Kolmas poika tulossa :( :)

Kolme lasta halusimme, se on oikea määrä meille kun ottaa huomioon taloudellisen tilanteen, ajankäytön ja henkiset voimavarat.

Surullista jos joku oikeasti tekee lisää lapsia vain sukupuolen takia.

Meillä oli 2 tyttä ja kolmannsta toivoin poikaa, poika syntyi. Neljää enempää en kyllä lapsia olisi ollut valmis tekemään ja jos mulla olisi ollut 4 tyttöä, niin varmasti olisin ollut pettynyt.

Kolme lasta halusimme, se on oikea määrä meille kun ottaa huomioon taloudellisen tilanteen, ajankäytön ja henkiset voimavarat.

Surullista jos joku oikeasti tekee lisää lapsia vain sukupuolen takia.

Meillä oli 2 tyttä ja kolmannsta toivoin poikaa, poika syntyi. Neljää enempää en kyllä lapsia olisi ollut valmis tekemään ja jos mulla olisi ollut 4 tyttöä, niin varmasti olisin ollut pettynyt.

Kait sitä saa poikaa yrittää jos haluaa. Mä olen vilpittömästi rakastanut myös tyttöjäni. Lasta ei pidä yrittää jos toinen sukupuoli kelpaa, mulle kelpaa molemmat, mutta olen halunnut yrittää vielä jos tulis se poika mitä ei ole ollut, ja sen ole nyt saanut.

ei tosin yritettykään. Mutta kolmas poika sai alkunsa 5 päivää ennen ovulaatiota.

jos ei ole viitsinyt seurata ovalaationsa ajankohtaa. Itse sain ekan pojan seksistä ovulaatiopäivänä, toisen tytön seksistä viitisen päivää ennen ovulaatiota, ja kolmannen pojan seksistä ovulaatiopäivänä/päivää ennen. Onnistumisprosentti 80.

Mulle tosin olisi kelvannut sekin, että kaikki olisivat olleet poikia.

vaikeasta aiheesta. Sinulla on täysi oikeus suruun ja surutyöhön, se ei todellakaan ole tulevalta lapseltasi pois... päinvastoin on fiksua käsitellä tällaiset asiat etukäteen.

Itse sain juuri kolmannen lapsen, meillä on nyt kaksi poikaa ja yksi tyttö. Pienin siis tyttö. Totta kai olin ultrassa jo suunniltani onnesta, kuultuani että saan tytön, mutta samalla surumielinen siitä, että en saa enää poikaa (tämä vauva meillä on viimeinen). Järjetöntä tiedän kyllä, mutta minkä sitä tunteilleen mahtaa.

Ei se, että joku ei saa lapsia tai jotain muuta yhtä dramaattista, tee omasta "surusta" yhtään sen huonompaa kuin muidenkaan suruista. Jos on jo monta samaa sukupuolta olevaa lasta niin on kai ihan sallittua vanhemmille salaa tai ei niin salaa toivoa jo toistakin sukupuolta.

Se, että jotkut marttyyrimäisyydessään syyllistävät vanhempia tästä asiasta, menisitte itseenne!



ps. Mieshän sen sukupuolen siittiöillään määrää, naisella ei ole siihen virkaa. Valitettavasti. esim. Turha piilotella kirveitä sängyn alle, ei auta jos tyttöjä vain tulee.

Kolmatta poikaa odotaessani. Sain ultrassa tietää. Turha yrittää itselle valehdella ettei haittaa yhtään. Olisin halunut tytön jo kun esikoista odotin.

Eihän se sitä rakkautta lastaan kohtaan vähennä vaikka harmittaisikin sukupuoli.

Loppu raskaudessa olin jo tosi onnellinen pojasta ja kun se syntyi, niin olisin varmaan ollut pettynyt jos olisikin ollut tyttö.

Meillä on nyt 4 poikaa ja joka kerta olen tyttöä toivonut enemmän.

Ehkä parempi, että ovat poikia. Voisin olla epäreilu huomaamattani poikia kohtaa, jos yksi olisi tyttö. Enää en tytöstä haaveile. On jotenkin tosi hienoa, kun on 4 poikaa.

Minä olen anopilleni todella tärkeä, luulen että siihen on syynä erityisesti se ettei hänellä ei ole kuin poikia. :)

Lapsiluku ei välttämättä ole tässä. Olkaa ylpeitä ja onnellisia pojistanne!

