Muutin omakotitalosta kerrostaloon ja olen yllättynyt, miten paljon elämänlaatu koheni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Fysikaalinen tosiasia kuitenkin on että kerrostalossa ulkovaipan pinta-alan suhde asuinneliöihin on  pienempi kuin omakotitalossa joten samalla eristyksellä lämmityksen tarve asuinneliöitä kohden on myös väistämättä pienempi. Se  ei muutu mihkään vaikka kuinka vänkäisit."

 

Tämä kiinnostaa, me asumme nykyisessä omakotitalossa, entisessä kerrostalossa, koko talo on siis nykyään yhtä asuntoa. Kerrotko missä kohtaa tässä tapauksessa tapahtui tuo fysikaalinen muutos, että saman talon lämmönkulutus jotenkin ratkaisevasti muuttui suuremmaksi? Mikä tämän muutoksen aiheutti, mikä fysiikan laki tämän todentaa ja millä fysiikan kaavalla lasket tämän muutoksen? Todella kiinnostaisi kuulla vastaus. 

Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa  120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään. 

Olet ihan mestari kirjoittamaan läpiä päähäsi. Tuollaisia 120 m2 tai yli kerrostaloasuntoja ei Suomessa montaa ole. Vastikkeen määrä olisi yksinään jo ainakin tuplaten, luultavasti kertaa kolme vastaavan kokoisen omakotitalon kaikkien asumismenojen suuruinen.

Sen sijaan kerrostalosta omakotitaloksi muutettuja kiinteistöjä puolestaan on joka niemessä ja notkossa, vai? :-)

Voi minun kerrostalo-omakotitalossani on tietysti  paljon enemmän neliöitä kuin 120 m2.  Oletko kateellinen? Kulut silti talossani ovat  alle 350 € kokonaisuudessaan asumisesta kuukaudessa, mikä vastaa kerrostalokaksion vastiketta. 

Mikä ihmeen säästämiskilpailu tuo asuminen ihmisille on? Jos on talous kunnossa, ei tarvitse jokaista satasta laskea vaan voi asua siellä missä juuri sillä hetkellä on paras itselle. 

Ja ennenkuin alkaa joku nönnönnöö niin kyllä, tällä hetkellä asun omakotitalossa.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Fysikaalinen tosiasia kuitenkin on että kerrostalossa ulkovaipan pinta-alan suhde asuinneliöihin on  pienempi kuin omakotitalossa joten samalla eristyksellä lämmityksen tarve asuinneliöitä kohden on myös väistämättä pienempi. Se  ei muutu mihkään vaikka kuinka vänkäisit."

 

Tämä kiinnostaa, me asumme nykyisessä omakotitalossa, entisessä kerrostalossa, koko talo on siis nykyään yhtä asuntoa. Kerrotko missä kohtaa tässä tapauksessa tapahtui tuo fysikaalinen muutos, että saman talon lämmönkulutus jotenkin ratkaisevasti muuttui suuremmaksi? Mikä tämän muutoksen aiheutti, mikä fysiikan laki tämän todentaa ja millä fysiikan kaavalla lasket tämän muutoksen? Todella kiinnostaisi kuulla vastaus. 

Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa  120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään. 

Olet ihan mestari kirjoittamaan läpiä päähäsi. Tuollaisia 120 m2 tai yli kerrostaloasuntoja ei Suomessa montaa ole. Vastikkeen määrä olisi yksinään jo ainakin tuplaten, luultavasti kertaa kolme vastaavan kokoisen omakotitalon kaikkien asumismenojen suuruinen.

Sen sijaan kerrostalosta omakotitaloksi muutettuja kiinteistöjä puolestaan on joka niemessä ja notkossa, vai? :-)

Voi minun kerrostalo-omakotitalossani on tietysti  paljon enemmän neliöitä kuin 120 m2.  Oletko kateellinen? Kulut silti talossani ovat  alle 350 € kokonaisuudessaan asumisesta kuukaudessa, mikä vastaa kerrostalokaksion vastiketta. 

