"Esikoulussa joudutaan harjoittelemaan yhä enemmän arjen perustaitoja"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

(osa 2)

Toisessa päiväkodin ketjussa työntekijä valitti siitä, että vanhemmat tuovat lapset aamupalalle päiväkotiin vaikka vanhempi itse syö aamupalan kotona ja lähtee töihin vasta sitten. Täällä valitetaan siitä, että lapsi tuodaan liian myöhäisenä ajankohtana päiväkotiin ja eskariin. Tämä on kieltämättä vanhemman näkökulmasta erikoista ja huvittavaakin, miten samasta asiasta voikin olla niin vastakkaisia valituksen aiheita työntekijöillä. Toisen mielestä on törkeää jos vanhempi tuo lapsen aamupalalle ja toisen mielestä on törkeää, jos tuodaan vasta 8:30 tai sen jälkeen. Tulee tunne, että tekee vanhempi niin tai näin, niin aina se on jonkun työntekijän mielestä yksiselitteisesti väärin. Alalla tuntuu olevan paljon sisäisiä ristiriitoja ja olen alalla työskentelevältä sukulaiseltani kuullut, että monilla työntekijöillä on myös asenneongelmaa vanhempia ja lapsia kohtaan. On paikkoja joissa kaikki lapset ja vanhemmat haukutaan.

Toki on varmasti paljon kummallisuuksia vanhemmissakin ja nykyään on varmasti paljon enemmän kaverivanhempia kuin ennen, mutta alan julkituloista saa sen käsityksen, että suurin osa vanhemmista ovat ihan pihalla ja hukassa ja tämä ihmetyttää, koska harrastuspaikoissa, leikkipuistoissa ja lapseni ystävien vanhemmista kuitenkin tapaa ihan tolkullisia, normaaleja ihmisiä. Elänkö kuplassa, kun en ole havainnut sitä, että suurin osa vanhemmista olisi aivan täysin pihalla ja vääränlaisia?

Tuli vielä mieleen yksi näkökulma tuosta luistelemisesta (ja hiihtämisestäkin). Olen itse liikunnallinen ihminen ja harrastan yksin ja lapsen kanssa yhdessä kaikenlaista, mutta ymmärrän sen, että kaikki ihmiset eivät saa minkäänlaisia kiksejä liikkumisesta ja osa aikuisista vihaa kaikkia normaalilajeja. Syitä on traumat koululiikunnasta, negatiivinen ja mollaava malli kotona tms. Muistan että oma isäni huusi minullekin siitä, etten pysynyt hiihtolomalla suksilla perässä ja vaati, että lopetan esittämisen. Olin tietämättäni sairastunut rasitusastmaan ja liikkuminen aktivoi astmakohtauksen, isäni ei tätä uskonut, vaan oli vakuuttunut että vain esitän. Muistan myös, miten vaadittiin paljon kaiken osaamisen suhteen ja oli kunnia-asia osata hiihtää kovaa, luistella paljon yms. En yhtään ihmettele, että osa ihmisistä vihaa koko loppuelämänsä tiettyjä urheilulajeja, jos oma kokemus on ollut kaikin puolin negatiivinen. Enkä ihmettele sitäkään, että kun näistä pakkotekemisistä pääsee peruskoulun jälkeen eroon, ei halua enää koskaan kiduttaa itseään tekemällä itselle vastenmielisiä juttuja.

Eikä nykyään kyseiset taidot (pois lukien uintitaito joka on todella tärkeä) ole oleellisia arjen sujumisen suhteen, sillä talvisin ei tarvitse hiihtää tai luistella matkoja, vaan kouluun pääsee esimerkiksi bussilla. Joten se vanhanaikainen maailmansotien aikainen nostalgia ja kunniakäsitys ei enää toimi ja nolaaminen ja ivaaminen on aina ollut äärimmäisen huono motivointikeino.

Jos halutaan elvyttää näitä taitoja ja saada lapsille monipuolisia liikuntataitoja, se pitäisi tehdä positiivisuuden kautta. Vanhempien loputon haukkuminen ja ivaaminen ei auta.

On niin turhanpäiväistä jaarittelua ettei edes jaksanut lukea!

