistaan ja samoin myös tunteet.



Teimme sen virheen (?), että tunnustimme toisillemme rakkautemme.



Koska nyt kuitenkin olemme kumpikin naimisissa eikä sinänsä liitoissamme ole mikään "pahasti" vialla, olemme yrittäneet pitää suhteemme asiallisena ja ystävätasolla. Välillä tämä onnistuu paremmin, välillä huonommin.



Olemme miettineet sitäkin, että se, että jatkamme kumpikin avioliittojamme on väärin puolisoitamme kohtaan, koska he ovat täysin syyttömiä siihen, että meidän kummankin ajatukset ovat päivin ja öin toistemme luona eivätkä puolisoittemme. Estämme siis puolisoitamme löytämästä itselleenkin rakastavan kumppanin sen sijaan, että nyt he joutuvat tyytymään meihin, jotka elämme liitoissamme vain velvollisuuden ja tottumuksen vuoksi.



Tilanne on kuitenkin muuttunut pikku hiljaa niin sietämättömäksi, ikävä toistemme luo niin suureksi, että on vain ajan kysymys, milloin annamme periksi kaikille hyville päätöksillemme pysytellä "vain" ystävinä.



Myönnän - minä olen sen verran riitoja kaihtava (joo-o, saamaton siis), että toivon vain, että miehenikin löytäisi itselleen ystävättären, jotta voisimme erota "hyvinä ystävinä".







i]Eli mies palasi exänsä luo taloudellisista syistä ja koska tunteitakin on. Silti jaksaa vieläkin sanoa, että ikävöi minua ja häntä harmittaa että elää toisten tarpeiden mukaan liikaa ( vastuu lapsista, rahasta jne.) ja ettei ole rakastanut ketään koskaan niin kuin minua. Ymmärrän tavallaan miestä siinä, että kantaa vastuunsa ja huolehtii perheestään. Väärin vain siinä mielessä, että exänsä/ nykyinen luulee että meidän juttu oli ns. ohimenevä ihastus. Varsinkin kun mies luulee tänä päivänäkin, että ei ikinä pääse yli minusta... Uhrautuu siis ja ei elä OMIEN halujen mukaan. Minä sopeudun, sillä en aio varattuja vikitellä. Meidän suhdekin lähti siitä, että mies jätti avokkinsa, koska rakastui minuun niin ettei päässyt yli tunteesta vaikka yritti ja ei voinut luopua minusta silloin. Nyt jää nähtäväksi voidaanko luopua toisistamme täysin.Olin/olen kuulemma hänen elämänsä rakkaus. Siltikin, vaikka voisimmekin niin minusta mies on väärin perustein suhteessa nyt "exänsä" kanssa. Koska liikaa perustuu rahallisiin asioihin, tottumukseen jne. Jokaisella on yksi elämä ja minusta hänen lastensa äitikin ansaitsisi jonkun, joka TODELLA rakastaa häntä ja ei haikaile toisen perään. Vain yksi elämä.

[/quote]

Eli mies palasi exänsä luo taloudellisista syistä ja koska tunteitakin on. Silti jaksaa vieläkin sanoa, että ikävöi minua ja häntä harmittaa että elää toisten tarpeiden mukaan liikaa ( vastuu lapsista, rahasta jne.) ja ettei ole rakastanut ketään koskaan niin kuin minua. Ymmärrän tavallaan miestä siinä, että kantaa vastuunsa ja huolehtii perheestään. Väärin vain siinä mielessä, että exänsä/ nykyinen luulee että meidän juttu oli ns. ohimenevä ihastus. Varsinkin kun mies luulee tänä päivänäkin, että ei ikinä pääse yli minusta... Uhrautuu siis ja ei elä OMIEN halujen mukaan. Minä sopeudun, sillä en aio varattuja vikitellä. Meidän suhdekin lähti siitä, että mies jätti avokkinsa, koska rakastui minuun niin ettei päässyt yli tunteesta vaikka yritti ja ei voinut luopua minusta silloin. Nyt jää nähtäväksi voidaanko luopua toisistamme täysin.Olin/olen kuulemma hänen elämänsä rakkaus. Siltikin, vaikka voisimmekin niin minusta mies on väärin perustein suhteessa nyt "exänsä" kanssa. Koska liikaa perustuu rahallisiin asioihin, tottumukseen jne. Jokaisella on yksi elämä ja minusta hänen lastensa äitikin ansaitsisi jonkun, joka TODELLA rakastaa häntä ja ei haikaile toisen perään. Vain yksi elämä.