Mikä ihmeen säästämiskilpailu tuo asuminen ihmisille on? Jos on talous kunnossa, ei tarvitse jokaista satasta laskea vaan voi asua siellä missä juuri sillä hetkellä on paras itselle. 

Ja ennenkuin alkaa joku nönnönnöö niin kyllä, tällä hetkellä asun omakotitalossa.  

Et sitten ole osannut lukea ketjun aloitusta? 

Tässä on nyt päälle seitsemänkymmentä sivua kirjoitettu ihan ap:n aiheesta,  onko omakotiasuminen oikeasti kalliinpaa kuin asuminen kerrostalossa. Siksi.

"Mikä ihmeen säästämiskilpailu tuo asuminen ihmisille on? Jos on talous kunnossa, ei tarvitse jokaista satasta laskea vaan voi asua siellä missä juuri sillä hetkellä on paras itselle. "

Sarjasta taas näitä lukutaidottomia idiootteja yrittämässä päteä! 😴😴😴💤💤💤 Voi hyvät hyssykät sentään, miksihän tässä ketjussa kirjoitetaan asumiskustannuksista? Yritä edes keksiä syy...🥱

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunnes kerrostalossa naapuriin muuttaa iso somaliperhe

Miksi muuttaisi? Meidän omistuskerrostalossa on pari asuntoa vuokralla ja niiden vuokrat menee niin reilusti Kelan asumistukirajojen yli, että on turha edes haaveilla asumistuesta. Kelalta kyllä tulee muuttokäsky halvempaan.

Joko joku uskaltaisi kertoa minkälaisia vuokria asunnoista pyydetään (ja neliöt tietysti). Tämä on diitä merkillinen ketju, että omakotiasujat ovat kyllä kertoneet omista kuluistaan, mutta vuokrista tai vastikkeista ei kerro yksikään kirjoittaja. Kuitenkin koko putki lähti siitä, että ap väitti kerrostaloasumista lähes ilmaiseksi.

Meillä on kaksio, 65 neliötä, ja vastiketta me maksetaan nyt 345 euroa kuukaudessa. Summa sisältää hoitovastikkeen, vesimaksut kahdelta hengeltä, valokuitulaakakaistan, auton sähköpistokepaikan ja nyt talvikuukausilta maksettavan auton sisätilanlämmitinmaksun, joka on 20 euroa kuukaudessa. Pihatyöt hoituu talkoilla paitsi talven lumityöt tekee huoltoyhtiö.

Eli suunnilleen sama kuin meillä 200-neliöisen omakotitalon asumiskulut kuukaudessa. Meillä tosin luvussa mukana myös sähkö, vakuutukset,  ja kiinteistövero. Juuri nuo listaamasi menot on meillä tasan 300 euroa pienemmät kuin sulla: hoitovastiketta ei ole, vesi ei maksa mitään (tulee porakaivosta), valokuitu + kaapeli-tv on 45€/kk ja kaikissa 3 autossa (2 henkilöautoa ja matkailuauto) on Webasto.
Huoltoyhtiö olen minä.

Joo, teillä on edulliset asumiskulut. Itse en halua asua noin syrjässä enkä ylipäätään omakotitalossa, mutta siitähän tässä ei ole kyse.

Mistä edellisen kirjoittajan viestistä ilmeni, että hän asuu jotenkin syrjässä?

Porakaivosta. 

Talossa voi olla porakaivo vaikka keskellä kaupunkia. Meilläkin on, vaikka on myös kunnallistekniikka. Porakaivo on kaivettu ennen kuin kunnallistekniikkaa oli olemassa.

Se syrjässä asuja täällä. Ikkunasta tosiaan ei näy edes naapureita ellei oikein kurottele. Haja-asutusalueella asutaan, eikä ole kunnallistekniikka. Siksi porakaivo. Nykyisin kunnallistekniikkaan liittyminen olisi mahdollista, rakentamisaikaan ei ollut. 

