Tyttö ei saanut kutsua siskopuolensa ristiäisiin, outoa?

kysynyt tyttäreltäsi miten hän käyttäytyy isänsä luona tämän uutta vaimoa kohtaan? Äiti voi potea väsymystä masennusta tms. Ei välttämättä vain jaksa katsoa nyrpeää 13-vuotiasta teinineitiä. Nuoret osaavat vetää niin paljon erilaisia rooleja etten yhtään ihmettele... Juhala on vauvan ei sinun tyttäresi, joten mistä hän loppujen lopuksi jäi paitsi? kakusta ja limulasista?

kyllä tuon ikäinen jo ymmärtää ettei voi olla maailman napa

ristiäisiä vaan kakku ja limujuhlina???

Ja äidin väsymys ei ole mitenkään 13- vuotiaan syy.

Ei jumalauta mitä tekstiä.

käytöstä, ettei tyttöäsi kutsuttu ristiäisiin. Mitähän ex-miehesi ja vaimonsa pääässä liikkuu? (kusta?)



Olen itse uuseperheestä ja minulla on uusperhe. Yksi omista kummeistani on siskopuoleni ja oman lapseni kummi on hänen siskopuolensa. Ei tulisi mielenkään sulkea sisarpuolia elämämme ja lapsemme elämän ulkopuolella. Mulle itselleni sisarpuoleni ovat rakkaita ja läheisiä ihmisiä, ja suhde on vaan tiivistynyt omien vanhempiekin kuoleman jälkeen.



Tiedän ettei uusperhekuviot ole aina helppoja mutta sitä en ymmässä, miksi aikuiset laittavat lapset vielä kärsimään näissä asioissa?? Niinkuin nyt tekee esim. ap:n ex-ukko tyttärelleen.

Eli kuka on ykkösasemassa ja kuka kakkosasemassa...

Tuskin lapset kilpailevat keskenään mistään, jos vanhemmat eivät tee sitä asetelmaa lapsille valmiiksi ja selväksi.

ole outoa. Kai tämän lapsen vanhemmat itse päättävät ketkä tulee ristiäisiin ketkä ei.

uusperheessäKIN pitää tehdä kompromisseja. Jos vauvan äidille tämä oli tärkeä asia, miksi ei mies voisi kunnioittaa. Edell. liiton lastahan kun ei ole hylätty mihinkään. Hän oli kotonaan äidinsä luona, oman perheensä kanssa. Ehkä uusi vaimo halusi konkreettisesti että koolla olisi HÄNEN PERHEENSÄ johon kuuluu hän, mies ja yhteinen lapsi. ???? Ja siskopuolihan näkee kyllä vauva-siskoaan tapaamisella. Ja ainakin vauva sai juhlansa arvoisen ykkössijan, jota ei ollut viemässä kukaan tai mikään huomionkipeä isoa siskoa leikkivä edellisen liiton kultahippu. Meillä ainakin on käynyt näin, että miehen edell. liiton lapset ovat vieneet ykkösosan meidän yhteisten lasten juhlissa, kun miehen suku / isovanhemmat ovat niin innokkaasti halunneet korostaa etälasten osuutta, kuulumista ja olemista, että meidän yhteiset ovat jääneet kakkosasemaan - omissa juhlissaan.

Varmasti tytöstä tuntui pahalta. Puhukaa asiasta isän kanssa. Olipa todella tökerösti tehty heiltä.

en ole ikinä tavannut irl tällaisia ihmisiä, mutta tuskin kaikki jutut täällä keksittyjäkään on.

Että jonkun mielestä voisi olla ok ettei tätä tyttöä ole kutsuttu uuden siskonsa ristiäisiin? Miten joku voi vajota noin syvälle ilkeyteen ja pahuuteen, että puolustelee tätä ratkaisua jättää tyttö ulos.

