Lue keskustelun säännöt.
Miksi hyväosaisten oppilaiden oppimistulokset laskevat?
08.09.2026 |
Uutena ilmiönä Pisa-tutkimuksessa havaittiin, että osaamisen lasku on nyt suurinta sosioekonomisesti hyvin toimeentulevien perheiden lapsilla. Syytä ei vielä tiedetä.
– Ennen on ajateltu, että ehkä korkeampi perhetausta tukee osaamista niin hyvin, että siellä se ei heikkene. Tällä kierroksella sekään ei enää pätenyt, Pisa-tutkimuksen Suomen kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen sanoo.
Kommentit (93)
Koko ajan opetetaan vähemmän ja vaaditaan vähemmän, jotta ne huonoimmatkin voidaan siirtää seuraavalle luokalle. Siksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
YLE: S2-lapset eivät osaa lukea tai kirjoittaa peruskoulun jälkeen
Jyväskylän yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksen mukaan maa-hanmuuttajataustaisten ja kantaväestöön kuuluvien oppilaiden välillä on valtavan isoja osaamiseroja.
Ensimmäisen polven maa-hanmuuttajataustaisista oppilaista peräti 61 prosentilla on niin heikko lukutaito, etteivät he voi täysillä osallistua vaikkapa jatko-opintoihin tai työelämään.
Hyväosaiset S-2 lapset ei ehkä osaa lukea ja kirjoittaa peruskoulun jälkeen.
Alle kouluikäisille lapsille ei lueta kotona tarpeeksi. Tämä vaikuttaa myös empatiakykyyn, sadut tarjoavat luontevan mahdollisuuden eläytyä toisen ihmisen ja eläintenkin asemaan.
Millä tavoin määritellään pisa-tutkimuksissa oppilaiden sosioekonominen tausta? Miten se saadaan selville, tuskin oppilailta kysymällä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No heidän vanhemmat on työläistaustaisia, elikkä ovat luokkanousijoita. Mihinkähän se ylioppilasmerkonomien, kirvesmiesten ja muiden työläisten jälkeläisten älykkyysosamäärä nyt yhtäkkiä nousisi?
Eiköhän kyse ole siitä, että DDR:läisen peruskoulujärjestelmän myötä opettajien huomio keskittyi juuri tällaisten matalasti koulutettujen lasten kannustamiseen, tavoitteena tasapäistäminen.
Nyt kun ollaan oikeasti tasapuolisia, näiden keinotekoisesti nostettujen geeniperimä ei sitten oikeasti riitäkään.
Koska vaatimustaso laskee. Mä olin lukiossa 1970-luvun lopulla enkä todellakaan ollut mikään matikkanero. Mutta jos pitkän matikan oppimäärä olisi ollut sama kuin kuin lyhyessä matikassa, niin sittenhän ei olisi tarvinnut opiskella niin paljon vaan laudaturin olisi saanut pitkästä matikasta vähemmälläkin vaivalla. Mutta kun vaatimustaso oli kova, niin isäni sitten antoi mulle tukiopetusta matematiikassa ja fysiikassa koko lukioaikani. Ja sain sen laudaturini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaiset S-2 lapset ei ehkä osaa lukea ja kirjoittaa peruskoulun jälkeen.
Oletko sinä vielä ennen peruskoulua -vaiheessa? Puuttuvasta viivasta tuli mieleeni sellainen mahdollisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No heidän vanhemmat on työläistaustaisia, elikkä ovat luokkanousijoita. Mihinkähän se ylioppilasmerkonomien, kirvesmiesten ja muiden työläisten jälkeläisten älykkyysosamäärä nyt yhtäkkiä nousisi?
Eiköhän kyse ole siitä, että DDR:läisen peruskoulujärjestelmän myötä opettajien huomio keskittyi juuri tällaisten matalasti koulutettujen lasten kannustamiseen, tavoitteena tasapäistäminen.
Nyt kun ollaan oikeasti tasapuolisia, näiden keinotekoisesti nostettujen geeniperimä ei sitten oikeasti riitäkään.
Ja tässä otannassa populaatiota erilaiset neurokirjon häiriöt puskevat läpi. Omat vanhempansa saaneet tietämättään erityistä tukea -80 ja -90-luvun peruskoulussa. Nyt näiden lapset tarvitsevat erityistä tukea, mutta se ei ole enää automaatio.
Oppilaat on siis jotenkin profiloitu sosioekonomisesti tutkimusta varten, myös Suomessa. Onko myös etnistä profilointia suoritettu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oppilaat on siis jotenkin profiloitu sosioekonomisesti tutkimusta varten, myös Suomessa. Onko myös etnistä profilointia suoritettu?
Tulotason mukaan profiloitu.
Itse kun olen työskennellyt kalliilla alueella lasten parissa, olen havainnut, että monet ekaluokkalaiset ovat henkisesti n. 4-vuotiaan tasolla. Vanhemmat nousukkaita ja köyhistä oloista.
Kyllähän nuo koulun vaatimukset ovat tippuneet roimasti omasta lapsuudestani. Menin ekalle luokalle vuonna 1980. Lisäksi varmasti vaikuttaa se, että entiset tarkkislaiset ja apukoululaiset ovat siinä samassa luokassa hälyämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaakohan se, millaisia ihmisiä nostetaan julkisuudessa esiin menestyjinä? Tubettajia ja influenssereita. OIkeasti älyllä ja opiskelulla menestyneitä vähemmän. Kaverin lapsikin halusi olla tubettaja, ja nyt yo-kirjoitusten jälkeen opiskelu ei kiinnosta. Paperit eivät olleet kovin hyvät.
Vierailija kirjoitti:
Tiktok tyhmentää kaikkia taustoista riippumatta
Sekä inkluusio että S2 oppilaat.
Koska koulujärjestelmä ei ole enää sama kuin 90-luvulla. Opettajat eivät saa/voi tehdä enää työtänsä kunnolla kuten kuuluu. Oppilaat päästetään helpommin läpi eikä haasteita saisi olla. Tosin jotkut opettajat ovat huomanneet nuorten sanavaraston supistuneen eikä kaikkia sanoja (esim niitty, aukea) enää tiedetä.
Eihän opet saa enää opettaa kun pitää mennä luokan heikoimman mukaan. Se heikoin ei sitten opi kuitenkaan, mutta ei opi kukaan muukaan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän nuo koulun vaatimukset ovat tippuneet roimasti omasta lapsuudestani. Menin ekalle luokalle vuonna 1980. Lisäksi varmasti vaikuttaa se, että entiset tarkkislaiset ja apukoululaiset ovat siinä samassa luokassa hälyämässä.
Tämä. Tuskin vaatimustaso on hyvissä kouluissa sen korkeampi. Oman lapsen koulussa on toki paljon s2 oppilaita, mutta oikeasti läksyjä tulee niin vähän että lapsella menee max. 5min niiden tekemiseen päivittäin.
Tiktok tyhmentää kaikkia taustoista riippumatta