Lue keskustelun säännöt.
Säästö-, kasvu ja syntyvyystoimi ehdotus: Kaikki alemmat korkeakoulututkimukset AMK:hon ja ylemmät yliopistoon
27.10.2026 |
Nyt kun etsitään säästöjä, tuskaillaan kasvun ja eläkeiän korottamisen kanssa sekä murehditaan alhaista syntyvyyttä, niin katse pitää siirtää koulutukseen ja sen tehostamiseen.
Sen vuoksi ehdotan, että kaikki alemmat korkeakoulututkinnot suoritetaan AMKssa ja vain ylemmät tutkinnot yliopistossa. Tällä hetkellä päällekäisyyttä ja tyhjäkäyntiä on valtavasti ja kulut tähtitieteelliset monilla tavoin yhteiskunnalle.
Esimerkiksi tekniikan kandi on täysin turha välivaihe, jonka voibkorvata insinöörintutkinnolla, koska sisältö on lähes sama ja insinööristä diplomi-insinööriksi voi kouluttautua jatko-opinnoilla. Lisäksi saataisiin myös käytännön työelämän kokemusta ja osaamista yliopistoihin, joka sieltä monesti puuttuu ja se näkyy tutkimusten laadussa.
Jopa lääkärin koulutus voitaisiin lyhentää siten, että ensin valmistutaan ns. terveyskeskuslääkäriksi, jonka jälkeen on mahdollista työkokemuksen ja koulumenestyksen myötä edetä erikoistumisopintoihin.
Tällä hetkellä yliopistojen kirjastot pursuavat täysin turhia kandin töitä, joita on vain hätäpäissään pitänyt keksiä sen sijaan että niillä valmistuisi ammattiin.
Syntyvyyden ja eläkkeiden kannalta on merkittävä ero sillä valmistuuko korkeakoulusta töihin 22-vuotiaana vai 25-vuotiaana, kuten monessa paikoin muualla Euroopassa. Mielummin siis nuoremmat töihin ja perustamaan perheitä aiemmin kuin esi-dementikot sinnittelemään viimeisiä vuosia töissä missä ei voi pysyä mukana.
Kommentit (36)
Elikä mitenkäs menisi sitten sinun ehdotuksessasi vaikkapa luokanopettajan koulutus, jossa ensin tehdään kandi ja lopuksi maisteri. Ja se kandi ei edes anna mitään varsinaista pätevyyttä mihinkään? Poistetaan kandivaihe kokonaan ja mennään vanhaan tutkintorakenteeseen takaisin vai mitenkä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jopa lääkärin koulutus voitaisiin lyhentää siten, että ensin valmistutaan ns. terveyskeskuslääkäriksi, jonka jälkeen on mahdollista työkokemuksen ja koulumenestyksen myötä edetä erikoistumisopintoihin.
Näinhän homma toimii nytkin.
Tähän aivopieruun ainoastaan seuraava kommentti: yliopistojen kandin tutkinnoilla ei ole tarkoituskaan hakea työtä.
Esim. lääketiedettä ei opeteta amk:ssa.
Ja sinä typerä idioottivajakki varmaan itse oikein ensimmäisenä haluat pikakurssitetun arvauskeskuslääkärin hoidettavaksi? Ai eikö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elikä mitenkäs menisi sitten sinun ehdotuksessasi vaikkapa luokanopettajan koulutus, jossa ensin tehdään kandi ja lopuksi maisteri. Ja se kandi ei edes anna mitään varsinaista pätevyyttä mihinkään? Poistetaan kandivaihe kokonaan ja mennään vanhaan tutkintorakenteeseen takaisin vai mitenkä?
Esimerkiksi siten että AMK-tutkinto olisi varhaiskasvatuksen opettaja esiopetuspätevyydellä ja maisteritutkinto sitten luokanopettajaksi. Unohdetaan koko typerä varhaiskasvatuksen sosionomi, jolla ei todellisuudessa ole mitään virkaa. Täysin tuulesta temmattu tutkinto tekemään eroa vaka-opettajiin, jotka väkisin haluavat pysyä yliopiston puolella.
-AP
Vierailija kirjoitti:
Jopa lääkärin koulutus voitaisiin lyhentää siten, että ensin valmistutaan ns. terveyskeskuslääkäriksi, jonka jälkeen on mahdollista työkokemuksen ja koulumenestyksen myötä edetä erikoistumisopintoihin.
Näinhän homma toimii nytkin.
Melkolailla, mutta peruskoulutusta voisi tiivistää ja suoraviivaistaa. Mutta on pointtia, että lääkärien koulusta pitäisi arvioida erikseen.
