Miksi Aspergeria pidetään nykyään lievänä omituisuutena?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Asperger tarvitsisi tuettua asumista?

^ monestakin syystä. Tuettu asuminen ei ole vain kehitysvammaisille tai vaikeasti autistisille.

Minulla on kotona aspergermies, on ihan tavallinen perheenisä. Mihin se aspi tarvitsee ohjaajan tukea kotioloissa?

Sinä olet se ohjaaja.

Kannattaa lukea Topi Borgin kirja "Normaaliusrodeo". Siitä saa aika hyvän kuvan siitä, millaista on elämä kognitiivisesti hyvätasoisena autistina.

Aikuisiän pärjäämiseen vaikuttaa paljon myös lapsuuden tilanne. Esim. Topi Borg sai diagnoosin jo 6-vuotiaana, hänellä on ollut rakastava perheyhteisö tukena ja hän on saanut tarvitsemaansa tukea pienestä pitäen.

Eiköhän lievyydellä tarkoiteta sitä, että aspergereilla ei ole älyllistä kehitysvammaa, toisin kuin useimmilla Kannerin autisteilla. Asperger-piirteet ja -oireet sinänsä ovat toisilla yksilöillä lievempiä ja toisilla voimakkaampia.

Asperkeleet lakatkoot pelleilemästä ja alkakoot elää ja käyttäytyä kuten muutkin. 

Tämä menee ehkä aiheen vierestä, mutta mun mielestä termi "erityislapsi" on äärimmäisen loukkaava, koska termi erityislapsi viittaa äärimmäisen herkästi keva-lapsiin. Ja kuka normaaliälyinen, mutta silti "erityinen" haluaisi tulla rinnastetuksi kehitysvammaisiin? Ei kukaan

Yhtä lailla kehitysvammaakin on eri asteista. Lievästi kehitysvammaiset pystyvät yleensä asumaan vain hieman tuetusti ja käymään tuetussa työssä tai avotyössä tavallisella työpaikalla, syvästi kehitysvammaiset asuvat puolestaan laitoksissa ja tarvitsevat jatkuvaa valvontaa ja vierellä olemista.

Tämä maailma on ahdistava ja sairas. Vain johtoportaan Psykot pärjää

Vierailija kirjoitti:

En ihan täysin ymmärrä tätä, että toiset pitävät Aspergeria pelkkänä ominaisuutena. Kuitenkin kyseessä on lääketieteellinen diagnoosi, jonka kriteereissä on, että sen on rajoitettava ja hankaloitettava elämää ainakin jollain osa-alueella.

Ominaisuus, joka rajoittaa ja hankaloittaa elämää nyky-yhteiskunnassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihan täysin ymmärrä tätä, että toiset pitävät Aspergeria pelkkänä ominaisuutena. Kuitenkin kyseessä on lääketieteellinen diagnoosi, jonka kriteereissä on, että sen on rajoitettava ja hankaloitettava elämää ainakin jollain osa-alueella.

Ominaisuus, joka rajoittaa ja hankaloittaa elämää nyky-yhteiskunnassa. 

Tämä nyt ei itsessään kerro yhtään mitään. Vähän kaipaisi lihaa luiden ympärille.

Vierailija kirjoitti:

Itse pidän todella ongelmallisena sitä, että nykyään kaikki autistiset ihmiset niputetaan samaan "autismikirjo"-luokkaan. Ihmisille tulee monesti autismista mieleen älyllisesti kehitysvammainen ihminen, ei itsenäinen ja fiksu ihminen jollaisia monet aspergereista ovat. Näin ollen mielestäni olisi pitänyt säilyttää juurikin erään kommentoijan mainitsemat termit ja diagnoosit Aspergerin oireyhtymä (lievä autismi ilman älyllistä kehitysvammaisuutta) sekä Kannerin autismi (autismi johon liittyy älyllistä kehitysvammaisuutta). Tämä vähentäisi ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä työ- ja opiskeluelämässä.