Ikkunasta katsoessa ja pihalla liikkuessa näyttää kovin syrjäiseltä. Taajamaan on peräti 200 metriä matkaa, jos oikaisee jalkaisin metsän läpi. Cittariin ja Prismaan ja muihin palveluihin. on autolla 4-5 minuutin matka. Lähikauppa (Sale) on reilun kilometrin päässä, tavoitettavissa jalkaisin tai robotti tuo ostokset kotiin. Wolt ja Foodora toimii jos haluaa ravintoaruokaa kotiin.. Ja tosiaan valokuitu tulee sisään. Lisäksi Helsingin kantakaupunki on puolen tunnin ajomatkan päässä ja julkisillakin pääsee. Bussipysäkille tosin kestää kävellä 7-8 minuuttia.

Jollekin ehkä syrjäistä. Omasta mielestäni jotakuinkin täydellinen asuinpaikka.

' Lähikauppa (Sale) on reilun kilometrin päässä'

No aika syrjässä se talosi on, ei ainakaan pks:lla, Tuusulassa, Keravalla, Järvenpäässä tai Hyvinkäällä koska noissa paikoissa on Alepa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vuosien kokemusta kustakin; omakotitalosta, rivarista, krstalosta ja voin kertoa, että rivariin tai omakotitaloon en halua enää sen työmäärän takia ja rivarissa ei keväästä syksyyn ole juurikaan mitään yksityisyyttä, kun terassilta kuuluu kaikki puhe naapureihin ja päinvastoin.

Jos etupuoli on suora, niin mitään yksityisyyttä ei ole!

Mulla on kokemusta omakotitalosta ja kerrostalosta ja hiljattain kerrostaloon muuttaneena voin sanoa, että en enää koskaan muuta omakotitaloon. Liikaa vaivaa ja lyhyenä kesäkautena piti ylläpitää sekä taloa, että vapaa-ajan kiinteistöjä. Omakotitalo voisi olla ihan ok, jos ei olisi muita kiinteistöjä hoidettavana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Samat maksut, mutta maksajia on samalla tontilla useampi joten maksettava summa voi olla pienempi."

 

Tuo ei ole tietenkään totta. Kerrostalossa on paljon sellaisia maksuja mitä omakotitalossa ei ole. Esimerkiksi isännöinti, huoltoyhtiö päivystyksineen, siivous. Omakotitalossa ei ole myöskään yhtiölainaa, saunamaksua, autopaikkamaksua, pesutupamaksuja.

Aikalailla kaikki listatut sellaisia mille löytyy vastine myös omakotitaloasujalla.  Joko ne hoitaa itse tai sitten niistä maksaa.   Ja lillukanvarsia muutenkin vaikka lämmitykseen verrattuna.

"Aikalailla kaikki listatut sellaisia mille löytyy vastine myös omakotitaloasujalla.  Joko ne hoitaa itse tai sitten niistä maksaa.   Ja lillukanvarsia muutenkin vaikka lämmitykseen verrattuna."

 

On nämä perustelut kyllä vekkuleita; omakotitalossa "what-so-ever" VOI maksaa maltaita tai tämä "löytyy vastine omakotiasujille". Oikeasti ei maksa maltaita tai mitään noita (isännöinti, huoltoyhtiö päivystyksineen, siivous, yhtiölaina, saunamaksu, autopaikkamaksu, pesutupamaksuja) ei ole omakotiasujalla olemassa. Juuri siksi se talo on OMAkotitalo, ei taloyhtiön omistaman osuuden hallinta, kuten kerrostalo-osake. Omistat talon - päätät mitä teet tai mistä maksat. Omistat osakkeen - maksat juuri sen mitä taloyhtiö määrää.

 

Veikkaan, että jätteistä kerrostaloasuja maksaa vähintään suunnilleen saman kuin omakotiasuja. Isännöinti maksaa jokaiselle asunnolla vähintään kymppejä kuukaudessa, lisäksi todistukset tms. maksavat erikseen. Huoltoyhtiö laskuttaa vähintään useita kymppejä, jopa satasia per asunto kuukaudessa. Saunavuoron hinta kerrostalossa on 10 -25 € kk. Saunan käyttö omakotitalossa (kerran viikossa käyttö) kuukaudessa 2,40 € (4 kW kiuas siirtoineen). Autopaikka voi maksaa kerrostalossa 400 €/ kk. Omakotitalossa hinta 0 €. Lohkolämmitin päällä 180 pv x 1 h, sähkönkulutus yhteensä puolessa vuodessa siirtoineen 15 €. Sisätilalämmitin päällä saman 1 h 180 pnä, lasku siirtoineen koko ajalta 27 €.