jos minunmieheni ihastuisi ja tuntisi jotakuta muuta kohtaan nimenomaan tuota sielujen sympatiaa niin...kokisins en pahempana kuin satunnaisen panon.



sielujen sympatiasta on kuitenkin niin lyhyt matka siihen että mies kokee naisen ymmärtävän häntä paremmin kuin sinä ymmärrät. påuolesta lauseeesta, yhdestä katseesta. ja siihen vielä se ihastumisen alkuhuuma niin, ohho.



sanot ettei miehesi aio sinua jättää, se on 100 varma, mutta muista, että vain toistaiseksi. jos sielujen sympatia jatkuu ja jatkuu, voi tilanne hyvinkin muuttua.



nimim.kokemusta on

Nosto

Että on vain tämä yksi elämä ja jos tosissaan on tunteita, vahvoja toista kohtaan niin on oikein erota ennemmin kuin pettää. Jos oikeasti kokee, että elämänkumppani ei ole se Oikea ja sitten sattuu löytämään sen Oikean niin siihen tilaisuuteen tulee tarttua. Näin myös se oma kumppani saa mahdollisuuden elämään, jossa hänelläkin on joku joka aidosti rakastaa eikä ole vain lasten/rahan/tottumuksen takia liitossa. Ja jos itse rakastuisin johonkin ihmiseen aidosti siten etten pääsisi yli tunteesta millään niin tietäisin siitä, että sen ihmisen kanssa minä haluan olla.

varsinkin, jos olette aloittaneet nollasta ja olette saaneet nyt kerättyä jonkinlaisen turvallisen elämän.



Miksi kutsut muuten tuota miehesi niin suuresti arvostamaa naista misuksi tai miten nainen ylipäätänsä saattaa kutsua toista naista misuksi tai muulla halventavalla nimityksellä? Minusta tuo kertoo ennen kaikkea sinusta, että olet melko epämiellyttävä ihminen.



Ehkä miehesi on löytänyt tästä toisestä ihmisestä lämpöisen läheisen ihmisen, jonka kanssa hän rakentaisi sydämestään yhteisen elämän, ja minkä hän mitä luultavimmin tekeekin jonakin päivänä, kun hän vain ensiksi on saanut purettua nuo taloudelliset siteet.



Se, että hän ei nyt seurustele rakastamansa naisen kanssa johtuu vain siitä, että hän arvostaa tätä niin paljon, ettei alenna itseään eikä tätä rakkauttaan salasuhteeseen.

joten kyse ei ole siitä että olisi kyllästynyt minuun. Lisäksi tiedän, että tämä toinen nainen on aikalailla miestäni nuorempi, siksi häntä misuksi kutsuin. Ovat muutenkin mieheni kanssa kuin yö ja päivä. Miehelläni hyvä virka ym. Me ollaan mieheni kanssa jo siinä iässä, että uuden elämän aloittaminen ei houkuttele. Meillä homma toimii, huumori kukkii ja on yhteinen koti. Siinä riittävästi järki- ja tunnesyitä yhteiseloomme. Lisäksi se rakkaus. Siksi en koe tätä _misua_ uhkana, vaan lähinnä säälin häntä.



ap

Kerro meille sitten, kun olette eronneet, mikä mainitsemistanne tunne- tai järkisyistä petti.

Kerro meille sitten, kun olette eronneet, mikä mainitsemistanne tunne- tai järkisyistä petti.

lue lisää psykologisesta kirjallisuudesta ap

Miksi sä nostat tätä ketjuasi? Mitä toivot meidän kertovan sinulle? Johan tuossa on alkupäässä ihan tarpeeksi vaihtoehtoja sinulle pureskeltaviksi? Toiset sanoo, että on ihan normaalia, että kehuu toista ja toiset käskee sun erota ja kolmannet on sitä mieltä että miehesi eroaa sinusta kun vain aika on kypsä ja neljännet ...

Mies vain arvostaa naista ja tykkää siitä. Voihan se sua silti rakastaa! Ja varmasti rakastaakin. Misut tulee ja menee, vaimot pysyy. :) Hyvää juhannusta!