Lue keskustelun säännöt.
Säästö-, kasvu ja syntyvyystoimi ehdotus: Kaikki alemmat korkeakoulututkimukset AMK:hon ja ylemmät yliopistoon
27.10.2026 |
Nyt kun etsitään säästöjä, tuskaillaan kasvun ja eläkeiän korottamisen kanssa sekä murehditaan alhaista syntyvyyttä, niin katse pitää siirtää koulutukseen ja sen tehostamiseen.
Sen vuoksi ehdotan, että kaikki alemmat korkeakoulututkinnot suoritetaan AMKssa ja vain ylemmät tutkinnot yliopistossa. Tällä hetkellä päällekäisyyttä ja tyhjäkäyntiä on valtavasti ja kulut tähtitieteelliset monilla tavoin yhteiskunnalle.
Esimerkiksi tekniikan kandi on täysin turha välivaihe, jonka voibkorvata insinöörintutkinnolla, koska sisältö on lähes sama ja insinööristä diplomi-insinööriksi voi kouluttautua jatko-opinnoilla. Lisäksi saataisiin myös käytännön työelämän kokemusta ja osaamista yliopistoihin, joka sieltä monesti puuttuu ja se näkyy tutkimusten laadussa.
Jopa lääkärin koulutus voitaisiin lyhentää siten, että ensin valmistutaan ns. terveyskeskuslääkäriksi, jonka jälkeen on mahdollista työkokemuksen ja koulumenestyksen myötä edetä erikoistumisopintoihin.
Tällä hetkellä yliopistojen kirjastot pursuavat täysin turhia kandin töitä, joita on vain hätäpäissään pitänyt keksiä sen sijaan että niillä valmistuisi ammattiin.
Syntyvyyden ja eläkkeiden kannalta on merkittävä ero sillä valmistuuko korkeakoulusta töihin 22-vuotiaana vai 25-vuotiaana, kuten monessa paikoin muualla Euroopassa. Mielummin siis nuoremmat töihin ja perustamaan perheitä aiemmin kuin esi-dementikot sinnittelemään viimeisiä vuosia töissä missä ei voi pysyä mukana.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän aivopieruun ainoastaan seuraava kommentti: yliopistojen kandin tutkinnoilla ei ole tarkoituskaan hakea työtä.
Tämä koko homman pointti onkin! Ei tehdä turhia tutkintoja jotka eivät kelpaa minnekään vaan tutkintoja, joilla voi hakea suoraan töihin tai jatkaa opintoja eteenpäin jos kyvyt riittävät. Esim sosionomi, tradenomi, insinööri, medianomi, jne tutkinnoista voisi jatkaa sitten maisteritutkintoihin tai töihin. Ja muutenkin maisteritutkintoja pitäisi rajoittaa, että vain hyvällä koulumenestyksellä ja/tai työkokemuksella voi jatkaa maisteriopintoihin, ilman että työmarkkinat pumpataan täyteen maistereita jotka ovat juuri ja juuri päässeet kurssit läpi istuttuaan yliopistossa yli viisi vuotta.
-AP
Mikä on sosionomian maisteri?
Sosionomin tutkinnolla voi hakea jo moniin eri maisterin tutkintoihin riippuen suuntauksesta. Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden tai kasvatustieteen maisteri.
-AP
Ylioppilastutkinnollakin voi hakea yliopistoon. Sosionomin tutkinnolla saa hyväksiluettua maisterin tutkinnosta 300ov n. 25ov.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elikä mitenkäs menisi sitten sinun ehdotuksessasi vaikkapa luokanopettajan koulutus, jossa ensin tehdään kandi ja lopuksi maisteri. Ja se kandi ei edes anna mitään varsinaista pätevyyttä mihinkään? Poistetaan kandivaihe kokonaan ja mennään vanhaan tutkintorakenteeseen takaisin vai mitenkä?
Esimerkiksi siten että AMK-tutkinto olisi varhaiskasvatuksen opettaja esiopetuspätevyydellä ja maisteritutkinto sitten luokanopettajaksi. Unohdetaan koko typerä varhaiskasvatuksen sosionomi, jolla ei todellisuudessa ole mitään virkaa. Täysin tuulesta temmattu tutkinto tekemään eroa vaka-opettajiin, jotka väkisin haluavat pysyä yliopiston puolella.
