Lue keskustelun säännöt.
En pysty olemaan niin avarakatseinen kuin haluaisin
13.01.2017 |
Olen kaksijakoinen. Haluaisin olla hyväksyvämpi erilaisuutta kohtaan mutta väistämättä koen sisäistä vastenmielisyyttä joihinkin asioihin, joihin haluan suhtautua neutraalisti.
Minulla ei ole mitään traumoja niihin liittyen, eikä minua ole kasvatettu ahdasmielisessä ympäristössä.
Mutta omasta rajoittuneisuudestani en pääse yli. Eli esitän suvaitsevaista ja hyväksyvää vaikkapa sitten sisäisesti kiemurrellen. Sen vuoksi olen alkanut vältellä ihmisiä kun en jaksa esittää.
Kommentit (8)
Millaisia asioita koet vastenmieliseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sun sitten pitää esittää avarakatseista, jos sellainen et kerran ole? Tuskin esittäisit vegaaniakaan, jos sisukka olisi herkkuasi?
Avarakatseisuus tarkoittaa uskomusten vaihtamista tietoon ja tiedostettuun tietämättömyyteen.
Ehkä et uskalla olla hukassa.
Minäkään en osaa enkä edes halua olla enää niin avaratseinen ja ymmärtävä ihminen kuin olin ennen. Mittani tuli täyteen kun avustani huolimatta tulin hyvöksikäytetyksi.
Sulkeudun omaan maailmaani ja elän mahdollisimman kaukana kaikista sellaisista ihmisistä joita en tunne ja jotka herättävät epäilyni. Koiran kanssa on mukavaa ja kavereita riittää, työpaikka on mieleen ja kotikin ihan kivassa paikassa. Mutta lopetan muiden ymmärtämisen ja auttamisen.
Mä en ole ollut sitä aiemminkaan.
T. Introvertti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä juuri tuolla tavalla siedätyt pikku hiljaa? Ja kannattaa varmaan sisäisesti tutkiskella, miksi juuri ne asiat sinua kauhistuttavat.
Minäkään en hyväksy kaikkea, eikä tarvitsekaan. Minun on vaikea sietää "vieraiden" loisimista ja rahan lypsämistä yhteiskunnalta. En siedä älämölöä, enkä "kulttuuritormäyksiä". Mikäli ei sopeudu, voi poistua. Ei ole olemassa ns. "harmaata aluetta".
No mihin sä nyt koet sisäistä vastenmielisyyttä?