Kadutko rintamamiestalon ostoasi?
Ja millainen lämmitysjärjestelmä teillä on? Kumpi kannattaisi vaihtaa vanhan öljykattilan tilalle maalämpö vai puunpolttokattila?
Harkitsemme vanhan rintamamies talon ostoa, remonteiksi tulisi lämmittysjärjestälmä, sähköt, viemärit ja putket, salaojat.
Kerro kokemuksestasi!?
Kommentit (57)
Mieheni kertoi, että ainut syy hänen ja ex-vaimonsa rintamamiestalon ostoon oli halpa hinta, muuten olisivat ostaneet edullisemman talon. Luulen, että ne, joilla rahaa on, rakentavat mieluummin uuden/ostavat uudemman talon.
Lisäksi liian usein rintamamiestalot palavat..juuri varmaankin sen purun yms. takia mitä sinne eristykseksi on työnnetty.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 08:51"]
Kannattaako maalämmön laitto noinkin vanhaan taloon? Tosin noilla rempoilla se on jo melkein uusi. Maalämpöhän on kamalan kallis kertainvestointi, vaikkakin halvempi käyttää.
[/quote]
Jos talossa aikoo asua vielä 50 vuotta, niin tietysti maalämpö tai muu nykyaikainen ratkaisu kannattaa vaihtaa. Öljylämmityskin vaatii huoltoa ja uusimista ja jos vaihtaa siinä tilanteessa, niin osa maalämpöremontista tulee "ilmaiseksi".
Jos maalämpö toimii niin kuin luvataan, niin sähkön hinta+investointi verrattuna öljyn hintaan maksaa itsensä takaisin 6-10 vuodessa. Mitä huterampi talo lämmön suhteen=iso kulutus niin sitä järkevämpää vaihtaa. Pikkuisen maksaa myös öljysäiliön poistaminen, mutta enää ei tarvitse jännätä, aiheuttaako ympäristökatastrofin.
Jos ostaa remointoitavan rm-talon, niin ennen ostoa kannattaa uhrata aikaa ja mietintää pariskunnan kesken, mitä pitää kunnostaa heti muutamassa vuodessa ja mitkä ovat 10-vuoden tähtäimellä ja mihinkä raha ja omat rahkeet riittävät. Että on samat visiot. Jos rahaa riittää heti esim. vain keittiöremppaan tai salaojiin, niin kumpi tehdään ensin.
No ei kaduta! Ollaan 13v tässä asuttu, kun ostettiin niin tässä oli tehty sähkö- ja putkirempat ja eristetty seinät uudelleen. Itse ollaan tehty uusittu katto ja tehty salaojat. On toki myös kerran maalattu ja tehty pientä fiksausta oman mielen mukaan sisätiloissa. Tykkään aivan älyttömästi, en ole niitä ihmisiä jotka viihtyy uudessa talossa vaan rakastan vanhojen talojen fiilistä. Meillä on siis edelleen alkuperäiset ikkunat, niitä ei ole tarkoituskaan vaihtaa uusiin vaan niitä kunnostetaan tarpeen mukaan, lisälasi on asennettu kaikkissa väliin. Ai niin ja uusi varaava takka muurauttettiin silloin muutettaessa olkkariin. Muutoin lämpönä on sähkölämmitys (patterit ei tosin talvella ole kuin n.15 asteessa), päälämpönä on ilmalämpöpumppu, varaava takka ja keittiön puuliesi.
Lapsuudenkotini oli/on rintamamiestalo. Vanhempani ostivat sen pilkkahinnalla 90-luvun alussa, jolloin edelliset asukkaat olivat juuri saaneet päätökseen perusteellisen peruskorjauksen ja joutuneet konkurssiin laman myötä.
Talo ollut suht ongelmaton. Pari kertaa viemäri mennyt tukkoon, pieni takka vaihdettu leivinuuniksi ja katto maalattu. Kylminä talvina öljy tullut kalliiksi, jopa 500 e/kk. Puutarhassa riittää töitä.
Talossa 160 neliötä plus paljon varastotilaa. Tilavat huoneet.
Ihana, idyllinen paikka ja puutarha oikea unelma.
Vanhempani ovat tyytyväisiä, ei ole kiirettä muuttaa pois, vaikka talo periaatteessa liian iso heille.
Meille on tarjottu mahdollisuutta ostaa tämä talo, mutta meillä ei riitä resurssit siitä huolehtimiseen. Ajatuskin kolmesta kerroksesta ja isosta pihasta pienten lasten kanssa tuntuu ylivoimaiselta. Tykkäämme mieheni kanssa ns. huolettomasta asumisesta taloyhtiössä, joka hoitaa remontit ja huollot ja palkkaa ulkopuolisen tahon leikkaamaan nurmikon ja tekemääb lumityöt.