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elikä mitenkäs menisi sitten sinun ehdotuksessasi vaikkapa luokanopettajan koulutus, jossa ensin tehdään kandi ja lopuksi maisteri. Ja se kandi ei edes anna mitään varsinaista pätevyyttä mihinkään? Poistetaan kandivaihe kokonaan ja mennään vanhaan tutkintorakenteeseen takaisin vai mitenkä?
Esimerkiksi siten että AMK-tutkinto olisi varhaiskasvatuksen opettaja esiopetuspätevyydellä ja maisteritutkinto sitten luokanopettajaksi. Unohdetaan koko typerä varhaiskasvatuksen sosionomi, jolla ei todellisuudessa ole mitään virkaa. Täysin tuulesta temmattu tutkinto tekemään eroa vaka-opettajiin, jotka väkisin haluavat pysyä yliopiston puolella.
-AP
Sitten luokanopettaja joutuisi opiskelemaan paljon sellaista, mitä ei tällä hetkellä luokanopettajan tutkintoon kuulu, mikä tarkoittaisi, että maisterivaiheessa pitäisi sitten ottaa kiinni se, mitä kandivaiheessa jäi opiskelematta. Esim. kaikki ne opetettavien aineiden opinnot (liikunta, käsityö, musiikki, maantieto, biologia, fyke, äidinkieli, uskonto, historia jne) kuuluvat luokanopettajalla kandivaiheeseen. Jos kaikki nämä siirrettäisiin maisterivaiheeseen ja kandivaiheessa opiskeltaisiin varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto, se pidentäisi opiskeluaikaa, mikä taas lisäisi kuluja. Toki sitten se luokanopettaja saisi samalla kaksi eri pätevyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Tähän aivopieruun ainoastaan seuraava kommentti: yliopistojen kandin tutkinnoilla ei ole tarkoituskaan hakea työtä.
Tämä koko homman pointti onkin! Ei tehdä turhia tutkintoja jotka eivät kelpaa minnekään vaan tutkintoja, joilla voi hakea suoraan töihin tai jatkaa opintoja eteenpäin jos kyvyt riittävät. Esim sosionomi, tradenomi, insinööri, medianomi, jne tutkinnoista voisi jatkaa sitten maisteritutkintoihin tai töihin. Ja muutenkin maisteritutkintoja pitäisi rajoittaa, että vain hyvällä koulumenestyksellä ja/tai työkokemuksella voi jatkaa maisteriopintoihin, ilman että työmarkkinat pumpataan täyteen maistereita jotka ovat juuri ja juuri päässeet kurssit läpi istuttuaan yliopistossa yli viisi vuotta.
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elikä mitenkäs menisi sitten sinun ehdotuksessasi vaikkapa luokanopettajan koulutus, jossa ensin tehdään kandi ja lopuksi maisteri. Ja se kandi ei edes anna mitään varsinaista pätevyyttä mihinkään? Poistetaan kandivaihe kokonaan ja mennään vanhaan tutkintorakenteeseen takaisin vai mitenkä?
Esimerkiksi siten että AMK-tutkinto olisi varhaiskasvatuksen opettaja esiopetuspätevyydellä ja maisteritutkinto sitten luokanopettajaksi. Unohdetaan koko typerä varhaiskasvatuksen sosionomi, jolla ei todellisuudessa ole mitään virkaa. Täysin tuulesta temmattu tutkinto tekemään eroa vaka-opettajiin, jotka väkisin haluavat pysyä yliopiston puolella.
-AP
Sitten luokanopettaja joutuisi opiskelemaan paljon sellaista, mitä ei tällä hetkellä luokanopettajan tutkintoon kuulu, mikä tarkoittaisi, että maisterivaiheessa pitäisi sitten ottaa kiinni se, mitä kandivaiheessa jäi opiskelematta. Esim. kaikki ne opetettavien aineiden opinnot (liikunta, käsityö, musiikki, maantieto, biologia, fyke, äidinkieli, uskonto, historia jne) kuuluvat luokanopettajalla kandivaiheeseen. Jos kaikki nämä siirrettäisiin maisterivaiheeseen ja kandivaiheessa opiskeltaisiin varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto, se pidentäisi opiskeluaikaa, mikä taas lisäisi kuluja. Toki sitten se luokanopettaja saisi samalla kaksi eri pätevyyttä.
Hyvää pohdintaa! Tätä juuri tarvitaan lisää kun pitäisi järkevöittää toimintoja.