-AP
Se sosionomi on amk tutkinto.
Vierailija kirjoitti:
Parempi säästökohde olisi amk-tutkintojen lopettaminen aloilta, joilla on jo samanlainen yliopistokoulutus esim. inssialat. Olisi aivan katastrofaalista, jos tuleville dippainsseille olisi amk-matikat ja -fyssat.
Inssialat nimenomaan ovat kärsineet inflaation. Aiempi teknikko on nykyään inssi ja inssi on dippa, koska koulutuksen taso on laskenut kuin lehmän häntä. Järkevintä olisi että AMK insinöörikoulutus tuottaa riittävät taidot matikassa ja fysiikassa ja DI sitten syventävät. Nykyisissä työpaikoissa samaa työtä tekee samalla palkassa sekä teknikko, inssi että dippa. Aivan samoin kuin merkonomi, tradenomi ja KTM. Jopa urakehitykseen tutkinnoilla ei ole merkitystä vaan työssä osaaminen ratkaisee. Tämä on juuri se pointti, että maisteritutkinnot ovat vaativia ja vain motivoituneemmat pääsevät niitä opiskemaan ja niissä suuntaus on enemmän tutkimukseen ja kehitykseen ja mahdollisesti johtamiseen. Tällöin maisteritutkinnolla olisi sille kuuluva arvo.
-AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi säästökohde olisi amk-tutkintojen lopettaminen aloilta, joilla on jo samanlainen yliopistokoulutus esim. inssialat. Olisi aivan katastrofaalista, jos tuleville dippainsseille olisi amk-matikat ja -fyssat.
Inssialat nimenomaan ovat kärsineet inflaation. Aiempi teknikko on nykyään inssi ja inssi on dippa, koska koulutuksen taso on laskenut kuin lehmän häntä. Järkevintä olisi että AMK insinöörikoulutus tuottaa riittävät taidot matikassa ja fysiikassa ja DI sitten syventävät. Nykyisissä työpaikoissa samaa työtä tekee samalla palkassa sekä teknikko, inssi että dippa. Aivan samoin kuin merkonomi, tradenomi ja KTM. Jopa urakehitykseen tutkinnoilla ei ole merkitystä vaan työssä osaaminen ratkaisee. Tämä on juuri se pointti, että maisteritutkinnot ovat vaativia ja vain motivoituneemmat pääsevät niitä opiskemaan ja niissä suuntaus on enemmän tutkimukseen ja kehitykseen ja mahdollisesti johtamiseen. Tällöin maisteritutkinnolla olisi sille kuuluva arvo.
-AP
Ei toimi. DI-alojen ammattiaineiden opiskelu ei onnistu ilman laajaa matematiikan ja fysiikan osaamista, joka puolestaan vaatii esitiedoiksi lukion matematiikan ja fysiikan oppimäärän.
Ehdotuksen tekijä ei näemmä ymmärrä yliopistotutkinnon sisällöstä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehdotuksen tekijä ei näemmä ymmärrä yliopistotutkinnon sisällöstä mitään.
Voisin väittää sekä amk-tutkintoja että pari yliopiston tekniikan alan maisterintutkintoa suorittaneena ymmärtäväni keskimääräistä paremmin, sen vuoksi tämän aiheen nostinkin esiin. Lisäksi ammatillisen opettajan pätevyyskin antaa aika paljon ymmärrystä miten nykyiset tutkinnot tehtaillaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Sekä ammattikorkeasta että yliopistosta on tullut pöhöttyneitä organisaatiota, jotka vain tehtailevat tutkintoja varsinaisen osaamisen sijaan ja molemmat on pumpattu täyteen hyödyttömiä täyteluentoja, valinnaisaineita ynnä muita höpökursseja, jotta saadaan tuntikiintiöt täyteen. Ja kummassakaan ei opettajienkaan tasossa ole kehumista työelämän ymmärtämisestä. Ja kun "oikeassa" työelämässä on yli 20 vuotta seurannut osaamistason laskua uusien rekryjen myötä niin tässä sitä ollaan.
-AP
Vierailija kirjoitti:
Tähän aivopieruun ainoastaan seuraava kommentti: yliopistojen kandin tutkinnoilla ei ole tarkoituskaan hakea työtä.