Taitaa se keskittymiskyky olla kärpäsen luokkaa työntekijöilläkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

(osa 2)

Toisessa päiväkodin ketjussa työntekijä valitti siitä, että vanhemmat tuovat lapset aamupalalle päiväkotiin vaikka vanhempi itse syö aamupalan kotona ja lähtee töihin vasta sitten. Täällä valitetaan siitä, että lapsi tuodaan liian myöhäisenä ajankohtana päiväkotiin ja eskariin. Tämä on kieltämättä vanhemman näkökulmasta erikoista ja huvittavaakin, miten samasta asiasta voikin olla niin vastakkaisia valituksen aiheita työntekijöillä. Toisen mielestä on törkeää jos vanhempi tuo lapsen aamupalalle ja toisen mielestä on törkeää, jos tuodaan vasta 8:30 tai sen jälkeen. Tulee tunne, että tekee vanhempi niin tai näin, niin aina se on jonkun työntekijän mielestä yksiselitteisesti väärin. Alalla tuntuu olevan paljon sisäisiä ristiriitoja ja olen alalla työskentelevältä sukulaiseltani kuullut, että monilla työntekijöillä on myös asenneongelmaa vanhempia ja lapsia kohtaan. On paikkoja joissa kaikki lapset ja vanhemmat haukutaan.

Toki on varmasti paljon kummallisuuksia vanhemmissakin ja nykyään on varmasti paljon enemmän kaverivanhempia kuin ennen, mutta alan julkituloista saa sen käsityksen, että suurin osa vanhemmista ovat ihan pihalla ja hukassa ja tämä ihmetyttää, koska harrastuspaikoissa, leikkipuistoissa ja lapseni ystävien vanhemmista kuitenkin tapaa ihan tolkullisia, normaaleja ihmisiä. Elänkö kuplassa, kun en ole havainnut sitä, että suurin osa vanhemmista olisi aivan täysin pihalla ja vääränlaisia?

Tuli vielä mieleen yksi näkökulma tuosta luistelemisesta (ja hiihtämisestäkin). Olen itse liikunnallinen ihminen ja harrastan yksin ja lapsen kanssa yhdessä kaikenlaista, mutta ymmärrän sen, että kaikki ihmiset eivät saa minkäänlaisia kiksejä liikkumisesta ja osa aikuisista vihaa kaikkia normaalilajeja. Syitä on traumat koululiikunnasta, negatiivinen ja mollaava malli kotona tms. Muistan että oma isäni huusi minullekin siitä, etten pysynyt hiihtolomalla suksilla perässä ja vaati, että lopetan esittämisen. Olin tietämättäni sairastunut rasitusastmaan ja liikkuminen aktivoi astmakohtauksen, isäni ei tätä uskonut, vaan oli vakuuttunut että vain esitän. Muistan myös, miten vaadittiin paljon kaiken osaamisen suhteen ja oli kunnia-asia osata hiihtää kovaa, luistella paljon yms. En yhtään ihmettele, että osa ihmisistä vihaa koko loppuelämänsä tiettyjä urheilulajeja, jos oma kokemus on ollut kaikin puolin negatiivinen. Enkä ihmettele sitäkään, että kun näistä pakkotekemisistä pääsee peruskoulun jälkeen eroon, ei halua enää koskaan kiduttaa itseään tekemällä itselle vastenmielisiä juttuja.

Eikä nykyään kyseiset taidot (pois lukien uintitaito joka on todella tärkeä) ole oleellisia arjen sujumisen suhteen, sillä talvisin ei tarvitse hiihtää tai luistella matkoja, vaan kouluun pääsee esimerkiksi bussilla. Joten se vanhanaikainen maailmansotien aikainen nostalgia ja kunniakäsitys ei enää toimi ja nolaaminen ja ivaaminen on aina ollut äärimmäisen huono motivointikeino.

Jos halutaan elvyttää näitä taitoja ja saada lapsille monipuolisia liikuntataitoja, se pitäisi tehdä positiivisuuden kautta. Vanhempien loputon haukkuminen ja ivaaminen ei auta.

On niin turhanpäiväistä jaarittelua ettei edes jaksanut lukea!