Joidenkin mielestä sit ei sais mistään asiasta keskustella. Ja mitä lapsiin tulee, MITÄÄN ei saa ikinä toivoa, koska "lapsi on lahja". Muistakaa kommentoijat, ettette ainakaan toivo, että lapsestanne tulisi ikinä ylioppilasta tai että hän olisi kaunis tai että hänellä olisi kaikki sormet ja varpaat tallella tai että hän tulisi teitä katsomaan vanhainkotiin, koska sehän olisi kauhean itsekästä ja pinnallista.

Mulla kaksi poikaa ja tiedän etten koskaan tule saamaan lisää lapsia enkä koskaan saamaan sitä tyttöä. Toivoimme toisen lapsen kohdalla, että hän olisi tyttö, mutta hyvin nopeasti totuin ajatukseen, että poika tulossa. Tiesimme myös etukäteen sukupuolen. Nyt vauvan ollessa puolivuotias en osaisi muuta kuvitellakaan kuin, että on poika. Mun pojat :)

Kolmen pojan äitinä!!! Elämä on raisua ja toimintaa täynnä, mutta muuta en toivonutkaan. Jos mies suostuisi vielä yhteen, niin toivoisin senkin olevan poika- tietysti ensisijaisesti terve! Mutta kun on jo kaikki poikien vaatteet, lelut ja huoneet niin tänne vaan lisää samanlaisia ===))))

Kummilapset ovat tyttöjä, että sitten pääseen hypistelemään ja hörsöilemään..



Elämä on....

Kuten, joku tuossa mainitsikin, niin yllättävää, että keskustelu pysyy näin asiallisena, eikä lipsahda av:lle tyypilliseen tapaan meuhkaamiseksi. Kiitos siitä!



Paitsi nro 44. LUE mitä kirjoitin. Tarkoitin surtyötä siitä, että en tule koskaan kokemaan äiti-tytärsuhdetta.



Halusin ultrassa juuri sen vuoksi selvittää sukupuolen, että käyn tämän ajatusprosessin läpi nyt enkä missään nimessä tunne oloani pettyneeksi synnytyksen jälkeen. Sitten kolmas poika on juuri se perheen jäsen jota olemme odottaneetkin.



Ja tulen kaikkia poikiani puolustamaan ja rakastamaan tasapuolisesti. Tiedän, että tulen kuulemaan juuri noita edellä kerrottuja kommentteja, kun ei "vieläkään" tullut sitä tyttöä. Onneksi olen silloin jo leijonamammana puolustamassa kolmoseni oikeutta olla poika.



Rinta rottingilla tulen kyllä kylillä kulkemaan komea poikakolmikkoni kanssa.



AP

Minulla tai siis meillä on KUUSI poikaa, ja jokaisessa raskaudessa olen salaa toivonut tyttöä. Lapsia ei ole sukupuolen takia tehty, olen halunnut suurperheen. Nyt hieman houkuttaisi ajatus seitsemästä veljeksestä, en vaan oikein tiedä jaksaisinko tai uskaltaisinko. Kuopus on erityislapsi.



Mutta nyt kun isot ovat murrosikäisiä huomaan miten erilaisessa maailmassa elämme. isän kanssa voi lähteä leffaan jne, mutta eipä meillä hirveästi ole yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Olisi ihana lähtweä tyttären kanssa ostoksille, eikä väkisin raahata poikaa vaatekauppaan=)



Kyllä minä kehtaan sanoa, että surettaa kun ei sitä tyttöä ole. Ei se rakkauttani näihin poikiin vähennä.Enkä tietenkään yhtään poikaani tyttöön vaihtaisi

ettäkö mikä tahansa vamma tai sairaus olisi parempi kuin poikavauva. Jaa. Sairaan tytön äitinä en ymmärrä tätä ajatuksen juoksua. Itse asiassa se tuntuu tosi pahalle. Mutta ajatushan se vain onkin, on sitä itsekin tullut ajateltua vaikka mitä, kuten miksi sairaan tyttöni piti joutua syntymään, eikö parempi olisi ollut toisin jne. Tyttö tietysti on maailman rakkain.



Ap:lle haluaisin sanoa että kun sinulla on kolme poikaa, niin perheeseenne liittyy varmasti vielä tyttöjäkin jossain vaiheessa - tämäkin suhde voi olla antoisa, sellainen jota tytön äiti ei tule välttämättä tuntemaan.



Itse en saa enää lapsia - en tyttöjä enkä poikia, ja siinä on surutyötä, enkä ole kyllä osannut surra sitä sukupuolen takia... Kukin tavallaan.