Farmaseutti ja lastentarhanopettaja ovat kandidaatin tutkintoja, jotka ovat työelämään valmistavia.
Huom. esimerkiksi Isossa-Britanniassa kandidaatin tutkinnoilla lähdetään yleensä työelämään, eikä opiskella sen pidemmälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi säästökohde olisi amk-tutkintojen lopettaminen aloilta, joilla on jo samanlainen yliopistokoulutus esim. inssialat. Olisi aivan katastrofaalista, jos tuleville dippainsseille olisi amk-matikat ja -fyssat.
Inssialat nimenomaan ovat kärsineet inflaation. Aiempi teknikko on nykyään inssi ja inssi on dippa, koska koulutuksen taso on laskenut kuin lehmän häntä. Järkevintä olisi että AMK insinöörikoulutus tuottaa riittävät taidot matikassa ja fysiikassa ja DI sitten syventävät. Nykyisissä työpaikoissa samaa työtä tekee samalla palkassa sekä teknikko, inssi että dippa. Aivan samoin kuin merkonomi, tradenomi ja KTM. Jopa urakehitykseen tutkinnoilla ei ole merkitystä vaan työssä osaaminen ratkaisee. Tämä on juuri se pointti, että maisteritutkinnot ovat vaativia ja vain motivoituneemmat pääsevät niitä opiskemaan ja niissä suuntaus on enemmän tutkimukseen ja kehitykseen ja mahdollisesti johtamiseen. Tällöin maisteritutkinnolla olisi sille kuuluva arvo.
-AP
Ei toimi. DI-alojen ammattiaineiden opiskelu ei onnistu ilman laajaa matematiikan ja fysiikan osaamista, joka puolestaan vaatii esitiedoiksi lukion matematiikan ja fysiikan oppimäärän.
Väitän että toimii kun porrastetaan oikein ja palautetaan myös AMKhon se matikan ja fysiikan taso mitä se vielä oli parikymmentä vuotta sitten. Aiemmin perusodotus AMK:hon sisäänpyrkiessä oli mm. derivoinnin ja integroinnin hyvä osaaminen, nyt siihen riittää prosenttilaskut näin kärjistettynä. Ammatillisesti koulutuksesta insinööriksi pyrkiville pidetään sitten erilliset syventävät opinnot, jotka on lukiossa aiemmin opetettu.
-AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi säästökohde olisi amk-tutkintojen lopettaminen aloilta, joilla on jo samanlainen yliopistokoulutus esim. inssialat. Olisi aivan katastrofaalista, jos tuleville dippainsseille olisi amk-matikat ja -fyssat.
Inssialat nimenomaan ovat kärsineet inflaation. Aiempi teknikko on nykyään inssi ja inssi on dippa, koska koulutuksen taso on laskenut kuin lehmän häntä. Järkevintä olisi että AMK insinöörikoulutus tuottaa riittävät taidot matikassa ja fysiikassa ja DI sitten syventävät. Nykyisissä työpaikoissa samaa työtä tekee samalla palkassa sekä teknikko, inssi että dippa. Aivan samoin kuin merkonomi, tradenomi ja KTM. Jopa urakehitykseen tutkinnoilla ei ole merkitystä vaan työssä osaaminen ratkaisee. Tämä on juuri se pointti, että maisteritutkinnot ovat vaativia ja vain motivoituneemmat pääsevät niitä opiskemaan ja niissä suuntaus on enemmän tutkimukseen ja kehitykseen ja mahdollisesti johtamiseen. Tällöin maisteritutkinnolla olisi sille kuuluva arvo.
-AP
Ei toimi. DI-alojen ammattiaineiden opiskelu ei onnistu ilman laajaa matematiikan ja fysiikan osaamista, joka puolestaan vaatii esitiedoiksi lukion matematiikan ja fysiikan oppimäärän.
Väitän että toimii kun porrastetaan oikein ja palautetaan myös AMKhon se matikan ja fysiikan taso mitä se vielä oli parikymmentä vuotta sitten. Aiemmin perusodotus AMK:hon sisäänpyrkiessä oli mm. derivoinnin ja integroinnin hyvä osaaminen, nyt siihen riittää prosenttilaskut näin kärjistettynä. Ammatillisesti koulutuksesta insinööriksi pyrkiville pidetään sitten erilliset syventävät opinnot, jotka on lukiossa aiemmin opetettu.