Taitaa se keskittymiskyky olla kärpäsen luokkaa työntekijöilläkin?

Harva jaksaa mitään todella pitkää monologia ilman mitään todellista asiasisältöä, pelkkää jaarittelua.

Yli 90% lapsista on ennen esikoulua varhaiskasvatuksessa, jossa heitä säilytetään miten kuten jopa 10 tuntia päivässä. Ei puhettakaan, että siellä opastettaisiin lapsia, ehei. Siellä suunnitellaan ja arvioidaan, mutta kukaan ei ehdi olemaan lapsiryhmän kanssa.

RaSITi ja fasistinasse!

Luisteleminen arjen perustaito?

Kaikki eskarilaiset eivät osaa käyttää saksia ( jos ollut kotihoidossa, päiväkotilapset kylläkin)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milleniaalit eivät kasvata lapsia.

Ilmoitettu asiattomaksi.

Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Näitä täysin avuttomia vanhempia on nykyään hämmästyttävän paljon. Kaikki eivät ole edes mitään teiniäitejä, vaan joukossa on ihan aikuisia ihmisiäkin.

Näimpä. Välillä sitä miettii että kohta on enää enemmistä näitä vähän "hölmöläisiä" jotka täällä eniten tuntuu lisääntyvän.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vähän 50/60. Opettaako lasta uimaan, joka tuskin tulee hirveästi missään rannoilla notkumaan. Ja sitten joku tantta pöndeltä tulee sanomaan, että lasta on nyt kaltoinkohdeltu, kun sille on opetettu joku tulevaisuutensa kannalta tärkeämpi taito.

Omasta mielestäni inhottavia nämä "ammattilaisten" ulostulot. Ehkä menty vikaan siinäe ttä annettu pikkuisen liian paljon valtaa keltanokille, joilla ei ole edes omia lapsia ai mitään perspektiiviä elämään. Yhteiskunta ei ole mielestäni hyvä paikka kasvattaa lapsia muutenkaan juuri tämän vuoksi. Vanhemmille ei jaeta mitään opasta, että nämä taidot pitää lapselle opettaa, ja sitten näille tantoille ei kelpaa muuta kuin ne taidot mitä he arvostavat. Eikä se oikeastaan edes kuulu heille, sillä se lapsi ei ole heidän.

Ja kalikka kalahti! Jos et vanhempana edes osaa ajatella mitä lapsen olisi hyvä oppia, ilman että saat jonkun käsikirjan suoraan käteen, hakematta sitä edes itse vaikka kirjastosta, tai itse tietoa etsimällä jos ei maalaisjärki jo näitä asioita kerro, niin ei ole älyllä siunattu sinuakaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei osaa kääntää sivuja ? Oikeasti ?

Nuo "vanhemmat" pitäs Ruoskia...

Vierailija kirjoitti:

Outoa, että varhaiskasvatuksessa ei tehdä noille asioille mitään. TIlastojen mukaan yli 90% lapsista on varhaiskasvatuksen piirissä ennen eskaria. Minä osoittaisin syyttävällä sormella päiväkotia tai siis varhaiskasvatuksen 5 ensimmäistä vuotta: miksi silloin ei opeteta lapsille arjen perustaitoja, sitä vartenhan lapset ovat varhaiskasvatuksessa!

Opastusta lasten vaatettamiseen on esim. se, että ilmoitetaan lapsen tarvitsevan haalarin, koska muillakin on, kaksiosainen ulkoilupuku on kielletty. Pitää olla kypärämyssy, tavispipo ei kelpaa jne. Ja vaikka varhaiskasvattajien mielestä prinsessamekko ei ole tytölle jokapaikanmekko (pojalle sallitaan), niin vanhemmuus ei ole hukassa, vaikka lapsi kotona haluamansa vaatteet saisi valitakin. 

Varhaiskasvatuksessa niille asioille nimenomaan tehdään se mitä siinä lapsiryhmän kanssa voidaan. Se ei yksistään riitä jos kotona esim. ei ole sääntöjä, mitään ei vaadita, lapsi päättää kaikesta jne. 

Päiväkodista ei kukaan täysijärkinen käske hankkimaan vaatteita koska muillakin on sellaiset 😂 Onko ruuvit löysällä vai mitä? 