HYI olkoon, onneksi ei tarvitse tavata teitä.

en ole ikinä tavannut irl tällaisia ihmisiä, mutta tuskin kaikki jutut täällä keksittyjäkään on. Että jonkun mielestä voisi olla ok ettei tätä tyttöä ole kutsuttu uuden siskonsa ristiäisiin? Miten joku voi vajota noin syvälle ilkeyteen ja pahuuteen, että puolustelee tätä ratkaisua jättää tyttö ulos. HYI olkoon, onneksi ei tarvitse tavata teitä.

Meille miehen lapsi on aina ollut tervetullut, mutta lähivanhempansa on käyttänyt melkoisia keinoja, että lapsi ei isäänsä ja sisaruksiaan tapaisi.

ei ole kutsuttu puolison lapsia, siis niitä, jotka eivät ole yhteisiä?



Jos ei ole kutsuttu, niin onko asia tarkoin harkittu eli onko jompikumpi ollut sitä mieltä, että ei kutsuta. Miksi ei? Ja kumpi oli mitäkin mieltä?



Vai onko lapsi vain unohtunut kutsua eli "inhimillisestä" virheestä kyse?

Usein äitipuolen (joskus varmaan isäpuolenkin) käytös muuttuu kun tulee omia lapsia. Toisen lapset ei enää kiinnosta ja heistä tulee uhka perheelle.

Siis sitä, että toinen vanhempi pilaa etä vanhemman lapsen suhteen. Olen ihan varma, että se kailikka kolahtaa vielä loppujen lopuksi omaan nilkkaan. Viimeistään siinä vaiheessa kun tämä lapsi on aikuinen ja saa kuietnkin jostakin kuulla sen totuuden.

Minä en vain ymmärrä, että mitä se on minulta pois, jos isällä ja tytöllä on hyvät ja lämpimät välit. Tosin tässä meidän tapauksessa tyttö selvästi loukkaantui siitä, ettei häntä kutsuttu. Tosin ei sekän ole hyvä, jos tyttö luulee, ettei äitipuoli halunnut häntä sinne, jos todellisuudessa isä ei edes muistanut kutsua.

Tosin, jos äitipuoli ei tyttöä sinen halunnut, niin itsepähän heidän suhteen sellaisella eriarvoisuudella pilaa.

Sitäkin mietin, että jos tyttö sitä itse kysyy, niin itse vastaus on joka tapauksessa todella pelottava, koska kuka nyt haluaa kuulla, ettei oma vanhempi muistanut vain kutsua. Et nyt vain tullut mieleen...

Meille miehen lapsi on aina ollut tervetullut, mutta lähivanhempansa on käyttänyt melkoisia keinoja, että lapsi ei isäänsä ja sisaruksiaan tapaisi.

Miksi se lapsi on uhka ja kenelle? Yhteiset lapset kuitenkin saavat nauttia myös sen isän läsnäolosta lähes 365 päivää vuodessa kun tämä äidin luona asuva saa nauttia isän kanssa olemisesta vain harvoja päiviä vuodessa ja silloinkin ollaan yhdessä niiden yhteisten lapsien kanssa.

Mistä se äitipuoli on oikein mustasukkainen?

Toisaalta tekeekö se hyvää isän uudellekaan suhteelle, kun joutuu tunteman huonoa omaatuntoa, kun tapaa myös muita lapsiaan. Eihän isä joudu perustelemaan äidille, miksi haluaa olla yhteisten lapsien kanssa, niin miksi sitä tarvitsee perustella kun haluaa olla muidenkin lasten kanssa.

Tuosta se alkaa... Usein äitipuolen (joskus varmaan isäpuolenkin) käytös muuttuu kun tulee omia lapsia. Toisen lapset ei enää kiinnosta ja heistä tulee uhka perheelle.

jossa mieheni sai kutsun ainoan sisarensa esikoisen ristiäisiin. Minua eikä lastamme kutsuttu, miestä pyydettiin myös kummiksi. Meitä ihmisiä on niin moneen junaan. Minua hävetti miehen siskon käytös, hän itse ei sitä tuskin ymmärtänyt hävetä.



Ilmeisesti minäkin olin sitten käyttäytynyt jotenkin huonosti, kun ei kutsuttu. Lienee sanomattakin selvää, etteivät välimme enää tämän jälkeen olleet kummoiset.

