Lue keskustelun säännöt.
Mitä häpesitte lapsuuden perheessä tai vanhemmissa?
14.08.2026 |
Kerätäänpä tähän asioita, joita häpesitte lapsena liittyen perheeseenne. Lapsethan tuntevat häpeää joskus hassuistakin asioista, joita on aikuisena vaikea ymmärtää. Voi siis olla mitä vaan aiheita; hauskoja tai vähemmä hauskoja.
Itse häpesin meidän autoja, kun isä oli vanhojen autojen harrastaja ja autot olikin sitten aina viimeisen päälle laitettuja, joita ihmiset tulivat katsomaan kiinnostuneina ja kyselemään niistä. Itseä hävetti se, että ne oli vanhoja ja häiritsi se niiden herättämä huomio. Niin toivoin, että olisi ollut uusi ja tavallinen auto, niin kuin muilla. Aikuisena huvittanut tuo lapsuuden häpeän aihe, mutta silloin se tuntui todella vakavalta.
Kommentit (225)
Vierailija kirjoitti:
Meillä sotkuinen, likainen haiseva talo lisäksi täällä myös isä joka tykkäsi julkisesti nöyryyttää ja nolata, haastoi myös julkisesti riitaa kyläläisten kanssa elettiin siis pikkupaikkakunnalla jossa kaikki tunti kaikki olin maine mun isästä raivoäijä, siitä sai sitten kuulla koulussa ja joka paikassa mikä lisäsi myös isän hirveää,kamalaa käytöstä meitä lapsia, äitiä ja muita kyläläisiä kohtaan, kun lähdin pois yläasteen jälkeen muualle opiskelemaan pistin siihen välit poikki, 20 vuotta myöhemmin en ole pihaustakaan siitä äijästä kuullut ja toivottavasti en kuulemma, vaihdoin etu ja sukunimeni, samalla kyllä meni välit myös sisaruksiin ja äitiin kun halusin irtaantua menneisyydestä.
Voi että, näitä on aina niin mahtava lukea, että lapsesta on kasvanut niin vahva ihminen, että kykenee katkaisemaan kokonaan välit kaltoin kohdelleisiin vanhempiinsa, vaikka se ei varmasti helppoa ole ollutkaan, mutta monessa tapauksessa ainut oikea tie pelastaa itsensä ja tulevaisuutensa.
Aivan liikaa on heitä, jotka jostain ihme velvollisuuden tunteesta tai jopa itseään tuhoavasta lojaaliteetistä vanhempaansa kohtaan kääntävät vaan aina sen toisen poskensa ja jäävät odottamaan jotain ihmettä tapahtuvaksi, että se ***** vanhempi muuttuu ja huominen on parempi. Sitä ihmettä odotellessa menee oma elämä ja mielenterveys hukkaan, pahimmillaan romahtaa, eikä enää pääse ylös.
Tsemppiä ja kaikkea hyvää sinun elämääsi! 🙏
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ikinä ole hävennyt vanhempiani.
Vierailija kirjoitti:
Narsistivanhemmat pyrkivät ihan aktiivisesti häpäisemään. Kerran isäni tuli tönöttämään/tuppaantui sellaiseen illanviettoon jossa olin ystävä/harrastusporukan kanssa viettämässä aikaa ja katkaisemaan ilonpidon :D on itse autistinen narsisti jolla ei mitään ihmissuhteita
heidän moukkamaisuutta olen joskus miettinyt pitäisikö hävetä, mutta todennut että häpäisevät ihan itse itsensä
Autistinen narsisti isä oli minullakin. Enää ei tarvitse hävetä. Eikä autistit ole kaikki narsisteja, mutta mun isäni oli persoonallisuushäiriöinen.
Eväsleivät ja maitopullo vietiin itse. Koulu tarjosi puuron,keiton yms. Tämä vielä 1961 kun aloitin koulun. Lisäksi monella oli hienoa sokeria mukana,kun puurot ei oikein maistuneet ilman sitä.
Köyhyyttä. Isäni ajeli vuosikymmeniä ilman ajokorttia, talvellakin kesärenkailla. Lisäksi joka ikinen kerta laivareissuilla isäni vedettiin jonosta tullitarkastukseen varmaankin ulkonäkönsä takia. Kaikkea muuta p***aa siinä ohessa jne