Niistä vaatteista huomautetaan jos ei ole säähän sopivia vaatteita, mikä sekin on ihan arkipäivää. Esim. mennään pitkälle kevääseen toppavaatteissa tai pitkälle syksyyn kesävaatteissa. Sadevaatteista puhumattakaan ja oikean kokoisista vaatteista, eikä 10senttiä liian lyhyistä haalareista ym. Vaatteiden ulkonäkö ei ole se mitä katsotaan, paitsi jos ne on huomattavasti rikki! (Näitäkin näkee.) Vaan se että ne on säänmukaiset ja suojaavat lasta, kuin myös mahdollistavat normaalisti liikkumisen ulkona. Sekä hygieniaan kiinnitetään huomiota. Vanhemmille oikeasti on jouduttu sanomaan että ne vaatteet voisi viedä pesuun kun alkavat haista. Joillain valitettavasti myös sisävaatteiden kanssa sama asia. Ylipäätänsä lapsen hygieniankin kanssa, jotkut vanhemmat ei huolehdi että lapsi peseytyisi riittävän usein, jotta ei haisisi joka päivä päiväkodissa.

 Usein henkilökunta muistuttaa vanhempia myös tuomaan varavaatteita, siihenkin tarkoitukseen tehdyt lokerolaput ei useinkaan rekisteröidy kaikkien vanhempien päähän. 🙄 Lapset jotka opettelee kuivaksi ja ei ole edes varapikkareita. On oikeasti uuvuttavaa välillä huolehtia lasten lisäksi siitä että vanhemmat huolehtivat lapsestaan.

Miksi pitäisi osata lukea ennen ekaluokkaa? Eikö sinne kouluun juuri mennä oppimaan? Mä opin lukemaan ekalla luokalla ja siitä asti olen lukenut paljon. Vanhempi lapsi oppi ihan itsekseen lukemaan viisivuotiaana, heti kun alkoi puhumaan (lapsuusiän epätyypillinen autismi) mutta eipä ole yhtään sanaa vapaaehtoisesti sen jälkeen lukenut. Nuoremmalla on lukivaikeus, eikä siksi lue, sillä ei nauti siitä. Oppi lukemaan kunnolla ehkä nelosella, tai kunnolla ja kunnolla, mutta jotenkin. 

Mä en ymmärrä tätä, että yhä nuorempana pitää osata sitä ja tätä. Lasten täytyy antaa olla lapsia. Leikkiminen ja vapaa oleminen ovat mielestäni kaikista tärkeimpiä asioita lasten elämässä. Kaikkea muuta ehtii suorittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

(osa 2)

Toisessa päiväkodin ketjussa työntekijä valitti siitä, että vanhemmat tuovat lapset aamupalalle päiväkotiin vaikka vanhempi itse syö aamupalan kotona ja lähtee töihin vasta sitten. Täällä valitetaan siitä, että lapsi tuodaan liian myöhäisenä ajankohtana päiväkotiin ja eskariin. Tämä on kieltämättä vanhemman näkökulmasta erikoista ja huvittavaakin, miten samasta asiasta voikin olla niin vastakkaisia valituksen aiheita työntekijöillä. Toisen mielestä on törkeää jos vanhempi tuo lapsen aamupalalle ja toisen mielestä on törkeää, jos tuodaan vasta 8:30 tai sen jälkeen. Tulee tunne, että tekee vanhempi niin tai näin, niin aina se on jonkun työntekijän mielestä yksiselitteisesti väärin. Alalla tuntuu olevan paljon sisäisiä ristiriitoja ja olen alalla työskentelevältä sukulaiseltani kuullut, että monilla työntekijöillä on myös asenneongelmaa vanhempia ja lapsia kohtaan. On paikkoja joissa kaikki lapset ja vanhemmat haukutaan.

Toki on varmasti paljon kummallisuuksia vanhemmissakin ja nykyään on varmasti paljon enemmän kaverivanhempia kuin ennen, mutta alan julkituloista saa sen käsityksen, että suurin osa vanhemmista ovat ihan pihalla ja hukassa ja tämä ihmetyttää, koska harrastuspaikoissa, leikkipuistoissa ja lapseni ystävien vanhemmista kuitenkin tapaa ihan tolkullisia, normaaleja ihmisiä. Elänkö kuplassa, kun en ole havainnut sitä, että suurin osa vanhemmista olisi aivan täysin pihalla ja vääränlaisia?