Tämä näkyy varsinkin raha-asioissa. Yhteisten lasten olisi saatava kaksi kertaa enemmän rahaa ja tavaraa kuin etälapsen. Entäpä jos etälapsen vanhempi ei jostain syystä pysty rahoittamaan lastaan? Tiedän yhdenkin tapauksen jossa etälapsen oli tehtävä jo ala-asteella töitä rahoittaakseen esim. tietokonehankintoja.

Miksi se lapsi on uhka ja kenelle? Yhteiset lapset kuitenkin saavat nauttia myös sen isän läsnäolosta lähes 365 päivää vuodessa kun tämä äidin luona asuva saa nauttia isän kanssa olemisesta vain harvoja päiviä vuodessa ja silloinkin ollaan yhdessä niiden yhteisten lapsien kanssa.

Mistä se äitipuoli on oikein mustasukkainen?

Toisaalta tekeekö se hyvää isän uudellekaan suhteelle, kun joutuu tunteman huonoa omaatuntoa, kun tapaa myös muita lapsiaan. Eihän isä joudu perustelemaan äidille, miksi haluaa olla yhteisten lapsien kanssa, niin miksi sitä tarvitsee perustella kun haluaa olla muidenkin lasten kanssa.

Tuosta se alkaa... Usein äitipuolen (joskus varmaan isäpuolenkin) käytös muuttuu kun tulee omia lapsia. Toisen lapset ei enää kiinnosta ja heistä tulee uhka perheelle.

ole outoa. Kai tämän lapsen vanhemmat itse päättävät ketkä tulee ristiäisiin ketkä ei.

uusperheessäKIN pitää tehdä kompromisseja. Jos vauvan äidille tämä oli tärkeä asia, miksi ei mies voisi kunnioittaa. Edell. liiton lastahan kun ei ole hylätty mihinkään. Hän oli kotonaan äidinsä luona, oman perheensä kanssa.

Ehkä uusi vaimo halusi konkreettisesti että koolla olisi HÄNEN PERHEENSÄ johon kuuluu hän, mies ja yhteinen lapsi. ????

Ja siskopuolihan näkee kyllä vauva-siskoaan tapaamisella.

Ja ainakin vauva sai juhlansa arvoisen ykkössijan, jota ei ollut viemässä kukaan tai mikään huomionkipeä isoa siskoa leikkivä edellisen liiton kultahippu.

Meillä ainakin on käynyt näin, että miehen edell. liiton lapset ovat vieneet ykkösosan meidän yhteisten lasten juhlissa, kun miehen suku / isovanhemmat ovat niin innokkaasti halunneet korostaa etälasten osuutta, kuulumista ja olemista, että meidän yhteiset ovat jääneet kakkosasemaan - omissa juhlissaan.

Kuinka joku kehtaa edes kirjoittaa tälläistä. hullu!!!

Joskus tekis mieli ottaa nimi selville ja julkistaa se omalla nimellä tälläiset paskat mielipiteet. Alkaiskohan tätäkin luuskaa hävettään!

ja yhteinen ollaan se tiivis perhe. Ei hän varmaan laske edes etälastaan perheenjäseneksi oikeasti. Tunnustaa isyytensä ja tapaa säännöllisesti, mutta silti se perhe ja sydän on tässä meillä. Ehkä tilanne olisi toisenlainen, jos olisi lapsen kanssa joskus elänyt, mutta lapsi on ollut aina vieras hänelle ja velvollisuudentunne on se, mikä kantaa tapaamisia. Tunnetta on välittämisen verran, mutta ei sillä tavoin rakkautta.

ja yhteinen ollaan se tiivis perhe. Ei hän varmaan laske edes etälastaan perheenjäseneksi oikeasti. Tunnustaa isyytensä ja tapaa säännöllisesti, mutta silti se perhe ja sydän on tässä meillä. Ehkä tilanne olisi toisenlainen, jos olisi lapsen kanssa joskus elänyt, mutta lapsi on ollut aina vieras hänelle ja velvollisuudentunne on se, mikä kantaa tapaamisia. Tunnetta on välittämisen verran, mutta ei sillä tavoin rakkautta.