Erilliset termit olisi helppo ja nopea tapa tunnistaa oireilun voimakkutta, mutta autisminkirjossa on omat luokkansa, nimittäin tasot. Taso 1: Vähän tai ei ollenkaan tukea tarvitseva. Taso 2:  Huomattavaa tukea tarvitsevat. Taso 3: Erittäin huomattavaa tukea tarvitsevat. 
Monimutkainen varmasti arkikielessä, jos joku kertoo olevansa tason 2 autisti, mutta ajatus on hyvä, sillä tuen tarve on se isoin tekijä arjessa. Esim. Asperger ei yksinään kerro kuinka suuri on yksilön tuen tarve. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi Asperger tarvitsisi tuettua asumista?

olen ollut ja on ehdotettu mutten halua.

ja miksikö? no mietippä veikkappaa arvaappa.

jos en osannut maksa laskuja, köyttää kelaa ja en tiedä mitä tehdä eri tilanteissa ja en hahmota ruokien päiväyksiä.

ja ap on oikeassa ei ole mikään lievä ominaisuus.. ainakaan minulla ja joskus tuntuu että omatoiminta kyky on huonompi kun monen yksin asuvan vanhuksen.

muttwn saa enkä jaksa hakea enää tukea enkä tällä hetkellä sitä tarvitse kunhan ensaa ylikuormitusta koska silloin en jaksa mitään.

joo sori.muöla on niin paha kirjoittamisen vaikeus en koskaan oppinut kirjoittamaan.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän lievyydellä tarkoiteta sitä, että aspergereilla ei ole älyllistä kehitysvammaa, toisin kuin useimmilla Kannerin autisteilla. Asperger-piirteet ja -oireet sinänsä ovat toisilla yksilöillä lievempiä ja toisilla voimakkaampia.

se on kirjo.

 kaikilla.ln piirteitä, mutta joillakin kirjossa enemmän haasteita ja toisilla vähemmän ja ei aina näy ulospäin.

topi ois mun unelma mies .

topi on komea hauska ja älykäs ja hänen seurassaan tunsisin aidosti olevani aito ja turvassa. ja hänen kanssaan voisi innostua ilman peittelyä ja maskaamista

Vierailija kirjoitti:

Aikuisiän pärjäämiseen vaikuttaa paljon myös lapsuuden tilanne. Esim. Topi Borg sai diagnoosin jo 6-vuotiaana, hänellä on ollut rakastava perheyhteisö tukena ja hän on saanut tarvitsemaansa tukea pienestä pitäen.

topi on komea, hauska , hyväsydäminen, rakastava , joka näkyy siinä miten arvostaa esim. siskoaan. 

empaattinen, urheilullinen, rohkea, älykäs, innostava ja inspiroiva.

toivon, että Topi näkisi jotain kautta tämän kommentin mutten usko, tämä palsta on liian negatiivinen enkä ymmärrä miksi minä autistina itse täällä olen, koska harvoin täällä tulee koskaan luettua mitään puoleksikaan niin järkevää ja asiallista mitä topin suusta kuulee.

topi ois mun unelmien mies ja mä laittaisin sille ruokaa ja katsoisin sen kanssa elokuvia ja kävisin lenkillä ja kaikki ois ihanan rutiinia ja olla ihmisen kanssa joka osaa sanoittaa tunteensa ja ajatukset.

harmi vaan että asun liian kaukana ja olen liian ujo ja arvostan ihmisten yksityisyyttä niin paljon etten kehtaisi edes tervehtiä vaikka tulisi kadulla vastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Itse pidän todella ongelmallisena sitä, että nykyään kaikki autistiset ihmiset niputetaan samaan "autismikirjo"-luokkaan. Ihmisille tulee monesti autismista mieleen älyllisesti kehitysvammainen ihminen, ei itsenäinen ja fiksu ihminen jollaisia monet aspergereista ovat. Näin ollen mielestäni olisi pitänyt säilyttää juurikin erään kommentoijan mainitsemat termit ja diagnoosit Aspergerin oireyhtymä (lievä autismi ilman älyllistä kehitysvammaisuutta) sekä Kannerin autismi (autismi johon liittyy älyllistä kehitysvammaisuutta). Tämä vähentäisi ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä työ- ja opiskeluelämässä.

Että ihmiset jaettaisiin julmasti kahteen kategoriaan joista toisiin saa kohdistaa ennakkoluuloja yms.? Autisminkirjon yksi erityispiirre on vaihteleva kykyprofiili. Joku voi olla esim. täysin mykkä tai hän ei hahmota ympäristöään, mutta nero jossain asiassa. Minusta riittää että jokaisen yksilön tuentarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Ja että ihmisiä sivistetään autismista(kin), että autismia ei näe ulospäin, ja syvästi autistiset ovat sen lisäksi usein kehitysvammaisia mikä taas usein näkyy käytöksessä.

Sinun ei ole pakko kertoa heti kättelyssä diagnoosistasi jos autismisi ei vaikuta opiskelu/työelämääsi, ja se jostain ihmeen syystä hävettää sinua, koet että sinua väärin kohdellaan mikäli kerrot.