Silti pidän vanhempieni taloa ns. aarteena. Se tarvitsee oikeanlaiset omistajat, joita minä tai mieheni emme ole.
Meillä on rintsikka hgin keskustan tuntumassa omalla tontilla. Pelkästä tontista saa tällä alueella maksaa jo sen 300t. En vaihtaisi, vaikka tämän myytyämme voisimme hyvin ostaa uuden asunnon. Tässä riittää työtä, mutta siihen osallistuu koko perhe. Viihdymme oikein hyvin.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 09:38"]
Se ihmeellistä tässä kaupungissa että uudehkojen omakotitalojen hinnassa ei näy millään tavalla tontin omistus eli vuokratontilla oleva talo maksaa saman verran kuin omalla tontilla oleva.[/quote]no eihän se niin ihmeellistä ole. Uudessa talossa vuokra-aikaa voi olla jäljellä vielä vaikka 45 vuotta, mutta vanhassa vain muutama vuosi ja kohta edessä joko tontin osto tai sen vuokra voi nousta merkittävästi.
Hyvä ostos, jos runko on kunnossa eikä seiniin ole laitettu karhunvillaa eristykseksi! Koska tämä eriste pilaa talon kun talon, väärinkäytettynä talo on nopeasti mustassa homeessa.
Itse asun 30-luvulla rakennetetussa talossa, enkä ole katunut! Ostin talon 4 vuotta sitten 25.000€:lla, taloon kuuluu 2000 neliön tontti. Talon kunnostukseen on mennyt noin 45,000€, mutta ei hukkaan! Kiinteistövälittäjän arvio talosta tässä kunnossa on 120,000€. Kun ostin talon, talossa ei ollut lainkaan kunnalistekniikaa, vaan ne piti laittaa taloon ja ne oli kalleimmat remontit mitä taloon piti tehdä. Muuten on päässyt aika halvalla, kun talo oli niin hyvässä kunnossa. Oikeastaan vaan pintaremonttia, maalia ja tapettia..
Jos saat hyvän talon, jota on pidetty kunnossa ja remontoitu mahdollisimman vähän "nykyaikaiseksi" on talo löyty! Valitettavan monessa vanhassa hirsitalossa on hometta, koska talo on pilattu väärillä rakennusmateriaaleilla ja ratkaisuilla.. Esim muovimatoilla yms, jotka on vuosien saatossa homehduttanut koko talon. Vaikka joitakin tuollaisia taloja voi vielä pelastaa, mutta hinta onkin sitten eriasia.. Että mitä se maksaa.. + se työnmäärä..
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 10:04"]
Ei kannata liikaa romantisoida. Purueristetty talo niillä seinän paksuuksilla ja varsinkin jos eristettä ei ole lisätty on nykytaloon tottuneelle aika vilpoinen. Isäni talossa on kovilla pakkasilla yläkerrassa n. 14 astetta lämmintä. Kyllä siinä vielä nukkuu pipo päässä, mutta asumismukavuus on vähän niin ja näin.
Kannattaa miettiä mitä se talo ihan todella kustantaa kun sen rakentaa käytännössä uudelleen. Se on aika sama hinta kuin uusi talo, jossa voi vaikuttaa myös esim. huonejärjestykseen. Monessa rintamamiestalossa ja varsinkin niissä lisäsiivissä on myös piileviä kosteusvaurioita. Se pitää miettiä paljonko jaksaa tehdä palkkatyön lisäksi. Siitä on idylli kaukana kun vuosikaudet kykkii remonttia kaikki lomat ja viikonloput. Pitää olla sellainen tyyppi jolla tulee myös valmista, muuten siitä tulee täysi helvetti. Ja jos siitä helvetistä haluaa siinä vaiheessa eroon, saako omansa pois.
Tuo että kaduttaako, on vähän huono kysymys. Ei monikaan myönnä katuvansa noin isoa asiaa. Siitä vain masentuisi. Sitä yrittää löytää ne positiiviset puolet. Oikeampi kysymys olisi ehkä; Tekisitkö saman uudelleen? Tai suosittelisitko lapsellesi rintamamiestalon ostoa?
[/quote]Jos saisi rakentaa niin vaatimattoman talon mitä rintsikat on, niin eihän uuden sellaisen rakentaminen maksaisi kuin muutaman kymppitonnin.
