Ottaa päähän isän salaperhe

"Kyllä tästä ketjusta tulee sellainen käsitys, että isä teki viisaasti, kun ei kertonut uudesta perheestään vanhemmille lapsille. Siitä olisi seurannut ainoastaan ikävyyksiä".

Eiköhän se nyt kuitenkin yleisempää ole, että jo ennen kuolemaa tiedetään, montako lasta perikuntaan kuuluu?

Nämä yllätys-puolisisarukset ovat kuitenkin enemmän poikkeuksia.

Tämä isä on ollut vain yksinkertaisesti pelkuri, kun on jättänyt kertomatta.

Oliko tämä isä viinaan menevä?

Kiitos huolesta ja ymmärryksestä. Saan tähän keskusteluapua lähiaikoina. Tilanne on tosiaan ollut järkyttävä, joka on näkynyt välillä tässä ketjussa omassa tosi asiattomassa kommentoinnissani, josta olen pahoillani.

Sisaren kanssa tuskin saamme välejä enää mitenkään kuntoon. Olen jättänyt hänet hoitamaan yksin ison osan asioista, koska jokainen kommunikaatioyritys päättyy siihen, että hän raivoaa minulle, piikittelee minua, mitätöi ja komentaa kuin pientä lasta. En suostu tilanteeseen, jossa isän kuoleman varjolla joutuisin olemaan liki päivittäin tekemisissä hänen kanssaan vuosien tauon jälkeen. Yritin sanoa, että vit tuilun ja huutamisen täytyy loppua, koska olen rytmihäiriölääkityksellä jo ja vointini meni nopeasti huonoksi kun tämä alkoi, mutta hän vain ilmoitti, ettei lopeta vit tuilua, ennenkuin alan kunnioittaa häntä hänen mielestään tarpeeksi. Jouduin siis toistuvasti neuvomaan häntä välillä napakastikin asioiden hoidossa, koska hän ei ole vain tiennyt miten niitä hoidetaan, mutta hän ei sietänyt asetelmaa joka siitä syntyi. Tunnen syyllisyyttä tilanteesta, mutta kuolemaan liittyvät asiat ovat riittävän raskaita ilman tätäkin. 

Mutta hän tosiaan soitti oma-aloitteisesti tälle salaperheen äidille ja oli sopinut puolestani, että tapaisimme kaikki kolme seuraavan viikon sisään kaksi kertaa kuolinpesän asioiden hoidon ja tutustumisen merkeissä. Tällaiselle aikataululle ei ollut mitään syytä, perunkirjoituksessa kerran tapaaminen 3kk päästä olisi ollut mahdollinen ja täysin riittävä. Osa tätä vihaisuutta on liittynyt myös tähän. 

He saavat nyt hoitaa kaksin asioita. Minulle se sopii hyvin. Tarkistin, enkä voi enää luopua perinnöstä koska olen aktiivisesti hoitanut kuolinpesän asioita mm. ilmoittamalla pesän perunkirjoitukseen ja tilaamalla sukuselvityksen ymsö. Voin siis vain ikäänkuin roikkua mukana ja toimitella tarvittavia papereita sitä mukaa kun niitä tulee.

"Mutta hän tosiaan soitti oma-aloitteisesti tälle salaperheen äidille ja oli sopinut puolestani, että tapaisimme kaikki kolme seuraavan viikon sisään kaksi kertaa kuolinpesän asioiden hoidon ja tutustumisen merkeissä. Tällaiselle aikataululle ei ollut mitään syytä, perunkirjoituksessa kerran tapaaminen 3kk päästä olisi ollut mahdollinen ja täysin riittävä. Osa tätä vihaisuutta on liittynyt myös tähän. 

He saavat nyt hoitaa kaksin asioita. Minulle se sopii hyvin. Tarkistin, enkä voi enää luopua perinnöstä koska olen aktiivisesti hoitanut kuolinpesän asioita mm. ilmoittamalla pesän perunkirjoitukseen ja tilaamalla sukuselvityksen ymsö. Voin siis vain ikäänkuin roikkua mukana ja toimitella tarvittavia papereita sitä mukaa kun niitä tulee."

Tässä on niin paljon virheellistä tietoa, että sinun pitäisi olla kiitollinen sisarellesi, että hän on ottanut ohjat käsiinsä.

Sanoit olevasi pesän ilmoittaja, mutta et ole yrittänyt edes selvittää, mitä omaisuutta isälläsi on toisen perheensä luona. Pesän varojen ja velkojen ilmoittajalla on juridinen vastuu antamiensa tietojen oikeellisuudesta, ja häntä voidaan syyttää petoksesta, mikäli tiedot ovat virheellisiä.

Toiseksi sanoit hoitaneesi kuolinpesän asioita. Sitä ei pysty tekemään ilman valtakirjaa, jonka muut kuolinpesän osakkaat ovat allekirjoittaneet. Jos et ole edes tavannut isäsi nuorempia lapsia, tuskin olet saanut heiltä edes valtakirjaa.