 

Jos koko omakotitalon menot ovat haarukassa 300 - 400 €, autopaikka 400 € ei ole lillukanvarsia, vaan peltilehmän kortteeri maksaa omakotitalossa olevan perheen kuukauden kustannusten verran.

 

Uudet talot ovat Suomessa nykyään niin energiapihejä passiivitaloja, että siinäkin kerrostalon lämmityskulut eivät mitenkään voi olla pienempiä.

Puhumattakaan tietysti kerrostalojen rahoitusvastikkeista, mitkä voivat olla jopa tuhansia euroja kuukaudessa.

Lainaosuuden voi maksaa pois. Vastaavasti jos teet omakotitaloosi kattoremontin, voit joko ottaa lainaa tai maksaa säästöistä. Ei mitään eroa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Fysikaalinen tosiasia kuitenkin on että kerrostalossa ulkovaipan pinta-alan suhde asuinneliöihin on  pienempi kuin omakotitalossa joten samalla eristyksellä lämmityksen tarve asuinneliöitä kohden on myös väistämättä pienempi. Se  ei muutu mihkään vaikka kuinka vänkäisit."

 

Tämä kiinnostaa, me asumme nykyisessä omakotitalossa, entisessä kerrostalossa, koko talo on siis nykyään yhtä asuntoa. Kerrotko missä kohtaa tässä tapauksessa tapahtui tuo fysikaalinen muutos, että saman talon lämmönkulutus jotenkin ratkaisevasti muuttui suuremmaksi? Mikä tämän muutoksen aiheutti, mikä fysiikan laki tämän todentaa ja millä fysiikan kaavalla lasket tämän muutoksen? Todella kiinnostaisi kuulla vastaus. 

Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa  120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään. 

Olet ihan mestari kirjoittamaan läpiä päähäsi. Tuollaisia 120 m2 tai yli kerrostaloasuntoja ei Suomessa montaa ole. Vastikkeen määrä olisi yksinään jo ainakin tuplaten, luultavasti kertaa kolme vastaavan kokoisen omakotitalon kaikkien asumismenojen suuruinen.

Ainakin täällä Helsingin kantakaupungissa on vaikka kuinka isompia kerrostaloasuntoja. 120m2 ei ole edes iso, lähinnä keskikokoinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa päästä kuuntelemaan naapurin kolistelua ja tömistelyä.

Aamen! Tuon kolistelun takia ei ikinä, IKINÄ enää toivottavasti tarvi muuttaa kerrostaloon. Aina jotain ihan käsittämätöntä kolinaa/töminää saa kuunnella jostain asunnoista. Ja ei, jatkuva pauke ei ole elämisen normaaleja ääniä.

Siihen lisäksi ovien paiskominen mihin kellonaikaan tahansa, kun ei yhtään mietitä naapureita.

 

Kerrostalossa asuessa myös vaatehuoneen ilmanvaihtokanavia pitkin saatiin koiperhoset riesaksi, oli muuten älyttömän vaikea päästä eroon 🙄

Eräs tärkeä tekijä kerrostalossa viihtymisen kohdalla on, että muuttaa uudehkoon kämppään, jossa on huoneistokotainen koneellinen ilmanvaihto. Eipä juuri ääniä kuulu. Jos totta puhun, itse en uskaltaisi hankkia asuntoa yhdestäkään vähän vanhemmasta talosta. Ne (ulospäin?) ihanat jugendkämpät muukaan lukien (asun Helsingissä).

Minä taas 1900 -luvun alun jugentalossa asuvana en ikinä muuttaisi uuteen taloon. Massiivinen paikallamuurattu tiilirakenne kestää vuosisatoja, samaa ei voi sanoa nykyisistä kompostiittirakenteista.