Mitäs kaikki valittaa, ettei muka monen lapsen kanssa rintamamiestaloon mahdu, kyllä sinne mahtuu jos haluaa! Tosin on vähän talon mallistakin kiinni. Mutta minun tuttavani asuvat rintamamiestalossa 4 lapsen kanssa, eikä mitään sen kummempia ongelmia mahtumisen kanssa. Tosin heillä on yläkerrassa kolme makuuhuonetta sekä kellarissa yksi huone remontoitu käyttöhuoneeksi
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 10:17"]
Rohkaisevaa muuten että kukaan ei ole viellä katunut! Nämä en koskisi pikällä tikullakaan tyypit eivät ole oikeaita ihmisiä vastaamaan kysymykseen jossa oletaan vastaajan ostaneen rintamamiestalo.. AP
[/quote]Sano nyt vielä että me uusien talojen omistajat olemme kateellisia rinsikan omistaville. Ei muuten ihan oikeasti kiinnosta mikkän rintsikan hankkiminen, eikä ole koskaan kiinnostanut. Aivan ylihintiasia kuntoonsa ja tasoonsa nähden.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 15:21"]
Mitäs kaikki valittaa, ettei muka monen lapsen kanssa rintamamiestaloon mahdu, kyllä sinne mahtuu jos haluaa! Tosin on vähän talon mallistakin kiinni. Mutta minun tuttavani asuvat rintamamiestalossa 4 lapsen kanssa, eikä mitään sen kummempia ongelmia mahtumisen kanssa. Tosin heillä on yläkerrassa kolme makuuhuonetta sekä kellarissa yksi huone remontoitu käyttöhuoneeksi
[/quote]
Kyllä nyt omakotitalo on aina omakotitalo! Ihan eri asia kun neliöiltää sama kerrostalo tai rivari koppi! Kesällä saa ylimäärästä tilaa pihalta.. :) Meilä lapset haluaa joskus kesäsin nukkua aina teltassa pihalla kavereitten kanssa. Saavat rauhassa valvoa ilman, että äiti on huutamassa.. Et nyt ne valot pois ja nukkumaan! ;)
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 08:51"]
Kannattaako maalämmön laitto noinkin vanhaan taloon? Tosin noilla rempoilla se on jo melkein uusi. Maalämpöhän on kamalan kallis kertainvestointi, vaikkakin halvempi käyttää.
[/quote]
Kannattaa nimenomaan laittaa vanhaan taloon, josta läpö vuotaa harakoille, koska mitä suurempi on lämmön kulutus, sitä suurempi hyöty maalämpöön vaihtamisesta.
En uskaltaisi enää vanhaa ostaa. Rintamiestaloissa on kellarit. Jos niitä en ole rakennettu, vaan ovat yhä kellarina, niin ok. Silloin sinne saakin tulla kosteutta. Mutta useimmiten ne on oettu asumiskäyttöön ja se on huono juttu: kosteusongelmia tulee. Toinen puute on painovoimainen ilmanvaihto eli käytännössä ilmastoinnin puute. Talvella ilma kyllä vaihtuu kun ikkunoista ja nurkista tulee siään ulkoilmaa, mutta kesällä on pidettävä ikkubat auki, eikä ilma siltikään vaihdu.
Tai jos talon saisi niin halvalla, että voi upottaa satojatuhansia remontteihin, niin sitten ok. Ostajat ottakaa humioon, että kaikilla on käyttöikänsä: katto, lämmityslaitteet, vesiputket, viemärit, salaojat... ihan kaikki on tullut käyttöikänsä päätökseen. Ja vanhan remontointi on kalliimpaa kuin ihan uuden pystyttäminen.
Mutta kyllä minä mieluummin ostaisin vanhan rintamiestalon kuin uuden passiivitalon. Niissä se vasta on pommi laukeamassa... Terveisin hirsitaloa rakentava
Meille laitettiin maalämpö ja se on vaivaton. Oli vesikiertoinen lämmitys sähkökattilalla. Ei paljon tarvitse miettiä puun kantamista sisälle talvisin ja jokapäiväistä puulla lämmittämistä. Takassa on tuli silloin kun huvittaa.
Minusta yksi parhaita puolia on iso, vanha, tunnelmallinen piha. Kun katsoo tuttavien pellon reunaan rakentamia taloja, en haluaisi sellaista. Meillä on monta eri ulkorakennusta, isot pyykkinarut, pieni pihalampi, kasvi- ja kukkamaata, kahden auton talli, trampoliini ja sulkapalloverkko. Tuhannen neliön tontille ei kaikkia niitä ängettäisi millään. Ja suojaisa piha, naapurista ei meille näe.
Neljä makuuhuonettakin löytyy, joten viisihenkiselle perheelle oikein sopiva. Ainoa miinus on pesutilat kellarikerroksessa.
Ei ole kaduttanut. Meillä on puulämmitys (125m2, 5h+k ja lisäksi kylmä kellari n. 80m2) ja varalämmitysmuotona sähkö, jos ei olla muutamaan päivään paikalla. Ei keskuslämmitystä, vaan kaksi varaavaa takkaa ja lisänä keittiön muurattu puuhella, jossa teemme talviaikaan paljon ruokaa. Harkinnassa on vesikiertoisen lämmityksen laittaminen ja maalämpö, mutta toisaalta tämä puulämmitys on meille ilmaista ja hyvää liikuntaa samalla ;) Ja lämmitys tapahtuisi tulevaisuudessakin pattereilla, koska vanhoista lattialankuista emme missään tapauksessa halua luopua.
