Lue keskustelun säännöt.
Mies etäinen, mulla hajoo pää!
24.04.2026 |
Ollaan oltu yhdessä yli 20v. On ollut isoa kriisiä ja pienempää kriisiä, mutta aina rakastettu vahvasti. Miestä kuitenkin yhä vaikeempi enää saada puhumaan mistään. Olen jo vuosia stressannut ja miettinyt suhdettamme yksin, hän suuttuu tai ottaa syytöksenä jos jotain kaipaan tai olen huolissani meistä. Olen siis vähentänyt asioiden esille ottoa, joka taas aiheuttaa sen että joudun tekemään omia johtopäätöksiä hänen käytöksestään ja tilanteista. Vihaan kun joudun tekemään niin ja vihaan kun tiedän hänen tekevän niin myös. Olen selittänyt asian monta kertaa, haluan korjata väärinkäsitykset mutta ei hän vaan tajua! Mutta ei kai kukaan oikeesti haluu olla väärässä ymmärryksessä, vai??!! Paitsi tietty, jos ei toinen kiinnosta....
En vaan tajua. Hän rakastaa mua kuulemma paljon, miksi en sitten enää tunne sitä?
Nyt mies ollut tosi etäinen(normaalia enemmän) jonkun aikaa ja seksi vähentyny reilusti. "Oon vaa väsyny", "koskettelenhan mä sua"....pari kertaa päivässä ku "tööttää"tissistä, ei oo musta ihan sama asia ...
Olin uhkarohkea ja taas kerran otin asian varovasti puheeksi...sama litania. Väsy, kylhän mä kosken...tunsin jo että kohta kuulen taas olevani liian jotakin...päätin siis luovuttaa. En jaksa enää anella, mitään.
Tyydyin vastaukseen ja pääsin kainaloon. Kaikki hyvin, vai?
Tiesin ettei ole ja sen näin heti seuraavana päivänä. Jotain on pielessä, mutten tiedä mitä.
Hän on ihan omissa maailmoissaan. Vaikuttaa väsyltä, tympääntyneeltä, surulliselta...ei juuri kommentoi mun höpinöihin. En yleensäkkään pääse kauheesti hänen lähelle mut nyt vielä vähemmän.
Ja kaikki muka ihan hyvin? Ei ole!!! Miksei voi vaan sanoa, edes jotain. Itken yksin ja yritän keksiä mikä on. Kaikki tietää miten siinä käy kun joutuu itse arvailemaan ...kaikki vaihtoehdot on huonoja.
Tästä tekstistä ei ota varmaa selkoa. Heräsin vaan taas niin kauheeseen ahdistukseen, et oli pakko oksentaa johonki...
En vaa jaksa.
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on yleensä sellainen syyllistävä tapa ottaa asioita puheeksi. Miehelle esitetään runsaasti "minkä takia"-kysymyksiä, joihin miehellä ei ole vastauksia, koska mies ei ole koskaan miettinyt sellaisia kysymyksiä kuin nainen. Tai sitten miehelle jankutetaan tai natkutetaan "sinä"-lauseilla. Ja mies menee täysin lukkoon tämmöisistä lähestymistavoista.
Parempi on puhua vain omasta näkökulmasta ne asiat sille kumppanille. Kaikki, missä esiintyy sinä-sana, on paras jättää pois ja opetella puhumaan asioista ja ajatuksistaan minä-muodossa, omasta näkökulmasta käsin: "minusta tuntuu siltä, että...." jne.
AP
Joo toi on aika perusongelmia suhteissa.
Mä oon jo pitkään muuttanu keskustelun avauksia eri tavalla, kokeillut eri tapoja.
Välillä ihan vaan pyytänyt apua, etten vahingossakaan muka syytä häntä....sama reaktio. Esittää asian miten vaan, sama lopputulos. Minä syyllinen, hän ei yhtään ymmärrä yms.
Ajat käärmettä pyssyyn. Varmaan vielä sanot miehelle, mitä sinun tarvitsee kuulla ja hyvässä lykyssä hän papukaijana toistaa sen mieliksesi.
