Millä saada neljävuotiaan nukkumaanmenohulinat loppumaan?
Kun pitäisi mennä illalla nukkumaan aloittaa lapsi hulinat. Menee kyllä sänkyyn kun pitää, kuuntelee iltasadun ja sanoo hyvät yöt, tämä kaikki tyytyväisenä ja rauhassa. Mutta sitten alkaa juoksentelu pois sängystä, keksii vaikka mitä maitojanoa (ei ole koskaan saanut hampaanpesun jälkeen maitoa eikä saa), vessahätää sen kymmenen kertaa, muuta juoksua ja hulinaa. Minun ilta on sitä että palautan lasta kymmeniä kertoja sänkyyn nukkumaan. En jaksa enää. Millä nämä hulinat saa loppumaan?Ei ole aikoihin nukkunut päiväunia. Ulkoilee paljon päivisin ja saa huomiota kyllä. Päivärytmi on selkeä ja aina sama. Nämä asiat on siis jo kunnossa.
Kommentit (54)
4v ymmärtää jo jonkin verran syy seuraus suhteita! Mitäs jos jos kertoisit lapselle, että tänään ei lueta satua, koska eilen illalla nukkumaan meno ei onnistunut! Lapselle voi hyvin kertoa, että äidistä ei ole kiva lukea sinulle satua, kun et käy nätisti sen jälkeen nukkumaan!
Lapsi alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään, että käytös ei ollut toivottavaa. Ja nukkumaan meno onnistuu niin voidaan taas iltasatu lukea tai vaikka kaksi satua palkkioksi!
Voi myös kokeilla ihan tavallisia lahjonta keinoja! Kerrot lapselle, että jos tänään nukkumaan meno sujuu hyvin niin voidaan huomenna käydä puistossa tai mennä eväsretkelle puistoon jne.
Ja sanot, että käydään nyt äkkiä nukkumaan niin huomenna mennään eväsretkelle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytä vessassa ennen kuin menee sänkyyn eikä sinne ole enää tarvetta päästää, sanot että jos on hätä hän herää siihen yöllä varmasti. Lapsi hulisee juuri niin paljon kuin sä annat hänelle siimaa... Eikä tarvitse pelätä jos lapsi suutuksissaan nukahtaa omaan itkuun... Se menee ohi kun vuorokausirytmi alkaa toimia.
Muista myös herättää lapsi ajoissa aamulla ja liikkua riittävästi päivän aikana.Missään tapauksessa lasta ei saa kieltää menemästä vessaan. Sillä saa aikaiseksi vain lapsen, joka koko ajan jännittää, tuleeko pissahätä. Ja kun tarpeeksi jännittää, niin ihan oikea hätä tulee jo 10 minuutin päästä edellisestä vessakäynnistä, sitten taas muutaman minuutin päästä uudelleen jne. Eikä tämä rajoitu pelkästään nukkumaan menemisiin, vaan kaikkiin muihinkin tilanteisiin, joissa on hankala päästä vessaan.
Näitä "ei missään tapauksessa" -sääntöjä kun vanhempi kehittelee itselleen, niin niistä tulee juuri sellaisia juttuja joita lapsi oppii käyttämään hyväkseen saadakseen tahtonsa läpi. Lapset ovat fiksuja manipuloijia eivätkä suinkaan mitään kaikesta rikki meneviä ja viattomia poloisia kuten yhä useampi haluaa ajatella.
Jos lapselle opetetaan, että sanalla pissahätä pääsee takuuvarmasti pois sängystä tai muusta ikävästä paikasta, niin niille "pissahädille" ei tule loppua.Minua vanhemmat eivät varsinaisesti kieltäneet käymästä vessassa, mutta motkottivat kyllä siitä, jos kävin vessassa sen jälkeen, kun olin jo mennyt sänkyyn. Olen 56, ja vieläkin minulle ovat vaikeita tilanteet, joissa tiedän, että seuraavaan kahteen tuntiin ei pääse vessaan. On uskomatonta, miten nopeasti pissahätä tulee, jos jännittää, tuleeko se.
Oletko varma tuosta syy- ja seuraussuhteesta? Tai siitä, että muut kokisivat asian samoin?