Esimerkiksi vaka-opettajat ovat aikanaan käyneet vain seminaarin joka riitti opettajan pätevyyteen ja väittäisin että 2 vuoden opinnot riittäisivät mainiosti vaka-opettajalle ja maisteriopintoihin sitten 3v erikoistuminen. Antaisi esimerkiksi monille jatko-opiskelijoille mahdollisuuden tehdä sijaisuuksia opintojen ohessa tai kokonaan työn ohessa. Lisäksi arvostus luokanopettajia ja muitakin maisterintutkintoja kohtaan kohoaa, koska niiden saavuttaminen vaatii paljon töitä ja motivaatiota.
-AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elikä mitenkäs menisi sitten sinun ehdotuksessasi vaikkapa luokanopettajan koulutus, jossa ensin tehdään kandi ja lopuksi maisteri. Ja se kandi ei edes anna mitään varsinaista pätevyyttä mihinkään? Poistetaan kandivaihe kokonaan ja mennään vanhaan tutkintorakenteeseen takaisin vai mitenkä?
Esimerkiksi siten että AMK-tutkinto olisi varhaiskasvatuksen opettaja esiopetuspätevyydellä ja maisteritutkinto sitten luokanopettajaksi. Unohdetaan koko typerä varhaiskasvatuksen sosionomi, jolla ei todellisuudessa ole mitään virkaa. Täysin tuulesta temmattu tutkinto tekemään eroa vaka-opettajiin, jotka väkisin haluavat pysyä yliopiston puolella.
-AP
Sitten luokanopettaja joutuisi opiskelemaan paljon sellaista, mitä ei tällä hetkellä luokanopettajan tutkintoon kuulu, mikä tarkoittaisi, että maisterivaiheessa pitäisi sitten ottaa kiinni se, mitä kandivaiheessa jäi opiskelematta. Esim. kaikki ne opetettavien aineiden opinnot (liikunta, käsityö, musiikki, maantieto, biologia, fyke, äidinkieli, uskonto, historia jne) kuuluvat luokanopettajalla kandivaiheeseen. Jos kaikki nämä siirrettäisiin maisterivaiheeseen ja kandivaiheessa opiskeltaisiin varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto, se pidentäisi opiskeluaikaa, mikä taas lisäisi kuluja. Toki sitten se luokanopettaja saisi samalla kaksi eri pätevyyttä.
Hyvää pohdintaa! Tätä juuri tarvitaan lisää kun pitäisi järkevöittää toimintoja.
Esimerkiksi vaka-opettajat ovat aikanaan käyneet vain seminaarin joka riitti opettajan pätevyyteen ja väittäisin että 2 vuoden opinnot riittäisivät mainiosti vaka-opettajalle ja maisteriopintoihin sitten 3v erikoistuminen. Antaisi esimerkiksi monille jatko-opiskelijoille mahdollisuuden tehdä sijaisuuksia opintojen ohessa tai kokonaan työn ohessa. Lisäksi arvostus luokanopettajia ja muitakin maisterintutkintoja kohtaan kohoaa, koska niiden saavuttaminen vaatii paljon töitä ja motivaatiota.
-AP
Mutta siis et edelleenkään tunnista sitä, että sun ehdotus ontuu? Koska halusit vähentää kustannuksia ja sitten tuollainen kahden eri tutkinnon opiskeleminen, jotta saisi maisterintutkinnon lisäisikin kustannuksia. Eikä siinä olisi mitään järkeä, että ihminen, joka haluaa opettaa 7-12-vuotiaita laitettaisiin ensin opiskelemaan sitä, miten kasvatetaan 1-6-vuotiaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP on käyttänyt paljon aikaa ja energiaa pohtiakseen sitä, miten Suomi siirtyisi 80-luvun ja sitä edeltävään opistoasteen koulutusjärjestelmään. Ontuuhan se, ja aivopierettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän aivopieruun ainoastaan seuraava kommentti: yliopistojen kandin tutkinnoilla ei ole tarkoituskaan hakea työtä.
Tämä koko homman pointti onkin! Ei tehdä turhia tutkintoja jotka eivät kelpaa minnekään vaan tutkintoja, joilla voi hakea suoraan töihin tai jatkaa opintoja eteenpäin jos kyvyt riittävät. Esim sosionomi, tradenomi, insinööri, medianomi, jne tutkinnoista voisi jatkaa sitten maisteritutkintoihin tai töihin. Ja muutenkin maisteritutkintoja pitäisi rajoittaa, että vain hyvällä koulumenestyksellä ja/tai työkokemuksella voi jatkaa maisteriopintoihin, ilman että työmarkkinat pumpataan täyteen maistereita jotka ovat juuri ja juuri päässeet kurssit läpi istuttuaan yliopistossa yli viisi vuotta.