-AP
Tekoälyn mukaan edes 90-luvulla ei AMK:n insinöörien valintakokeessa vaadittu derivoinnin ja integroinnin osaamista: "1990-luvun insinöörikoulutuksen valintakokeiden matematiikka painottui vahvasti algebrallisiin perustoimituksiin, yhtälöihin ja yhtälöpariin, prosentti- ja verrantolaskentaan, trigonometriaan sekä geometriaan. Myös loogista päättelykykyä ja fysiikan/kemian perusteita testattiin." Toki 90-luvun koe oli varmasti kokonaisuudessaan vaikeampia kuin nykyinen, mutta valituksi tulemisen piti olla mahdollista myös vain amiksen käyneille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parempi säästökohde olisi amk-tutkintojen lopettaminen aloilta, joilla on jo samanlainen yliopistokoulutus esim. inssialat. Olisi aivan katastrofaalista, jos tuleville dippainsseille olisi amk-matikat ja -fyssat.
Muinaisessa tekussa insinööriopinnoissa oli enemmän ja vaativampaa matematiikan ja fysiikan opintoja kuin DI-tutkinnossa. Oli myös runsaasti laskuharjoituksia ja niihin ohjausta. Tiedän kokemuksesta.
Mutta ne ovat aivan erilaisia tutkintoja! Koko opiskelun lähtökohta ja näkökulma ja vaativuustaso on toinen.
Tiedän, koska olen ensin opiskellut yhden maisteritutkinnon, sitten jonkin aikaa ammattikorkeassa, ja nyt opiskelen uutta maisteritutkintoa. Nuo olivat täysin erilaisia kouluja ja opetus ja tehtävät ja vaatimukset aivan eri maailmasta.
Molemmissa on puolensa ja molempia tarvitaan, mutta eri tarkoituksiin. Yliopistossa on tiede- ja tutkimusnäkökulma, ja ammattikorkea kouluttaa ihmisiä ensisijaisesti yritysten tarpeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elikä mitenkäs menisi sitten sinun ehdotuksessasi vaikkapa luokanopettajan koulutus, jossa ensin tehdään kandi ja lopuksi maisteri. Ja se kandi ei edes anna mitään varsinaista pätevyyttä mihinkään? Poistetaan kandivaihe kokonaan ja mennään vanhaan tutkintorakenteeseen takaisin vai mitenkä?
Esimerkiksi siten että AMK-tutkinto olisi varhaiskasvatuksen opettaja esiopetuspätevyydellä ja maisteritutkinto sitten luokanopettajaksi. Unohdetaan koko typerä varhaiskasvatuksen sosionomi, jolla ei todellisuudessa ole mitään virkaa. Täysin tuulesta temmattu tutkinto tekemään eroa vaka-opettajiin, jotka väkisin haluavat pysyä yliopiston puolella.
-AP
Sitten luokanopettaja joutuisi opiskelemaan paljon sellaista, mitä ei tällä hetkellä luokanopettajan tutkintoon kuulu, mikä tarkoittaisi, että maisterivaiheessa pitäisi sitten ottaa kiinni se, mitä kandivaiheessa jäi opiskelematta. Esim. kaikki ne opetettavien aineiden opinnot (liikunta, käsityö, musiikki, maantieto, biologia, fyke, äidinkieli, uskonto, historia jne) kuuluvat luokanopettajalla kandivaiheeseen. Jos kaikki nämä siirrettäisiin maisterivaiheeseen ja kandivaiheessa opiskeltaisiin varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto, se pidentäisi opiskeluaikaa, mikä taas lisäisi kuluja. Toki sitten se luokanopettaja saisi samalla kaksi eri pätevyyttä.
Hyvää pohdintaa! Tätä juuri tarvitaan lisää kun pitäisi järkevöittää toimintoja.