Tuli vielä mieleen yksi näkökulma tuosta luistelemisesta (ja hiihtämisestäkin). Olen itse liikunnallinen ihminen ja harrastan yksin ja lapsen kanssa yhdessä kaikenlaista, mutta ymmärrän sen, että kaikki ihmiset eivät saa minkäänlaisia kiksejä liikkumisesta ja osa aikuisista vihaa kaikkia normaalilajeja. Syitä on traumat koululiikunnasta, negatiivinen ja mollaava malli kotona tms. Muistan että oma isäni huusi minullekin siitä, etten pysynyt hiihtolomalla suksilla perässä ja vaati, että lopetan esittämisen. Olin tietämättäni sairastunut rasitusastmaan ja liikkuminen aktivoi astmakohtauksen, isäni ei tätä uskonut, vaan oli vakuuttunut että vain esitän. Muistan myös, miten vaadittiin paljon kaiken osaamisen suhteen ja oli kunnia-asia osata hiihtää kovaa, luistella paljon yms. En yhtään ihmettele, että osa ihmisistä vihaa koko loppuelämänsä tiettyjä urheilulajeja, jos oma kokemus on ollut kaikin puolin negatiivinen. Enkä ihmettele sitäkään, että kun näistä pakkotekemisistä pääsee peruskoulun jälkeen eroon, ei halua enää koskaan kiduttaa itseään tekemällä itselle vastenmielisiä juttuja.

Eikä nykyään kyseiset taidot (pois lukien uintitaito joka on todella tärkeä) ole oleellisia arjen sujumisen suhteen, sillä talvisin ei tarvitse hiihtää tai luistella matkoja, vaan kouluun pääsee esimerkiksi bussilla. Joten se vanhanaikainen maailmansotien aikainen nostalgia ja kunniakäsitys ei enää toimi ja nolaaminen ja ivaaminen on aina ollut äärimmäisen huono motivointikeino.

Jos halutaan elvyttää näitä taitoja ja saada lapsille monipuolisia liikuntataitoja, se pitäisi tehdä positiivisuuden kautta. Vanhempien loputon haukkuminen ja ivaaminen ei auta.

On niin turhanpäiväistä jaarittelua ettei edes jaksanut lukea!

Taitaa se keskittymiskyky olla kärpäsen luokkaa työntekijöilläkin?

Harva jaksaa mitään todella pitkää monologia ilman mitään todellista asiasisältöä, pelkkää jaarittelua.

Eikä luetun ymmärtäminenkään taida olla kunnossa työntekijöillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

(osa 2)

Toisessa päiväkodin ketjussa työntekijä valitti siitä, että vanhemmat tuovat lapset aamupalalle päiväkotiin vaikka vanhempi itse syö aamupalan kotona ja lähtee töihin vasta sitten. Täällä valitetaan siitä, että lapsi tuodaan liian myöhäisenä ajankohtana päiväkotiin ja eskariin. Tämä on kieltämättä vanhemman näkökulmasta erikoista ja huvittavaakin, miten samasta asiasta voikin olla niin vastakkaisia valituksen aiheita työntekijöillä. Toisen mielestä on törkeää jos vanhempi tuo lapsen aamupalalle ja toisen mielestä on törkeää, jos tuodaan vasta 8:30 tai sen jälkeen. Tulee tunne, että tekee vanhempi niin tai näin, niin aina se on jonkun työntekijän mielestä yksiselitteisesti väärin. Alalla tuntuu olevan paljon sisäisiä ristiriitoja ja olen alalla työskentelevältä sukulaiseltani kuullut, että monilla työntekijöillä on myös asenneongelmaa vanhempia ja lapsia kohtaan. On paikkoja joissa kaikki lapset ja vanhemmat haukutaan.

