Lue keskustelun säännöt.
Miksi Aspergeria pidetään nykyään lievänä omituisuutena?
11.03.2026 |
Kun sain diagnoosin 2010-luvulla ollessani lapsi, erilaiset tukitoimet olivat käytössä hyvin laajasti. Aikuisille aspergereille suositeltiin tuettua asumista ja lapsille/nuorille käytössä oli erityisluokat, kuvat apuvälineenä ym. Nyt tuntuu että suurin osa aspergereista kokee jutun vaan lievänä erityisyytenä joka ei vaikuta juurikaan elämään.
Kommentit (56)
Tuettua asumista ja kuvat apuvälineenä? Moni asperger on hyvinkin älykäs, kuten Elon Musk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä koen ongelman olevan päinvastainen. Itse en pidä autismiani vain lievänä omituisuutena, mutta yhteiskunta pitää. Ilmeisesti vaikutan liian normaalilta, joten multa vaaditaan normaaleja asioita, joihin en yksinkertaisesti kykene. Olen monesti miettinyt, että olisi ehkä helpompaa olla kehitysvammainen, tai jotenkin muuten sellainen, että se näkyy ulos päin. Mulla on koko elämäni ollut tunne, kuin olisin 3-vuotias hoitamassa aikuisten asioita ja mun odotetaan niistä suoriutuvan.
Eikö sitä pidetä pikemminkin jonain supervoimana? Jokainen muumi on nykyään joku nero.
Vierailija kirjoitti:
Tuettua asumista ja kuvat apuvälineenä? Moni asperger on hyvinkin älykäs, kuten Elon Musk.
Kyllä, molemmat on mahdollisia aspergerin kanssa. Eikä älykkyys sulje pois haasteita arjen pärjäämisessä. Jollain aspergerilla voi olla loistava tiedeura, mutra tarvitsisi tukea kotitöiden ym. arjen hallinnassa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö sitä pidetä pikemminkin jonain supervoimana? Jokainen muumi on nykyään joku nero.
Se voi olla myös supervoima, tai olla olematta. Tämä ei sulje pois arjen haasteita. Minä olen tosi hyvä ajattelemaan, mutta todella huono tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Asperger tarvitsisi tuettua asumista?
^ monestakin syystä. Tuettu asuminen ei ole vain kehitysvammaisille tai vaikeasti autistisille.
Minulla on kotona aspergermies, on ihan tavallinen perheenisä. Mihin se aspi tarvitsee ohjaajan tukea kotioloissa?
Voi hyvänen aika, kuvitteletko sinä oikeasti, että jokainen asperger on tuen tarpeeltaan täsmälleen samanlainen kuin miehesi?
Meitä on todellakin erilaisia. Joillain on loistava ura, jotkut on työkyvyttömiä, joillain ei ole ihmissuhteita ollenkaan, joillain on puoliso, lapsi, ystäviä. Jotkut pärjäävät ilma tukea, jotkut tarvitsevat jatkuvaa tukea arjessa jne.
Mielestäni diagnoosin pitäisi edellyttää selkeää haittaa normaalielämässä. Jos kykenee opiskelemaan, käymään töissä, hankkimaan ja ylläpitämään parisuhteen ja perheen jne., kuten normot, miksi ihmeessä tarvisi diagnoosin? Diagnoosi on sitä varten, että sen perusteella voi anoa tukea.
Aspergerpiirteet ovat suomalaisissa hyvin yleisiä.
Aina se on ollut yksilökohtaista. Ennen vanhaan aspergerit pärjäsivät mm. insinööriopinnoissa, koska ne oli tarkasti strukturoituja, ei ollut juurikaan ryhmätöitä labroja lukuunottamatta ja lukujärjestys oli sama joko ympäri vuoden tai neljässä jaksossa. Kun oma lapsi aloitti amk;n, ryhmätöitä oli koko ajan, lukujärjestys vaihtui viikottain ja välillä ei edes lounaaseen ollut aikaa. Hän paloi loppuun, eikä syynä ollut opintojen vaikeudet, hän sai oikein hyviä arvosanoja, vaan se kaikki muu ynnä muuta toiminta. Insinöörejä on tuolla kentällä valtavasti, joilla on jotain nepsypiirteitä.