Syy- ja seuraussuhteesta olen varma, koska muistan vieläkin, kuinka sängyssä jännitin, tuleeko pissahätä ja moittivatko vanhemmat, jos pissahätä tulee ja joudun käymään uudelleen vessassa. Pahimmillaan taisin käydä kymmenen kertaa vessassa sen jälkeen, kun olin mennyt nukkumaan enkä taatusti lähtenyt kertaakaan huvikseni.
Se ei tietenkään ole varmaa, että jokainen kokee asian samalla tavalla, mutta riski tuohon on ilmeinen. On aika luonnollista, että lapsi rupeaa jännittämään pissahätää, jos häntä moititaan ylimääräisistä vessareissuista tai ne jopa kuelletään.
Jospa lapselle ottaisi tavaksi myös iltaulkoilun, rauhallisen kävelylenkin ennen nukkumaanmenoa?
Aluksi: älkääs nyt kiusatko tätä äitiä, joka haluaa apua ja vinkkejä. Jotkut lapset osaa temppuilla, eikä ole huonon vanhemman merkki kysellä muilta idiksiä, päinvastoin.
Kysyn sulta, ap, alkaako siis iltajuoksut, kun poistut lapsen vierestä? Mä teen vielä 5-vuotiaankin kanssa niin, että hän saa nukahtaa viereen. Iltasatujen jälkeen laitetaan valot pois äänisatu tai musa soimaan. Itse köllöttelen vieressä ja luen äänikirjaa tummalta näytöltä...vesipullo on varuilta vieressä, jos on muka taikka oikeesti jano.
Toinen kummallisempi vinkki on iltahöpsöttelyt ennen satuja. Eli kunnolla pöllöilyä, kutittelua tai mitä tahansa pieruhuumoria, mutta ei hiki päässä juoksemista. Yllättävää kyllä, ilakointi ja yhdessä nauraminen valmistaa lasta rentoutumaan uneen.
Hurjasti tsemppiä tuohonkin vaiheeseen!
T: neljän äiti
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on vuodelta 2022!
Olis kiinnostava kuulla, joko hulinat loppui?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytä vessassa ennen kuin menee sänkyyn eikä sinne ole enää tarvetta päästää, sanot että jos on hätä hän herää siihen yöllä varmasti. Lapsi hulisee juuri niin paljon kuin sä annat hänelle siimaa... Eikä tarvitse pelätä jos lapsi suutuksissaan nukahtaa omaan itkuun... Se menee ohi kun vuorokausirytmi alkaa toimia.
Muista myös herättää lapsi ajoissa aamulla ja liikkua riittävästi päivän aikana.Missään tapauksessa lasta ei saa kieltää menemästä vessaan. Sillä saa aikaiseksi vain lapsen, joka koko ajan jännittää, tuleeko pissahätä. Ja kun tarpeeksi jännittää, niin ihan oikea hätä tulee jo 10 minuutin päästä edellisestä vessakäynnistä, sitten taas muutaman minuutin päästä uudelleen jne. Eikä tämä rajoitu pelkästään nukkumaan menemisiin, vaan kaikkiin muihinkin tilanteisiin, joissa on hankala päästä vessaan.
Näitä "ei missään tapauksessa" -sääntöjä kun vanhempi kehittelee itselleen, niin niistä tulee juuri sellaisia juttuja joita lapsi oppii käyttämään hyväkseen saadakseen tahtonsa läpi. Lapset ovat fiksuja manipuloijia eivätkä suinkaan mitään kaikesta rikki meneviä ja viattomia poloisia kuten yhä useampi haluaa ajatella.
Jos lapselle opetetaan, että sanalla pissahätä pääsee takuuvarmasti pois sängystä tai muusta ikävästä paikasta, niin niille "pissahädille" ei tule loppua.Minua vanhemmat eivät varsinaisesti kieltäneet käymästä vessassa, mutta motkottivat kyllä siitä, jos kävin vessassa sen jälkeen, kun olin jo mennyt sänkyyn. Olen 56, ja vieläkin minulle ovat vaikeita tilanteet, joissa tiedän, että seuraavaan kahteen tuntiin ei pääse vessaan. On uskomatonta, miten nopeasti pissahätä tulee, jos jännittää, tuleeko se.