Ota mies sellaisena kuin hän on ja sellaisena kuin hän sinua kohtelee. Se on miehesi näkemys suhteestanne ja sen tärkeydestä. Ja vedä johtopäätökset ja toimi sen mukaan. Mies saattaa pelästyä, kun huomaa menettvänsä sinut pian. Tai sitten ei välitä yhtään. Mutta älä väännä mitään miehelle valmiiksi. Älä selitä äläkä etenkään yliselitä. Äläkä pyydä mitään. Ehtoja voi asettaa eikä niistä neuvotella, kun olet laatinut ne omanarvontuntosi ehdoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ite voin miehenä todeta että olen sitä hiljaisempi mitä onnellisempi olen. Ihmiset ovat myös todella erilaisia enkä lähtisi syyttämään ketään pettämisestä ilman oikeaa syytä, työntää vaan kauemmaksi.
Voi kun mielenkiintoista...onnellisuus tekee ihmisen hiljaiseksi...aika erikoista...mutta miehessä voi olla aina outoja piirteitä.
Hyvä kun hän avaa asiaa...niin asiat selviää.
Siinä on vain joillain naisilla kestämistä...kun ei puhu eikä pukahda...on niin ONNELLINEN!
HUH HUH !
Todella "hienoa", että onnellinen mies on vain onnellisena hiljaa vaikka näkee vaimonsa vieressä kärsivän niin ei voi sen vertaa nähdä vaivaa onnensa keskellä, että panostaisi yhtään parisuhteeseen. Parisuhde on kuin huonekasvi. Sen elonkaari menee hoidon mukaisesti.
Mitä luulet antavasi itsellesi neuvoksi 5 tai 10 vuoden päästä? Ansaitsetko parisuhteenne vai jotain parempaa? Meillä on vaan yksi elämä. Mitä sulta puuttuu ja mistä kaikkialta voit saada sitä muualta kuin mieheltäsi? Keskity itseesi ja omaan elämääsi.
AP on tyypillinen rasittava muija. Voimia miehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehelle riittää että saa olla rauhassa ja puuhailla omiaan ja sitten kouria naista jos siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
AP on tyypillinen rasittava muija. Voimia miehelle.
Valitettavasti uskon tämän olevan miehen mielipide. Hän on oppinut., että "rakastan sinua"-painikkeesta se menee hetkeksi pois päältä.
Ja AP raukka kääntää kiviä ja kantoja ja hoitaa yksin parisuhdetta. AP ei suostu katsomaan totuutta silmiin, että jos miestä kiinnostaisi, hän olisi toiminut aikoja sitten. Miehet toimivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lakkaa tekemistä noita omia tulkintojasi ja usko siihen mitä mies sanoo tai sitten eroa jos tuossa vain stressaat ja kärsit. Kaikilla on elämässä aikoja jolloin on omiakin stressin aiheita eikä se parisuhde ole silloin koko ajan prioritteettilistan ykkösenä. Entistä enemmän stressaa ja etäännyttää jos toinen kyselee suhteen tilaa tai epäilee pettämistä eikä usko vaikka miten vakuuttaisi että kaikki on ok.
Voin hyvin samaistua mieheesi. Itsekin unohdun helposti omiin maailmoihini, olen paikalla mutta en läsnä eikä se tarkoita mitään. Ei ole sivusuhdetta, hyvä kun jaksan edes tätä yhtä, en suunnittele eroa, en haaveile karkaavani sirkuksen mukaan. Ajattelen miljoonaa asiaa tai en mitään. Tulisin hulluksi jos puoliso vielä tivaisi vieressä mikä minua vaivaa, onko suhteessa nyt kaikki hyvin, mitä mietin. Onnekseni antaa minun olla mitä olen.
Mitä AP sanoisit miehelle jos hän olisi vastaanottavainen (sinun ei tulisi "tuntea olevasi liian jotakin...")?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lakkaa tekemistä noita omia tulkintojasi ja usko siihen mitä mies sanoo tai sitten eroa jos tuossa vain stressaat ja kärsit. Kaikilla on elämässä aikoja jolloin on omiakin stressin aiheita eikä se parisuhde ole silloin koko ajan prioritteettilistan ykkösenä. Entistä enemmän stressaa ja etäännyttää jos toinen kyselee suhteen tilaa tai epäilee pettämistä eikä usko vaikka miten vakuuttaisi että kaikki on ok.