Mullakin on varmaan jotain piirteitä ja olen monesti ajatellut, että sellainen lapsi kuin itse olin 70-luvulla, tänä päivänä pistettäisiin tutkimuksiin. Opin nopeasti ja helposti, mutta unohtelin jatkuvasti tavaroita, jäin unelmoimaan yms ja olin kyllä ikäisekseni aina vähän lapsellinen, erittäin kömpelö myös ja motorisesti kömpelö olen yhä. Minulla ei kuitenkaan ole diagnoosia ja insinöörihän minäkin, pärjään töissäni oikein hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi Asperger tarvitsisi tuettua asumista?
Koska asuvat äidin kanssa vielä kolmekymppisenä kuten tämä:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aspergerin oireyhtymä tarkoittaa LIEVÄÄ autismia verrattuna esimerkiksi Kannerin autismiin johon liittyy älyllistä kehitysvammaisuutta. Asperger-ihmisistäkin piirteet ovat joillakin lievempiä ja joillakin voimakkaampia. Todella yksilöllistä.
Juu no Asperger on kuitenkin vamma joka tapauksessa.
Vamma tai erilaisuutta, miten sen itse kukin ottaa. Homoseksuaalisuus, vasenkätisyys tai ruskeasilmäisyys ovat joidenkin mielestä vammoja/sairauksia ja joidenkin mielestä erilaisuutta.
Suomen kielen sana vamma on huonompi tähän kuin englannin disability. Kyllä mä koen, että mun asperger on disability, koska se vaikeuttaa yhteiskunnassa elämistä ja sopeutumista. Pidän sitä yhtäaikaa myös supervoimana, ja osana ihmislajin luontaista neurokirjoa. Nyky-yhteiskunnassa elämisen kannalta se kuitenkin tosiaan on myös vamma. Nämä asiat voi olla yhtäaikaa olemassa.
Juu juu, kehitysvamma on supervoima 🤦
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuettua asumista ja kuvat apuvälineenä? Moni asperger on hyvinkin älykäs, kuten Elon Musk.
Musk on täys idiootti.
Vierailija kirjoitti:
Mä koen ongelman olevan päinvastainen. Itse en pidä autismiani vain lievänä omituisuutena, mutta yhteiskunta pitää. Ilmeisesti vaikutan liian normaalilta, joten multa vaaditaan normaaleja asioita, joihin en yksinkertaisesti kykene. Olen monesti miettinyt, että olisi ehkä helpompaa olla kehitysvammainen, tai jotenkin muuten sellainen, että se näkyy ulos päin. Mulla on koko elämäni ollut tunne, kuin olisin 3-vuotias hoitamassa aikuisten asioita ja mun odotetaan niistä suoriutuvan.
Juuri tämän takia teidän vammaisten ei pidä olla työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaankin suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan on kasvanut tiedon myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä koen ongelman olevan päinvastainen. Itse en pidä autismiani vain lievänä omituisuutena, mutta yhteiskunta pitää. Ilmeisesti vaikutan liian normaalilta, joten multa vaaditaan normaaleja asioita, joihin en yksinkertaisesti kykene. Olen monesti miettinyt, että olisi ehkä helpompaa olla kehitysvammainen, tai jotenkin muuten sellainen, että se näkyy ulos päin. Mulla on koko elämäni ollut tunne, kuin olisin 3-vuotias hoitamassa aikuisten asioita ja mun odotetaan niistä suoriutuvan.
Juuri tämän takia teidän vammaisten ei pidä olla työelämässä.
Aspergerilla ei kyllä pääse eläkkeellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tarvin tukihenkilön. Joku normaali/tervejärkinen ihminen, joka huolehtii, että tärkeät asiat hoituvat.
Asperger, joka tarvisi tukea, mutta ei saa sitä, ajetaan todella ahtaalle. Annoin yhdelle etäterapeutille oikeiden tehdä minusta huoli-ilmoitus.
Kaksi hyvinvointialuetta pallotteli asiaa keskenään kuukauden, sitten joku soitti minulle.
Kerroin tilanteeni. Vastaus: ei meillä ole tarjota tuommoista apua. -Klik-
Eli yhteiskunta pesee täysin kätensä ja jättää Aspergerin heitteille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aspergerin oireyhtymä tarkoittaa LIEVÄÄ autismia verrattuna esimerkiksi Kannerin autismiin johon liittyy älyllistä kehitysvammaisuutta. Asperger-ihmisistäkin piirteet ovat joillakin lievempiä ja joillakin voimakkaampia. Todella yksilöllistä.