Jos olisin sinun tilanteessasi, pyrkisin kyllä kaikin keinoin ottamaan tuon "etälapsen" (kamala sana muuten, kyllä se etälapsi ihan yhtä paljon isänsä lapsi kuin se lähilapsikin) osaksi perhettä. Kutsuisin käymään, olisin ystävällinen, kannustaisin hyvään sisaruussuhteeseen-

Selkäpiitä karmii että joku nainen voi olla noin tyytyväinen kun voi sulkea miehensä lapsen perhepiirin ulkopuolelle.

ja yhteinen ollaan se tiivis perhe. Ei hän varmaan laske edes etälastaan perheenjäseneksi oikeasti. Tunnustaa isyytensä ja tapaa säännöllisesti, mutta silti se perhe ja sydän on tässä meillä. Ehkä tilanne olisi toisenlainen, jos olisi lapsen kanssa joskus elänyt, mutta lapsi on ollut aina vieras hänelle ja velvollisuudentunne on se, mikä kantaa tapaamisia. Tunnetta on välittämisen verran, mutta ei sillä tavoin rakkautta.

Toivottavasti minulle ja miehelleni ei tule ikinä eroa, sillä suuri osa naisista tuntuu olevan tunnekylmiä hirviöitä miehen ex-liitosta olevia lapsia kohtaan.

ja yhteinen ollaan se tiivis perhe. Ei hän varmaan laske edes etälastaan perheenjäseneksi oikeasti. Tunnustaa isyytensä ja tapaa säännöllisesti, mutta silti se perhe ja sydän on tässä meillä. Ehkä tilanne olisi toisenlainen, jos olisi lapsen kanssa joskus elänyt, mutta lapsi on ollut aina vieras hänelle ja velvollisuudentunne on se, mikä kantaa tapaamisia. Tunnetta on välittämisen verran, mutta ei sillä tavoin rakkautta.

että se lapsi jota kammoat, on sinun lapsesi sisarus? Mieti miten paljon lapsesi arvostaisi kivaa ja ihailtavaa isosisarusta, jota voisi katsoa ylöspäin ja jonka kanssa viettää aikaa.

Minusta on aina surullista jos isä hylkää lapsensa edes ajatustasolla.

Eniten mietisin juuri sitä, että mitä sitten tapahtuisi sille yhteiselle lapselle, eli hylkäisikö senkin, jos ero tulisi? En vain pystyisi luottamaan sellaiseen mieheen. Lapsi on kuitenkin ihan yhtä paljon miehen lapsi kuin se teidän yhteinenkin.

Kyllä mun mies kokee, että minä, hän ja yhteinen ollaan se tiivis perhe. Ei hän varmaan laske edes etälastaan perheenjäseneksi oikeasti. Tunnustaa isyytensä ja tapaa säännöllisesti, mutta silti se perhe ja sydän on tässä meillä. Ehkä tilanne olisi toisenlainen, jos olisi lapsen kanssa joskus elänyt, mutta lapsi on ollut aina vieras hänelle ja velvollisuudentunne on se, mikä kantaa tapaamisia. Tunnetta on välittämisen verran, mutta ei sillä tavoin rakkautta.

että se 13v lapsikin kuuluu siihen isän uuteen perheeseen, kääntelipä tätä asiaa miltä kantilta tahansa! Sen "uuden perheen" äidin on vain hyväksyttävä asia, että sillä hänen vauvallansa on sisko joka täytyy huomioida juhliin mukaan, mahdollisesti tuleviin lomareissuihin jne. koska hän kuuluu myös siihen isän perheeseen eikä sitä voi millään omilla mukavuushaluilla sivuuttaa! Ei voida selittää sitä sillä, että haluttiin pitää omat "ydinperheen kastejuhlat" -tähän olisi silloin kuulunut myös tämä 13v tyttö! Koska hänen ydinperhe on se isä!