Voin hyvin samaistua mieheesi. Itsekin unohdun helposti omiin maailmoihini, olen paikalla mutta en läsnä eikä se tarkoita mitään. Ei ole sivusuhdetta, hyvä kun jaksan edes tätä yhtä, en suunnittele eroa, en haaveile karkaavani sirkuksen mukaan. Ajattelen miljoonaa asiaa tai en mitään. Tulisin hulluksi jos puoliso vielä tivaisi vieressä mikä minua vaivaa, onko suhteessa nyt kaikki hyvin, mitä mietin. Onnekseni antaa minun olla mitä olen.
Kysehän ei ole siitä, onko mies mitä on vaan siitä, ettei ap tunne tunneyhteyttä. Jos tuntisi, hän antaisi miehen istua ihan rauhassa. AP:lla on hätä, koska hän ei halua myöntää itselleen että emotionaalinen side ei miehen mielestä ole tärkeä.
AP
Tiedän että monet miehet, myös omani, toivoisi yksinkertaisuutta parisuhteeseen. Että vaimo olisi iloinen ja hymyilisi, ei murehtisi, haluaa miestään ja on tyytyväinen. Mutta tuntuu kuin monet miehet unohtaisi sen oman osansa tässä yhtälössä.
Omasta puolesta sanon että kun yhteys on kunnossa, olen kaikkea tuota ja enemmän. Ja mitään muuta se ei vaadi, kuin tuon yhteyden vaalimisen. Jaetaan asioita, kerrotaan mikä mättää, osoitetaan kiintymys ja arvostus.
Sillä saa naisen kukoistamaan. Ei pelkällä omalla hiljaisella tyytyväisyydellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa tutulta käytökseltä , tuo ap: n miehen ukkoutuminen. Omalla puolisolla paljon samaa. Meillä tosin lisäksi ollut menneisyydessä paljon miehen aiheuttamia parisuhteen kannalta ikäviä asioita, joita mies ei suostu käsittelemään. Toistaiseksi olen jäänyt. Yllättyisin kuitenkin isosti, jos parisuhteemme jatkuisi enää lasten lähdettyä. Uskon, että mies samaa mieltä. Vaikea tietysti varmaksi tietää, sillä hän ei halua keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Sellainen tarina sieltä, saisko tästä miesvihaa tulille
Penistelineellä meni taas random kirjoittajan asiallinen aloitus tunteisiin :)))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuli mieleen alkava dementia. Ensin ei tule oikeastaan muistihäiriötä vaan käytöksen muutos, väsymys, välinpitämättömyys. kannatta kirjata muistiin, mitä toinen unohtelee. saat yllättyä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakkaa tekemistä noita omia tulkintojasi ja usko siihen mitä mies sanoo tai sitten eroa jos tuossa vain stressaat ja kärsit. Kaikilla on elämässä aikoja jolloin on omiakin stressin aiheita eikä se parisuhde ole silloin koko ajan prioritteettilistan ykkösenä. Entistä enemmän stressaa ja etäännyttää jos toinen kyselee suhteen tilaa tai epäilee pettämistä eikä usko vaikka miten vakuuttaisi että kaikki on ok.
Voin hyvin samaistua mieheesi. Itsekin unohdun helposti omiin maailmoihini, olen paikalla mutta en läsnä eikä se tarkoita mitään. Ei ole sivusuhdetta, hyvä kun jaksan edes tätä yhtä, en suunnittele eroa, en haaveile karkaavani sirkuksen mukaan. Ajattelen miljoonaa asiaa tai en mitään. Tulisin hulluksi jos puoliso vielä tivaisi vieressä mikä minua vaivaa, onko suhteessa nyt kaikki hyvin, mitä mietin. Onnekseni antaa minun olla mitä olen.
Kysehän ei ole siitä, onko mies mitä on vaan siitä, ettei ap tunne tunneyhteyttä. Jos tuntisi, hän antaisi miehen istua ihan rauhassa. AP:lla on hätä, koska hän ei halua myöntää itselleen että emotionaalinen side ei miehen mielestä ole tärkeä.
No sitten eroaa!
Vierailija kirjoitti:
Toisella jotain meneillään, ei kerro millään mutta käyttäytyy silti kylmästi ja oudosti.
Miksi miesten mielestä tällaisesta huolestuminen on draamailua?
Haluaako mies muka oikeesti, että vaa esitetään kaiken olevan ok.....ei kai sentään.