Juu no Asperger on kuitenkin vamma joka tapauksessa.
Vamma tai erilaisuutta, miten sen itse kukin ottaa. Homoseksuaalisuus, vasenkätisyys tai ruskeasilmäisyys ovat joidenkin mielestä vammoja/sairauksia ja joidenkin mielestä erilaisuutta.
Suomen kielen sana vamma on huonompi tähän kuin englannin disability. Kyllä mä koen, että mun asperger on disability, koska se vaikeuttaa yhteiskunnassa elämistä ja sopeutumista. Pidän sitä yhtäaikaa myös supervoimana, ja osana ihmislajin luontaista neurokirjoa. Nyky-yhteiskunnassa elämisen kannalta se kuitenkin tosiaan on myös vamma. Nämä asiat voi olla yhtäaikaa olemassa.
Juu juu, kehitysvamma on supervoima 🤦
Ei autismi ole kehitysvamma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä koen ongelman olevan päinvastainen. Itse en pidä autismiani vain lievänä omituisuutena, mutta yhteiskunta pitää. Ilmeisesti vaikutan liian normaalilta, joten multa vaaditaan normaaleja asioita, joihin en yksinkertaisesti kykene. Olen monesti miettinyt, että olisi ehkä helpompaa olla kehitysvammainen, tai jotenkin muuten sellainen, että se näkyy ulos päin. Mulla on koko elämäni ollut tunne, kuin olisin 3-vuotias hoitamassa aikuisten asioita ja mun odotetaan niistä suoriutuvan.
Juuri tämän takia teidän vammaisten ei pidä olla työelämässä.
Aspergerilla ei kyllä pääse eläkkeellekään.
Liitännäisoireilla pääsee, kun tilanne käy mahdottomaksi.
Kyllä mulle asperger on sekä etu että vakava haitta. Hyvät puolet ovat tuottaneet ongelmaratkaisukykyä ja sitä että ratkaisuja on muitakin kuin ne todennäköisimmät, lisäksi superfokus auttaa edistämään asioita perinpohjaisesti ja tehokkaasti.
Haittoja on taas se, että energiavarasto on tosi niukka ja kuluu nopeasti, en osaa olla ihmisten kanssa luontevasti, minulla ei ole lainkaan ystäviä, ja sitten lisäksi on tavallisia arjen asioita joita en hallitse ollenkaan, kuten ruoanlaitto tai autolla ajaminen. Minulla on kyllä ajokortti, mutta persus hikoaa välittömästi jos on pakko ajaa. Kestän stressiä tai muutoksia rutiineissani todella huonosti muutoinkin.
Minulla on kyllä aviomies ja kaksi lastakin on aikuiseksi kasvatettu. Puoliso tuntuu myös edelleen sietävän, mitä välillä ihmettelen kun minulla on miljoona sisäistä sääntöä miten arjessa ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Varmaankin suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan on kasvanut tiedon myötä.
Enpä tiedä.
Huomaan jopa terveydenhuollon työntekijöissä kummallisia reaktioita. Jotkut vaikuttavat ärsyyntyneiltä, jotkut huvittuneilta.
Uskomatonta, millaisten troglodyyttien kanssa meidän on elettävä v. 2026!
älykkyys ei poista välttämättä tuetun asumisen tarvetta. Olen Mensan jäsen ja asun tuetussa. En myöskään ole kiusaaja kuin joku aikaisemmin väitti. Olen nuori aikuinen jolla aitoja tuen tarpeita vaikka Asperger virallisesti luokitellaan lieväksi autismiksi. Kuvat lapsilla apuvälineenä ei kerro myöskään välttämättä älykkyyden puutteesta vaan kommunikaatiohaasteista. Voisitte ajatella joskus että autismi on todellakin kirjo ja kaikki Aspergeritkaan eivät ole samanlaisia.
Suomen kielen sana vamma on huonompi tähän kuin englannin disability. Kyllä mä koen, että mun asperger on disability, koska se vaikeuttaa yhteiskunnassa elämistä ja sopeutumista. Pidän sitä yhtäaikaa myös supervoimana, ja osana ihmislajin luontaista neurokirjoa. Nyky-yhteiskunnassa elämisen kannalta se kuitenkin tosiaan on myös vamma. Nämä asiat voi olla yhtäaikaa olemassa.