Oletko varma tuosta syy- ja seuraussuhteesta? Tai siitä, että muut kokisivat asian samoin?
Syy- ja seuraussuhteesta olen varma, koska muistan vieläkin, kuinka sängyssä jännitin, tuleeko pissahätä ja moittivatko vanhemmat, jos pissahätä tulee ja joudun käymään uudelleen vessassa. Pahimmillaan taisin käydä kymmenen kertaa vessassa sen jälkeen, kun olin mennyt nukkumaan enkä taatusti lähtenyt kertaakaan huvikseni.
Se ei tietenkään ole varmaa, että jokainen kokee asian samalla tavalla, mutta riski tuohon on ilmeinen. On aika luonnollista, että lapsi rupeaa jännittämään pissahätää, jos häntä moititaan ylimääräisistä vessareissuista tai ne jopa kuelletään.
Elämä ei ole noin fataalia, olet aikuinen.
Kauanko tuo on jatkunut. Muistaakseni meidän aiemmin hyvin nukahtaneella lapsella oli 3-4v joku samanlainen vaihe joka kesti muutaman viikon. En tehnyt mitään, meni itsekseen ohi. Nyt 17v nukkuu kyllä ihan hyvin :)
Käytät auktoriteettiasi ja käsket, että nyt nukkumaan, mars.
Lääkepiriä niin loppuu riehuminen.
Annetaan kaksi vaihtoehtoa: joko 1) makaat sängyssä hiljaa ja pää tyynyssä tai sitten 2) seisot nurkassa. Muutaman kokeilun jälkeen lapsi oppii kyllä, että sänky on parempi vaihtoehto.
Jos kerran on jo kokeiltu suurta määrä ulkoilua eikä se ole auttanut, kokeilkaapa päin vastoin rauhoittaa iltoja 2h ennen sänkyyn menoa. Meillä pelataan 4v:n kanssa lautapelejä, luetaan kirjoja, opetellaan aakkosia ja numeroita, tehdään koruja. Ei ulkoilla myöhään, koska vilkkaalla lapsella se vain lisää kierroksia ja viivästyttää nukahtamista, vaikka lapsi olisi väsynyt.
En myöskään itse voi urheilla jos aion parin tunnin päästä käydä unille, joten ihan samoin toimii lapsellakin (lapseni ei istu keinussa tai hiekkalaatikolla, vaan riekkuu sata lasissa).
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran on jo kokeiltu suurta määrä ulkoilua eikä se ole auttanut, kokeilkaapa päin vastoin rauhoittaa iltoja 2h ennen sänkyyn menoa. Meillä pelataan 4v:n kanssa lautapelejä, luetaan kirjoja, opetellaan aakkosia ja numeroita, tehdään koruja. Ei ulkoilla myöhään, koska vilkkaalla lapsella se vain lisää kierroksia ja viivästyttää nukahtamista, vaikka lapsi olisi väsynyt.
En myöskään itse voi urheilla jos aion parin tunnin päästä käydä unille, joten ihan samoin toimii lapsellakin (lapseni ei istu keinussa tai hiekkalaatikolla, vaan riekkuu sata lasissa).
Meillä huomaa myös ihan selvän eron siinä, jos kesällä ollaan oltu iltapala-aikaan saakka ulkona leikkimässä naapurin lasten kanssa hippaa tai pelattu yhdessä lautapelejä. Ulkona riehumisen jälkeen on vaikea rauhoittua ja menee helposti pelleilyksi mutta rauhallisen tekemisen jälkeen on helpompi rauhoittua iltatoimiin.
Meillä ei kyllä muutamaa kokeilua lukuunottamatta ole ollut sängystä hyppimistä. Vessassa saa käydä mutta mitään ravaamista ei sallita. Juomiset tapahtuu iltapalalla. Kipeänä ja jos ei ole nukahtanut tunnissa, niin saa halutessaan hörpyn.
Nykypäivänä lapsille ei saisi pitää kuria oikein mitenkään, kun kaikki kurinpitokeinot ovat aiheuttavinaan lapsille jotain kamalia traumoja... Siitä ei sitten puhuta mitään, että mitkä kurittomuuden seuraukset ovat.