Toki on varmasti paljon kummallisuuksia vanhemmissakin ja nykyään on varmasti paljon enemmän kaverivanhempia kuin ennen, mutta alan julkituloista saa sen käsityksen, että suurin osa vanhemmista ovat ihan pihalla ja hukassa ja tämä ihmetyttää, koska harrastuspaikoissa, leikkipuistoissa ja lapseni ystävien vanhemmista kuitenkin tapaa ihan tolkullisia, normaaleja ihmisiä. Elänkö kuplassa, kun en ole havainnut sitä, että suurin osa vanhemmista olisi aivan täysin pihalla ja vääränlaisia?

Tuli vielä mieleen yksi näkökulma tuosta luistelemisesta (ja hiihtämisestäkin). Olen itse liikunnallinen ihminen ja harrastan yksin ja lapsen kanssa yhdessä kaikenlaista, mutta ymmärrän sen, että kaikki ihmiset eivät saa minkäänlaisia kiksejä liikkumisesta ja osa aikuisista vihaa kaikkia normaalilajeja. Syitä on traumat koululiikunnasta, negatiivinen ja mollaava malli kotona tms. Muistan että oma isäni huusi minullekin siitä, etten pysynyt hiihtolomalla suksilla perässä ja vaati, että lopetan esittämisen. Olin tietämättäni sairastunut rasitusastmaan ja liikkuminen aktivoi astmakohtauksen, isäni ei tätä uskonut, vaan oli vakuuttunut että vain esitän. Muistan myös, miten vaadittiin paljon kaiken osaamisen suhteen ja oli kunnia-asia osata hiihtää kovaa, luistella paljon yms. En yhtään ihmettele, että osa ihmisistä vihaa koko loppuelämänsä tiettyjä urheilulajeja, jos oma kokemus on ollut kaikin puolin negatiivinen. Enkä ihmettele sitäkään, että kun näistä pakkotekemisistä pääsee peruskoulun jälkeen eroon, ei halua enää koskaan kiduttaa itseään tekemällä itselle vastenmielisiä juttuja.

Eikä nykyään kyseiset taidot (pois lukien uintitaito joka on todella tärkeä) ole oleellisia arjen sujumisen suhteen, sillä talvisin ei tarvitse hiihtää tai luistella matkoja, vaan kouluun pääsee esimerkiksi bussilla. Joten se vanhanaikainen maailmansotien aikainen nostalgia ja kunniakäsitys ei enää toimi ja nolaaminen ja ivaaminen on aina ollut äärimmäisen huono motivointikeino.

Jos halutaan elvyttää näitä taitoja ja saada lapsille monipuolisia liikuntataitoja, se pitäisi tehdä positiivisuuden kautta. Vanhempien loputon haukkuminen ja ivaaminen ei auta.

On niin turhanpäiväistä jaarittelua ettei edes jaksanut lukea!

Taitaa se keskittymiskyky olla kärpäsen luokkaa työntekijöilläkin?

Harva jaksaa mitään todella pitkää monologia ilman mitään todellista asiasisältöä, pelkkää jaarittelua.

Eikä luetun ymmärtäminenkään taida olla kunnossa työntekijöillä?

No haista 💩💩💩💩

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei osaa kääntää sivuja ? Oikeasti ?

Nuo "vanhemmat" pitäs Ruoskia...

Tuki lehmä turpasi.

Minua läpsitään pyllylle ja räkätetään päälle. Ei auta vaikka opettaa ettei uikkarialueelle kosketa toisia

Tärkeintä on, että osaa luistella ja hiihtää, eikä ole tarhan tädeille vaivaksi pukiessa jne. Sillä taas ei ole väliä, vaikka se pieni eskarilainen olisi ihan m*lkku muita lapsia kohtaan. 

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vähän 50/60. Opettaako lasta uimaan, joka tuskin tulee hirveästi missään rannoilla notkumaan. Ja sitten joku tantta pöndeltä tulee sanomaan, että lasta on nyt kaltoinkohdeltu, kun sille on opetettu joku tulevaisuutensa kannalta tärkeämpi taito.