-AP
Jos olisin sinä niin olisin jo itsekin tympääntynyt siihen että kaikki ajatukset pyörii koko ajan sen miehen ja sen tekemisten ympärillä. Mies istuu, mies makaa, mies eestä, mies takaa, mies, mies, mies... lopeta jo hyvä ihminen. Äijä on selvästi ihan totaalisen kyllästynyt sinuun ja siihen että koko ajan vatvot asioita ja tunteita. Ei tuollaista kukaan nainenkaan jaksaisi ikuisesti kuunnella. Erotkaa.
Vierailija kirjoitti:
Lakkaa tekemistä noita omia tulkintojasi ja usko siihen mitä mies sanoo tai sitten eroa jos tuossa vain stressaat ja kärsit. Kaikilla on elämässä aikoja jolloin on omiakin stressin aiheita eikä se parisuhde ole silloin koko ajan prioritteettilistan ykkösenä. Entistä enemmän stressaa ja etäännyttää jos toinen kyselee suhteen tilaa tai epäilee pettämistä eikä usko vaikka miten vakuuttaisi että kaikki on ok.
Voin hyvin samaistua mieheesi. Itsekin unohdun helposti omiin maailmoihini, olen paikalla mutta en läsnä eikä se tarkoita mitään. Ei ole sivusuhdetta, hyvä kun jaksan edes tätä yhtä, en suunnittele eroa, en haaveile karkaavani sirkuksen mukaan. Ajattelen miljoonaa asiaa tai en mitään. Tulisin hulluksi jos puoliso vielä tivaisi vieressä mikä minua vaivaa, onko suhteessa nyt kaikki hyvin, mitä mietin. Onnekseni antaa minun olla mitä olen.
AP
Tottakai kaikilla on tuollaisia aikoja, ei aina jaksa tai pysty olla läsnä. Stressi, huolet, väsymys, mitä vaan.
Mutta jos et sanallakaan kerro puolisolle että joku vaivaa tai stressaa vaan jopa sanot kaiken olevan ok, on vaan inhimillistä alkaa pohtia parisuhteen tilaa.
Jos ongelmiaan ei voi avata puolisolle yhtään, kertoo se että syy on ehkä puolisossa tai suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Miehelle riittää että saa olla rauhassa ja puuhailla omiaan ja sitten kouria naista jos siltä tuntuu.
Niin varmasti, mutta mitä tällainen suhde antaa naiselle. Miksi naisen pitäisi jatkaa parisuhdetta mykän, omia puuhailevan miehen kanssa johon ainoa kontakti on kouriminen. Eipä ole ihme että miehille tulee ero yllätyksenä kun he eivät yhtään mieti parisuhdetta sen toisen kannalta. He miettivät vain omaa napaa ja omaa mukavuuttaan. Eroja tapahtuisi huomattavasti vähemmän kun miehet tajuisivat ettei avioliitto ole taattu sillä että kerran sanoo alttarilla tahdon. Tahtoa ja haluata pitää joka ikinen päivä, myös sen toisen osapuolen. Avioliitto ei ole enää ikuinen kuten ennen.
Vierailija kirjoitti:
" Jotain on pielessä, mutten tiedä mitä. "
Mä tiedän. Sillä on toinen nainen. Jos ei vielä ole kunnon sivusuhdetta tulilla, ainakin sellainen on hakusessa tai jo kiikarissa. Varaudu tuohon. Tyypillistä miehille 40 ja 50 ikävuoden välissä, kun tulee se kehityspsykologinen kriisi ja vielä ikäkriisikin. Miehet myös jättävät vaimojaan näistä pitkistä 20 + avioliitoista näiden sivusuhdenaisien takia. Ajattelin sanoa, koska sä et näköjään edes mieti sitä mahdollisuutta, että sillä on toinen nainen - joko online suhteena tai fyysisenä suhteena.
Hyvin moni nainenkin eroaa tuossa iässä. Ei se johdu sukupuolesta
Sillä on toinen. 100%.
Mies ei eroa, ennenkuin on varma että uusi suhde kantaa.
Kylmyys ei ole rakkautta.
Itse lopetin lämmöllä vastailen kylmää kuiluun niin äkkiäkös sieltä tuli halaa miestäsi. Mutta se on myöhäistä. Kylmyys jäädytti mut juuriaan myöten ja olen valmis jatkamaan eteenpäin.
En tosin taida valita miestä. Otan ennemmin kissan tai koiran tai vaikka kalan seuran.