Lue keskustelun säännöt.
Olen naimisissa täysin väärän miehen kanssa enkä voi erota...
05.06.2009 |
Miten osaisin asennoitua tähän katkeroitumatta?
Ihastuin miehessäni kiltteyteen, aiemmat miehet kun ovat olleet enemmän ja vähemmän pahoja poikia.
Mitään suurta intohimoa ei ollut missään vaiheessa, ajattelin että kyllä se siitä. Vastakohdat viehätti toisiaan.
Mitään suuria tunteita ei kuitenkaan koskaan tullut. Välitän kyllä miehestäni ja rakastuinkin kai, tai ihastuin siihen erilaisuuteen ja teimme lapsen. Mentiin naimisiin ja nyt lapsia on 3.
Nyt vasta on iskenyt tajuntaan etten tosiaan ole oikean miehen kanssa.
Olen itse erittäin spontaani, "villi" ja intohimoinen. Mies on kuin kuollut lahna... Ei osoita tunteita, jos yritän hassutella tai olla oma itseni mies katsoo hitaasti ja murahtelee jotain...
Ollaan täysin väärät ihmiset toisillemme. Mutta sen takia en ala rikkomaan perhettä koska mies on kiltti ja rakastava isä.
Miten ihmeessä jaksan elää tätä tyhjää ja tunteetonta elämää mieheni rinnalla katkeroitumatta??
Kommentit (41)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli 2v sitten sama tilanne kuin monella teillä. Ajattelin, että no minun elämä menee nyt näin.. Lähin viikonlopun reissuun ja tapasin miehen jonka kanssa keskusteltiin koko viikonloppu. Sillä oli täysin sama tilanne kuin mulla. Ei rakastanut vaimoaan. Kun viikonloppu oli ohi vaihoimme puhnrot. Meillä ei ollut mitään romanssia, ihan kavereita vain. Tsempattiin toisiamme ja... Saimme toisiltamme voimaa erota. Otin ja puhuin miehelle ja niin me erottiin. Minä jäin taloon ja ex osti asunnon. Nykyään olemme todella hyvät ystävät exän kans ja tämä "toinen mies"
on poistunut kuvioista...
Te tiedätte ihan varmasti kun on aika lähteä. Se on sellainen tunne minkä tietää.. Joskus jopa vaaditaan jokin ponnahduslauta (esim. rakastuminen) jotta pääsee irti suhteesta.
Ero ei ole koskaan helppo, mutta joskus sen arvoinen.