-AP
Mikä on sosionomian maisteri?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaisiko meidän saman tien palata kansa- ja oppikoulujärjestelmään, samalla logiikalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elikä mitenkäs menisi sitten sinun ehdotuksessasi vaikkapa luokanopettajan koulutus, jossa ensin tehdään kandi ja lopuksi maisteri. Ja se kandi ei edes anna mitään varsinaista pätevyyttä mihinkään? Poistetaan kandivaihe kokonaan ja mennään vanhaan tutkintorakenteeseen takaisin vai mitenkä?
Esimerkiksi siten että AMK-tutkinto olisi varhaiskasvatuksen opettaja esiopetuspätevyydellä ja maisteritutkinto sitten luokanopettajaksi. Unohdetaan koko typerä varhaiskasvatuksen sosionomi, jolla ei todellisuudessa ole mitään virkaa. Täysin tuulesta temmattu tutkinto tekemään eroa vaka-opettajiin, jotka väkisin haluavat pysyä yliopiston puolella.
-AP
Sitten luokanopettaja joutuisi opiskelemaan paljon sellaista, mitä ei tällä hetkellä luokanopettajan tutkintoon kuulu, mikä tarkoittaisi, että maisterivaiheessa pitäisi sitten ottaa kiinni se, mitä kandivaiheessa jäi opiskelematta. Esim. kaikki ne opetettavien aineiden opinnot (liikunta, käsityö, musiikki, maantieto, biologia, fyke, äidinkieli, uskonto, historia jne) kuuluvat luokanopettajalla kandivaiheeseen. Jos kaikki nämä siirrettäisiin maisterivaiheeseen ja kandivaiheessa opiskeltaisiin varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto, se pidentäisi opiskeluaikaa, mikä taas lisäisi kuluja. Toki sitten se luokanopettaja saisi samalla kaksi eri pätevyyttä.
Hyvää pohdintaa! Tätä juuri tarvitaan lisää kun pitäisi järkevöittää toimintoja.
Esimerkiksi vaka-opettajat ovat aikanaan käyneet vain seminaarin joka riitti opettajan pätevyyteen ja väittäisin että 2 vuoden opinnot riittäisivät mainiosti vaka-opettajalle ja maisteriopintoihin sitten 3v erikoistuminen. Antaisi esimerkiksi monille jatko-opiskelijoille mahdollisuuden tehdä sijaisuuksia opintojen ohessa tai kokonaan työn ohessa. Lisäksi arvostus luokanopettajia ja muitakin maisterintutkintoja kohtaan kohoaa, koska niiden saavuttaminen vaatii paljon töitä ja motivaatiota.
-AP
Mutta siis et edelleenkään tunnista sitä, että sun ehdotus ontuu? Koska halusit vähentää kustannuksia ja sitten tuollainen kahden eri tutkinnon opiskeleminen, jotta saisi maisterintutkinnon lisäisikin kustannuksia. Eikä siinä olisi mitään järkeä, että ihminen, joka haluaa opettaa 7-12-vuotiaita laitettaisiin ensin opiskelemaan sitä, miten kasvatetaan 1-6-vuotiaita.
Esimerkiksi siten, että vaka-opettajan tutkintoon voidaan lisätä esi-ja alkuopetuksen pätevyys (1-2 luokat) 25op, joka on mahdollista jo nykyisellään. Tuskin se ainakaan haitaksi on että peruskoulunopettajilla on ymmärrys myös lasten aiemmasta kehitysvaiheesta. Kaikki se kuitenkin näkyy myös siellä koulussa.
Mutta jälleen kerran hyvää pohdintaa ja haastoa ajatukselle. Tuskin mikään onnistuisikaan niin yksinkertaisesti kuten ehdotin alunperin.
- AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elikä mitenkäs menisi sitten sinun ehdotuksessasi vaikkapa luokanopettajan koulutus, jossa ensin tehdään kandi ja lopuksi maisteri. Ja se kandi ei edes anna mitään varsinaista pätevyyttä mihinkään? Poistetaan kandivaihe kokonaan ja mennään vanhaan tutkintorakenteeseen takaisin vai mitenkä?
Esimerkiksi siten että AMK-tutkinto olisi varhaiskasvatuksen opettaja esiopetuspätevyydellä ja maisteritutkinto sitten luokanopettajaksi. Unohdetaan koko typerä varhaiskasvatuksen sosionomi, jolla ei todellisuudessa ole mitään virkaa. Täysin tuulesta temmattu tutkinto tekemään eroa vaka-opettajiin, jotka väkisin haluavat pysyä yliopiston puolella.
