Miksi nykyään puhutaan joka puolella hermoston yli- tai alivireydestä? Miksei ennen puhuttu koskaan? Selittääkö hermosto ihmisten lähes kaik
Kaikki ongelmat ja vaikeudet oikeasti?
Siltä ainakin vaikuttaa jos lukee self help -kirjoja tai terveys/hyvinvointiartikkeleita.
Olen luullut että hermostoteoria on vain teoriaa (se Porgesin polyvagaaliteoria siis) mutta ilmeisesti sen pohjalta nykyään jopa hoidetaan ihmisiä lääkärissä ja psykotetapiassakin?
Monessa ketjussa täälläkin sivutaan hermoston rauhoittamista ja ylikierrosten tasaamista jne.
Olen jotenkin hämmentynyt tästä enkä oikein tiedä mitä tästä hermostobuumista pitäisi ajatella. Mitä te ajattelette siitä? Uskotteko että se on totta tai oletteko jopa parantuneet joistakin vaivoistanne hermoston rauhoittamisen avulla?
Vai pidättekö hermostopuhetta huuhaana ja yhtenä keinona rahastaa hyväuskoisia tai säästää terveydenhoitokuluissa tyyliin "tämä ja tuo vaivasi johtuvat hermostosi ylivireydestä, rauhoita siis hermostosi etkä tarvitse muuta hoitoa"?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset koko ajan antaa ärsykettä aivoille esim lenkkeily on hyvä keino hermoston rauhoittumiseen, mutta sekin pilataan kuulokkeita pitämällä ja kuuntelemalla jotain tyhjänpäiväistä soopaa
Monet eivät edes osaa olla tekemättä mitään. Ihan syystä korostetaan, että lasten kuuluu tylsistyä eikä heille pidä järjestää ohjelmaa kaiken aikaa.
Onko tietoa mikä mahtaa llla koronaviruksen osuus tässä yleistyneessä hermostojen herkistymisessä? Senhän tiedetään aiheuttavan joillekin dysautonomiaa eli jonkinlaista hermoston toimintahäiriötä.
Jos ei hermo kestä, niin on väärässä työssä tai liian vaativassa ammatissa.
Onpa tullut paljon mielenkiintoisia vastauksia, kiitos kaikille! T. Aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Ennen sitä vaan tehtiin ne työt mistä palkka tuli, eikä mietitty aivoja solmuun.
Työtkin olivat konkreettisempia ja sopivat siten paremmin ihmisen aivoille.
Vierailija kirjoitti:
Numero 14, miten lääkäri hoitaa noita vaivojasi? Onko niihin olemassa joku lääkitys?
Itselläni aloitettiin mielialalääkitys tueksi, koska taustalla oli myös oireilua pahentava häiriö. Mutta tehtiin allergiatestejä (sekä veri että prickit, altistuksia), tapasin ihotautilääkäriä sekä kuvattiin keuhkot ja tehtiin muutakin.
Ne oireet oli tosi moninaisia ja alkoi kirjaimellisesti tyhjästä. Esim. kutina; yhtenä päivänä aloin vaan kutisemaan hirveästi aivan kaikkialta mutta iho oli siisti (oli kesä eli ei talvikuivuuttakaan). Söin kutinaan viikkotolkulla lääkkeitä, ja se palasi heti kun yritin vähentää niitä.
Sain myös kalan syömisestä punoittavan naaman, vaikken ollut allerginen sille, ja pikkuhiljaa punoitus levisi rintakehälle asti viikkojen kuluessa + kutinaa alkoi tulla monista muistakin ruoista. Pahimmillaan söin vain kanaa, lihaa, jäävuorisalaattia, valkoista riisiä sekä tasan yhtä salaatinkastiketta...kaikki muu aiheutti kutinaa ja ihottumaa.
Lääkäri ei hoida mitenkään. Minulle neurologi sanoi, että pitää vaan unohtaa sairaudet ja jatkaa elämää..
Ja viime vuosisadan alkupuolella puhuttiin etenkin naisten tapauksessa hysteriasta. Miesten osalta se ei ollut ongelma kun viina oli vielä hyväksytty lääke.