Esimerkiksi vaka-opettajat ovat aikanaan käyneet vain seminaarin joka riitti opettajan pätevyyteen ja väittäisin että 2 vuoden opinnot riittäisivät mainiosti vaka-opettajalle ja maisteriopintoihin sitten 3v erikoistuminen. Antaisi esimerkiksi monille jatko-opiskelijoille mahdollisuuden tehdä sijaisuuksia opintojen ohessa tai kokonaan työn ohessa. Lisäksi arvostus luokanopettajia ja muitakin maisterintutkintoja kohtaan kohoaa, koska niiden saavuttaminen vaatii paljon töitä ja motivaatiota.
-AP
Mutta siis et edelleenkään tunnista sitä, että sun ehdotus ontuu? Koska halusit vähentää kustannuksia ja sitten tuollainen kahden eri tutkinnon opiskeleminen, jotta saisi maisterintutkinnon lisäisikin kustannuksia. Eikä siinä olisi mitään järkeä, että ihminen, joka haluaa opettaa 7-12-vuotiaita laitettaisiin ensin opiskelemaan sitä, miten kasvatetaan 1-6-vuotiaita.
Esimerkiksi siten, että vaka-opettajan tutkintoon voidaan lisätä esi-ja alkuopetuksen pätevyys (1-2 luokat) 25op, joka on mahdollista jo nykyisellään. Tuskin se ainakaan haitaksi on että peruskoulunopettajilla on ymmärrys myös lasten aiemmasta kehitysvaiheesta. Kaikki se kuitenkin näkyy myös siellä koulussa.
Mutta jälleen kerran hyvää pohdintaa ja haastoa ajatukselle. Tuskin mikään onnistuisikaan niin yksinkertaisesti kuten ehdotin alunperin.
- AP
Joo fair point, jos ajatellaan niitä vakaopeja. Mutta jos ajatellaan luokanopeja, mitä he hyötyvät siitä vaka-puolesta? Miksi heidän pitäisi opiskella vaikkapa taaperon kehitysvaiheista, jos heillä on tarkoitus opettaa 7-vuotiaita ja vanhempia?
Ja käsittääkseni nykyäänkin vakaope voi opiskella alkuopetuspätevyyden, joten mitään uutta ehdotuksesi ei tuo. Muuta kuin ihan täysin turhaa opiskeltavaa luokanopettajille ja pidemmän koulutuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi säästökohde olisi amk-tutkintojen lopettaminen aloilta, joilla on jo samanlainen yliopistokoulutus esim. inssialat. Olisi aivan katastrofaalista, jos tuleville dippainsseille olisi amk-matikat ja -fyssat.
Muinaisessa tekussa insinööriopinnoissa oli enemmän ja vaativampaa matematiikan ja fysiikan opintoja kuin DI-tutkinnossa. Oli myös runsaasti laskuharjoituksia ja niihin ohjausta. Tiedän kokemuksesta.
Olisiko tästä jotain esimerkkiä? Mitä sellaista matematiikkaa ja fysiikkaa oli teknillisessä opistossa mitä ei ollut TKK:lla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi säästökohde olisi amk-tutkintojen lopettaminen aloilta, joilla on jo samanlainen yliopistokoulutus esim. inssialat. Olisi aivan katastrofaalista, jos tuleville dippainsseille olisi amk-matikat ja -fyssat.
Muinaisessa tekussa insinööriopinnoissa oli enemmän ja vaativampaa matematiikan ja fysiikan opintoja kuin DI-tutkinnossa. Oli myös runsaasti laskuharjoituksia ja niihin ohjausta. Tiedän kokemuksesta.
Miksi minä TKK:sta vuosituhannen alussa valmistuneena tunnen useamman, jolla DI-opinnot kaatuivat juuri matikan peruskursseihin? He vaihtoivat ammattikorkeaan, ja opiskelivat siellä loppuun ongelmitta.
Ja tokikaan tämä ei ole mikään mielipideasia. Yliopistojen sivuilta löytyy runsaasti matikankurssien sisältöjä ja materiaaleja. Ei mene kauaakaan todeta tasoeroa. Sitä paitsi ammattikorkeissa ei ole edes tarjolla kuin murto-osa niistä matematiikan kursseista mitä yliopistoissa on.
AMK:sta tulisi varmaan tosi hyviä matikan, fysiikan, kauppatieteen, lääketieteen, juridiikan ym. kandeja...
Osassa kouluista on myös erikoistuneet 1-2 luokkien opettajat.
-AP