Minäkin mietin tuota asiaa 10 vuotta sitten, mutta kun noin 40 000 euron hintaerolla löytyi sopivasta paikasta paljon uudemman tyyppinen ns. "perinnetalo", niin tähän uudempaan sitä sitten päätyi. Ei se ole täydellinen tämäkään, mutta mikään toisen tekemä ei ole sitä koskaan. Tämä on korkelaatuinen, ja juurikin sitä mietti, että mitä sitä itse jaksaa jatkuvasti rakentaa. Pihakivet olen laittanut, ja valtavan kuistin rakentanut. Kunnostusta pala kerrallaan sieltä ja täältä. Nyt asioista viisastuneena minä en kajoaisi vanhaan rintamamiestaloon. Huoneet ovat pieniä, ja pienet huoneet ovat ikäviä. Pohjarakenteet ovat sokkeloisia. Useammasta kerroksesta tulee vanhana vaivaa, samoin kuin muuten tulee rinnetontistakin. Kyllä kaikkea tosiaan kannattaa mietti etukäteen ja monesta vinkkelistä. Jos sopivaan hintaan tulee uudempi vastaan, eikä se ole tienoon alimmassa notkelmassa ja suonsilmässä, niin uudemman talon kanssa on helpompaa opetella. Seinät pitävät lämmöt sisällään, ja ikkunat ovat asialliset, ja keskenään samankokoiset. Pahimmillaan vanhassa talossa joka perhanana ovikin on keskenään erikokoinen. Homma menee sillon harrastepuuseppäilyksi. Mikäs siinä, jos se on sitä mitä haluaa, mutta jos vähänkin epäilyttää, niin se vastaus on jo siinä. Nämä vanhoista taloista tunnelmoijat ovat samassa kastissa kuin nämä puulämmityksen ihanuudesta veisaajat, eli eivät ole koskaan itse tehneet niitä puita eivätkä niitä kantaneet paikasta toiseen. Kun selkä vääränä tekee 2 viikkoa puusouvia minkä jaksaa, niin mikään ei tunnu enää sen jälkeen halvemmalta kuin putkia pitkin paikasta toiseen pumpun avulla virtaava öljy. Näin se nyt kuitenkin oikeasti on tuokin asia. Jos takapihalta ei ala satojen hehtaarien oma metsä, niin puulämmitys on aivan helvetin kallista ja suoraan sanoen töisevää.
Jos omakotitalo on sen edellisen omistajan "itse itselleen tekemä", niin tuollaisesta voi saada sitten itselleen sen oikein hyvän aihion. Sitten voi tehdä loppuun ne kaikki yksityiskohdat, mitä se edellinen omistaja ei jaksanut enää tehdä. Ja vielä yksi kommentti: sellaista ei olekaan, kuin jokin paljon puhuttu hukkaneliö. Talossa ei ole koskaan liian paljon tilaa, eikä varsinkaan säilytys ja varastotiloja. Taloja suunnittlevat pikkuidiootit eivät vain tajua, että taloudessa on polkupyöriä, ruohonleikkureita, hakettimia ja vaikka mitä tarpeellista painepesuria, ja noille ei koskaan ole liikaa eikä edes riittävästi tilaa. Kadun kaikissa taloissa autotallit ovat nyt sitten täynnä noita tavaroita ja ne ovat siis varastoja, ja autot ovat sitten pihalla. Ja tähän on syynä se, että joku jossakin tekee puolestasi sen päätöksen, minkä kokoisen lämpimän tallin saat edes itsellesi rakentaa. Melko julkeaa isottelua viranomaisen suunnalta mielestäni tuollainen toiminta. Eiköhän se lämpimän tallin koon harkinta kuulu sille omistajalle, ja sille joka sen lystin maksaa?
Samaa mieltä kuin 26, turhaa romantisointia rintamamiestaloihin liittyen. Kiva nukkua tosiaan pipo päässä...Remontilla asioita saa korjattua; jos pitää remontoimisesta, mikäs siinä sitten!
Juuri toissapäivänä kävin yhdessä rintamamiestalossa ja totesin, että ei olisi mun juttuni. Huoneet tosi matalia jne.
Kostevaurioita on myös aika lailla rintamamiestalossa.
Uskon, että lopulta aika moni rintamamiestalossa asuva vaihtaisi uudempaan asuntoon, jos olisi mahdollisuus. Aika halvoiltahan ne vaikuttaa verrattuna uusiin taloihin, tosin sitä remontoimista sitten riittää ja rahaa saa varmaan ihan kiitettävästi palamaan...