Vierailija kirjoitti:

Tämä menee ehkä aiheen vierestä, mutta mun mielestä termi "erityislapsi" on äärimmäisen loukkaava, koska termi erityislapsi viittaa äärimmäisen herkästi keva-lapsiin. Ja kuka normaaliälyinen, mutta silti "erityinen" haluaisi tulla rinnastetuksi kehitysvammaisiin? Ei kukaan

Viittaako? Minä olen luullut, että sillä tarkoitetaan nimenomaan näitä kirjainyhdistelmiä, suoraan päällepäin näkymättömiä vaikeuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä menee ehkä aiheen vierestä, mutta mun mielestä termi "erityislapsi" on äärimmäisen loukkaava, koska termi erityislapsi viittaa äärimmäisen herkästi keva-lapsiin. Ja kuka normaaliälyinen, mutta silti "erityinen" haluaisi tulla rinnastetuksi kehitysvammaisiin? Ei kukaan

Viittaako? Minä olen luullut, että sillä tarkoitetaan nimenomaan näitä kirjainyhdistelmiä, suoraan päällepäin näkymättömiä vaikeuksia. 

Eihän se kehitysvammaisuuskaan näy päällepäin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihan täysin ymmärrä tätä, että toiset pitävät Aspergeria pelkkänä ominaisuutena. Kuitenkin kyseessä on lääketieteellinen diagnoosi, jonka kriteereissä on, että sen on rajoitettava ja hankaloitettava elämää ainakin jollain osa-alueella.

Ominaisuus, joka rajoittaa ja hankaloittaa elämää nyky-yhteiskunnassa. 

Tämä nyt ei itsessään kerro yhtään mitään. Vähän kaipaisi lihaa luiden ympärille.

Tarkoitin sitä, että vaikka kyseessä on ihmislajin normaaliin neurokirjoon kuuluva vaihtelu, se voi nyky-yhteiskunnassa aiheuttaa sellaisia vaikeuksia, että se on käytännössä vamma. 

Itsellä (M) on asperger-diagnoosi silloin kun niitä sillä nimellä tuli. 

Töissä käyn ja itsekseni elän omassa asunnossani, harrastelen omia asioitani sun muuta normaalia. 

Mutta asia missä olen täysi tampio on sosialisoituminen. On minulla muutama hyvä ystävä jotka tiedän peruskoulusta ja lukiosta asti. Nykyiseen työpaikkaan päästyäni kesti heittämällä pari vuotta ennen kuin aloin edes jotenkin avautua ja tutustua työkavereihini ja opetellut juttelemaan edes joten kuten luontevasti ja peittämään joitakin luonteenpiirteitäni eli maskaamaan.

Sen jälkeen olen mm. opettanut erinäisiä kausityötekijöitä, ihan vain haastakseni itseäni siinä onnistuen. Mutta se vain on niin henkisesti kuluttavaa samoin kuin muutkin isomman porukan tapahtumat, firman pikkujoulut yms. takki täysin tyhjä seuraavat kaksi päivää.

Kaiken maailman viranomaisasiat puhumattakaan mistään deittailusta tuiki tuntemattomien kanssa on täysi kauhistus. Perhettä tuskin tulee olemaan. Muun muassa näiden kahden asian (plus joidenkin muiden) asioiden olen päättänyt "kääntyä sisään päin" ja keskittyä omaan autonomiaani ja tulevaisuuteen niin, että selviän mahdollisimman vähällä tuella ulkopuolelta kuin mahdollista. Typerää? Itsekästä? En tiedä, ehkä, mutta en näe mitä minä siinä menettäisin, se vain tuntuu oikealta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä menee ehkä aiheen vierestä, mutta mun mielestä termi "erityislapsi" on äärimmäisen loukkaava, koska termi erityislapsi viittaa äärimmäisen herkästi keva-lapsiin. Ja kuka normaaliälyinen, mutta silti "erityinen" haluaisi tulla rinnastetuksi kehitysvammaisiin? Ei kukaan

Viittaako? Minä olen luullut, että sillä tarkoitetaan nimenomaan näitä kirjainyhdistelmiä, suoraan päällepäin näkymättömiä vaikeuksia. 

Eihän se kehitysvammaisuuskaan näy päällepäin. 

Ei näykään. Sen huomaa vasta siinä vaiheessa, kun yrittää kysyä jotain yksinkertaista ja vastauksena tulee tyhjä "en ymmärrä" ilme