-AP
Sitten luokanopettaja joutuisi opiskelemaan paljon sellaista, mitä ei tällä hetkellä luokanopettajan tutkintoon kuulu, mikä tarkoittaisi, että maisterivaiheessa pitäisi sitten ottaa kiinni se, mitä kandivaiheessa jäi opiskelematta. Esim. kaikki ne opetettavien aineiden opinnot (liikunta, käsityö, musiikki, maantieto, biologia, fyke, äidinkieli, uskonto, historia jne) kuuluvat luokanopettajalla kandivaiheeseen. Jos kaikki nämä siirrettäisiin maisterivaiheeseen ja kandivaiheessa opiskeltaisiin varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto, se pidentäisi opiskeluaikaa, mikä taas lisäisi kuluja. Toki sitten se luokanopettaja saisi samalla kaksi eri pätevyyttä.
Hyvää pohdintaa! Tätä juuri tarvitaan lisää kun pitäisi järkevöittää toimintoja.
Esimerkiksi vaka-opettajat ovat aikanaan käyneet vain seminaarin joka riitti opettajan pätevyyteen ja väittäisin että 2 vuoden opinnot riittäisivät mainiosti vaka-opettajalle ja maisteriopintoihin sitten 3v erikoistuminen. Antaisi esimerkiksi monille jatko-opiskelijoille mahdollisuuden tehdä sijaisuuksia opintojen ohessa tai kokonaan työn ohessa. Lisäksi arvostus luokanopettajia ja muitakin maisterintutkintoja kohtaan kohoaa, koska niiden saavuttaminen vaatii paljon töitä ja motivaatiota.
-AP
Mutta siis et edelleenkään tunnista sitä, että sun ehdotus ontuu? Koska halusit vähentää kustannuksia ja sitten tuollainen kahden eri tutkinnon opiskeleminen, jotta saisi maisterintutkinnon lisäisikin kustannuksia. Eikä siinä olisi mitään järkeä, että ihminen, joka haluaa opettaa 7-12-vuotiaita laitettaisiin ensin opiskelemaan sitä, miten kasvatetaan 1-6-vuotiaita.
Esimerkiksi siten, että vaka-opettajan tutkintoon voidaan lisätä esi-ja alkuopetuksen pätevyys (1-2 luokat) 25op, joka on mahdollista jo nykyisellään. Tuskin se ainakaan haitaksi on että peruskoulunopettajilla on ymmärrys myös lasten aiemmasta kehitysvaiheesta. Kaikki se kuitenkin näkyy myös siellä koulussa.
Mutta jälleen kerran hyvää pohdintaa ja haastoa ajatukselle. Tuskin mikään onnistuisikaan niin yksinkertaisesti kuten ehdotin alunperin.
- AP
Ainakin oman lapsen koulussa samat opettajat luotsaavat luokat ykkösestä kutoseen.
Kannatettava ajatus. En tajua miks on kaks eritasosta koulua jotka valmistaa samoihin hommiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän aivopieruun ainoastaan seuraava kommentti: yliopistojen kandin tutkinnoilla ei ole tarkoituskaan hakea työtä.
Tämä koko homman pointti onkin! Ei tehdä turhia tutkintoja jotka eivät kelpaa minnekään vaan tutkintoja, joilla voi hakea suoraan töihin tai jatkaa opintoja eteenpäin jos kyvyt riittävät. Esim sosionomi, tradenomi, insinööri, medianomi, jne tutkinnoista voisi jatkaa sitten maisteritutkintoihin tai töihin. Ja muutenkin maisteritutkintoja pitäisi rajoittaa, että vain hyvällä koulumenestyksellä ja/tai työkokemuksella voi jatkaa maisteriopintoihin, ilman että työmarkkinat pumpataan täyteen maistereita jotka ovat juuri ja juuri päässeet kurssit läpi istuttuaan yliopistossa yli viisi vuotta.
-AP
Mikä on sosionomian maisteri?
Sosionomin tutkinnolla voi hakea jo moniin eri maisterin tutkintoihin riippuen suuntauksesta. Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden tai kasvatustieteen maisteri.
-AP
Parempi säästökohde olisi amk-tutkintojen lopettaminen aloilta, joilla on jo samanlainen yliopistokoulutus esim. inssialat. Olisi aivan katastrofaalista, jos tuleville dippainsseille olisi amk-matikat ja -fyssat.
up