Omasta mielestäni inhottavia nämä "ammattilaisten" ulostulot. Ehkä menty vikaan siinäe ttä annettu pikkuisen liian paljon valtaa keltanokille, joilla ei ole edes omia lapsia ai mitään perspektiiviä elämään. Yhteiskunta ei ole mielestäni hyvä paikka kasvattaa lapsia muutenkaan juuri tämän vuoksi. Vanhemmille ei jaeta mitään opasta, että nämä taidot pitää lapselle opettaa, ja sitten näille tantoille ei kelpaa muuta kuin ne taidot mitä he arvostavat. Eikä se oikeastaan edes kuulu heille, sillä se lapsi ei ole heidän.

Tämä tolvana taitaa todellisuudessa olla näitä Pohjanmaan l*stoja, esittää kaupunkilaista. Pohjanmaalla sekä Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla hukkuu lapsia joka ikinen kevät ja kesä. KAIKKI tapaukset l*staperheistä. Näissä maakunnissa lasten uimataito on keskimääräistä huonompi, kun vanhemmat eivät ehdi ja edes halua opettaa lapsiaan uimaan. Ja varsinkin tytöille opetetaan, että "mitä tuota rannalla notkua, kun teillä on parempaakin tekemistä ml. sisarusten vahtiminen ja kodinhoito, aikuisena sitten lasten tekeminen"

Myös uimahalleissa käyminen nähdään näissä uskonnollisissa piireissä epäilyttävänä, kun siellä ollaan vähäpukeisina.

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä te puolustelette tätä ulostuloa ja syytätte vielä varhaiskasvatusta asiasta. Jos 6 vuotias ei osaa erottaa haarukkaa ja lusikkaa tai sitä mitä niillä syödään, niin se on kyllä täysin kodin vika. Samoin tuo lukeminen. Se, että 6 vuotias ei ole vielä uinut koskaan, niin on laiskuutta. Yksi hengen kannalta tärkeimpiä taitoja. Laiskoja vanhempia, jotka ovat itsekin kiinni koneissa. Ja miten rumasti te ylipäätään puhutte... He ovat aidosti huolissaan meidän lapsista ja te haukutte niitä "lapsenpiioiksi." Uimahallin puute ei ole selitys. Rantoja on olemassa. 

Kasvoin maalla 70-luvulla, eikä veitsellä ja haarukalla syöminen todellakaan ollut yleisesti tapana. Kai sen sitten jossain vaiheessa ihmisten ilmoilla oppi. Rantoja ei myöskään meillä päin ollut mailla halmeilla. Alakoululaisena pääsin uimakouluun (aika pitkän matkan päässä).

Lukemaan kyllä opin hyvin ja aikaisin, kun ei ollut muutakaan tekemistä, mutta ei sitäkään kukaan varsinaisesti opettanut.

Vierailija kirjoitti:

Tämän viestiketjun otsikko on: Esikoulussa joudutaan harjoittelemaan yhä enemmän arjen perustaitoja.

Keskustelua olisi aihetta laajentaa : päiväkodeissa joudutaan harjoituttamaan yhä useimmin osaa vanhemmista lastenhoidon perustaitoihin (lapselle asialliset kengät, sukat, ulkohousut, sadevaatteet katsotaan sään mukaan ja opetetaan lapselle että kyllä siinä ruokapöydässä nyt vaan on istuttava ja syötävä kun on ruokailun aika vaikka kovasti lapsen tekisi mieli mennä leikkimään muualle pikkuautoilla/ sama aamupiirissä) 

Juuri näin. Monella vanhemmalla vanhemmuus aivan hukassa. Kun 4v lapsellavaatteet kokoa 86 ja oikea koko olisi 104, housut ylettyvät polviin. Kumpparit kokoa 23 eikä edes aikuinen saa puettua niitä lapsen jalkaan kun ovat monta numeroa liian pienet. Pakkoa pyytää vanhempaa tuomaan sopivan kokoisia vaatteita. Ja sitten valitetaan, kun päiväkodista vaaditaan "uusia" vaatteita. Useampi lapsi ollaan päiväkodissa opetettu kuivaksi, kun vanhemmat sanovat että lapsi ei kotona halua olla ilman vaippaa. Ja ikä 3-4v. Joillakin 5v edelleen yö/päiväunivaippa käytössä. Ja meteli on mieletön, se väsyttää sekä lapsia että aikuisia.