Lue keskustelun säännöt.
TABU: Kun ei koskaan tulekaan kiintymystä lapseen, vaan lapsi tuntuu vain suurelta rasitteelta eikä muulta
04.10.2025 |
En voi oikein kenellekään puhua tästä aiheesta, koska kaikki pitävät minua jonkin sortin hirviönä jos kerron. Olen 37-vuotias mies, ja 2v lapsen isä. En koskaan oikeastaan halunnut lapsia, mutta kun naisystäväni vahingossa tuli raskaaksi, niin annoin hänen pitää lapsen kun hän sitä niin kovasti halusi. Ajattelin että "kyllä se luonto minutkin ohjaa"...Mutta ei koskaan ohjannut. Koko raskausajan stressasin tulevaa "vankeutta" ja menetettyä vapautta. Ja mikään ei muuttunut lapsen synnyttyä, muuten kuin pahentui vain. Vauva-aika oli aivan järkyttävää, ja aloin inhota lasta sen takia. Nyt on hieman helpottanut 2v5kk iässä, mutta edelleen tuntuu että tämä koko tilanne on yksi iso rasite vain minulle. Mitä voisin tehdä muuttaakseni tunteitani? En voi jatkaa näin enää kovin pitkään...
Kohtalotovereita? Ajatuksia?
Kommentit (250)
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinulla oli naisystävä, jos et halunnut edes lapsia?
Ennemminkin kysyisin, että mites se ehkäisy, kun näin vahinko kävi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alle kouluikäisen kanssa on rasittavaa ja vaativaa vaikka olisi kuinka kiintynyt. Etenkin tuo ikä missä lapsesi nyt on, aivan kamala. Kannattaa avoimesti puhua puolisolle ja jakaa vastuuta.
Entäs jos ei ole lainkaan edes kiintynyt?
Tuskin olet kehenkään muuhunkaan kiintynyt. Voisitko olla vaikka psykopaatti? Sehän selittäisi asian, koska eihän tuo ole normaalia.
Ja höpö höpö nyt taas näitä juttuja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alle kouluikäisen kanssa on rasittavaa ja vaativaa vaikka olisi kuinka kiintynyt. Etenkin tuo ikä missä lapsesi nyt on, aivan kamala. Kannattaa avoimesti puhua puolisolle ja jakaa vastuuta.
Entäs jos ei ole lainkaan edes kiintynyt?
Tuskin olet kehenkään muuhunkaan kiintynyt. Voisitko olla vaikka psykopaatti? Sehän selittäisi asian, koska eihän tuo ole normaalia.
Ja höpö höpö nyt taas näitä juttuja!
Sehän on vakava asia, jos on tuollainen kiintymissuhdehäiriö. Höpö höpö vaan itsellesi, mutta ei tuollainen ole vaan normaalia, eikä asian kiistäminen muuta asiaa vähemmän vakavaksi. Se, ettei kykene tuntemaan kiintymystä on mm. psykopaattien piirre.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alle kouluikäisen kanssa on rasittavaa ja vaativaa vaikka olisi kuinka kiintynyt. Etenkin tuo ikä missä lapsesi nyt on, aivan kamala. Kannattaa avoimesti puhua puolisolle ja jakaa vastuuta.
Entäs jos ei ole lainkaan edes kiintynyt?
Tuskin olet kehenkään muuhunkaan kiintynyt. Voisitko olla vaikka psykopaatti? Sehän selittäisi asian, koska eihän tuo ole normaalia.
Ja höpö höpö nyt taas näitä juttuja!
Sehän on vakava asia, jos on tuollainen kiintymissuhdehäiriö. Höpö höpö vaan itsellesi, mutta ei tuollainen ole vaan normaalia, eikä asian kiistäminen muuta asiaa vähemmän vakavaksi. Se, ettei kykene tuntemaan kiintymystä on mm. psykopaattien piirre.
Mistä sinä nyt tuon keksit ettei kykene tuntemaan kiintymystä kehenkään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei halua lapsia, niin miksi ei vedä piuhoja poikki, ettei tule vahingossakaan? Et sinä ole hirviö, ei kaikkien ole pakko haluta lapsia, mutta sinä olet tyhmä. Miksi et hoitanut asiaa?
Itse äitinä en haluaisi lapseni ja minun elämään miestä, joka kokee noin. Olisi parempi, että isä olisi sitten kokonaan poissa meidän elämästä kuin se, että isästä näkee joka tavalla, että lapsi on rasite.
Mutta edelleen, olisit hoitanut asian ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinulla oli naisystävä, jos et halunnut edes lapsia?
Miehet ei seurustele ollenkaan naisten kanssa jos ei halua lapsia?
Öööh??
Seurustelkoot lisääntymisiän ylittäneiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos eroat ja lasten äidistä tulee yh niin ole edes sen verran rehti että maksat elarit äläkä uhriudu. Muista, että lapsi on viaton ja syytön sinun tunteisiin ja kyvyttömyyteesi kasvaa aikuiseksi vastuulliseksi isäksi ja mieheksi. Tunnusta että ole viallinen ja puutteellinen mies joka ei ole isä ainesta mutta hoida nyt edes velvollisuutesi taloudellisesti.
Tosi surullista, ettet ole kasvanut henkisesti lapsen myötä lainkaan, ja ettet tunne mitään kiintymystä lapseen, vaan koet hänet pelkkänä rasitteena. Joka tapauksessa 4-vuotiaan kanssa jo helpottaa. Sitä ihmettelen, miten lapsen äiti jaksaa katsella sinua, varmasti tietää tai vaistoaa ajatuksesi. Ei varmaan ihan täyspäinen äitikään. Ero voisi olla helpotus kaikille osapuolille. Ei tarvitsisi lapsenkaan pelätä joka kerta, kun höyrymoppi otetaan esiin.
Tuskin olet kehenkään muuhunkaan kiintynyt. Voisitko olla vaikka psykopaatti? Sehän selittäisi asian, koska eihän tuo ole normaalia.