Perinnöstä luopumisestakin annoit väärää tietoa. Perinnöstä voi luopua, mikäli ei ole ryhtynyt kuolinpesän omaisuuteen, eli luovuttanut, myynyt tai ottanut omaan käytöönsä kuolinpesän omaisuutta. Vainajan velkojen ja varojen ilmoittaminen perunkirjoittajalle ei ole kuolinpesän omaisuuteen ryhtymistä.

Eikö isäsi saisi olla onnellinen? Varmaan sinäkin otat sitä päähän.

Älä nosta isääsi jalustalle tässä asiassa. Hänenhän se olisi pitänyt kertoa. Miksi vastuutat noiden lasten äidin asiasta ja päästät isäsi vastuusta? Misogyniaa on monenlaista. Joillekin "toiset naiset" ovat aina syypäitä, hüöriä, perheenrikkojia, mutta mies vain viaton uhri. (Ja ei, mulla ei ole lapsia tai suhdetta varatun miehen kanssa.)

"Tässä on niin paljon virheellistä tietoa, että sinun pitäisi olla kiitollinen sisarellesi, että hän on ottanut ohjat käsiinsä.

Sanoit olevasi pesän ilmoittaja, mutta et ole yrittänyt edes selvittää, mitä omaisuutta isälläsi on toisen perheensä luona. Pesän varojen ja velkojen ilmoittajalla on juridinen vastuu antamiensa tietojen oikeellisuudesta, ja häntä voidaan syyttää petoksesta, mikäli tiedot ovat virheellisiä.

Toiseksi sanoit hoitaneesi kuolinpesän asioita. Sitä ei pysty tekemään ilman valtakirjaa, jonka muut kuolinpesän osakkaat ovat allekirjoittaneet. Jos et ole edes tavannut isäsi nuorempia lapsia, tuskin olet saanut heiltä edes valtakirjaa.

Perinnöstä luopumisestakin annoit väärää tietoa. Perinnöstä voi luopua, mikäli ei ole ryhtynyt kuolinpesän omaisuuteen, eli luovuttanut, myynyt tai ottanut omaan käytöönsä kuolinpesän omaisuutta. Vainajan velkojen ja varojen ilmoittaminen perunkirjoittajalle ei ole kuolinpesän omaisuuteen ryhtymistä."

Voi hyvä ihminen, pitäisihän sinun ymmärtää, ettei julkisella keskustelupalstalla voi lähteä kuvailemaan asioita kovinkaan tarkasti, etteivät ihmiset ole tunnistettavissa.

Sen verran voin sinun juridiseen huoleesi osallistua, että pesän ilmoittaja ei ole vastuussa sellaisen varallisuuden ilmoittamisesta, josta hänellä ei ole voinut olla mitään tietoa. Pesän ilmoittajana voi kyllä välittää ja on välitetty perunkirjoitusta ja siihen kuuluvaa pesän omaisuuden selvitystä varten esimerkiksi salaperheen äidin nimi, jotta häneen voidaan olla yhteydessä omaisuudesta. Kuolinpesän ilmoittaja ei ole uskottu mies, joka hoitaa omaisuuden laajuuden selvityksen perunkirjoitusta hoitavassa lakitoimistossa. En tiedä mitä sanoa, jos et pysty erottamaan edes pesän ilmoittajaa uskotuista miehistä ja väität osaavasi minua paremmin tämän kuolinpesän asiat.

Kuolinpesän asioita moniakin asioita voi hoitaa ilman valtakirjaa. Jos kuolinpesään kuuluu esimerkiksi talo, jossa keittiö on joutunut vedenvaltaan putkirikon takia, on kuolinpesän asioiden hoitamista sulkea hana. 

Perinnöstä luopumiseen vaikuttaa myös esimerkiksi vainajan yritystoimintaan liittyvä kuolinpesän osakkaan toiminta, jota en tässä nyt lähde yksilöimään sen enempää. 

Eli puhut aivan eri asioista, mistä tässä on ollut kyse. 

Mutta selvästi tämä on vain tätä nykyistä vauvapalstan sekoilua, jossa lähdetään raivolla toisten ketjuihin kommentoimaan ihan mitä sattuu. Parilla kysymyksellä olisi selvinnyt sinullekin tuo tilanne.

Salaperhesaaga jatkuu. 

Salaperheen äiti ei aio ilmeisesti osallistua millään lailla mihinkään kuolinpesän asioihin ennen perunkirjoitusta. Ei heru apua vaikka 15 vuotta nautti elatusmaksuja ja muita rahasiirtoja ja salasi perheen kaikilta isän tavoin.

Sisar hoiti kohtalaisen kokoiset hautajaisjärjestelyt hautaustoimiston kanssa odottamatta tietoa isän varallisuudesta vaikka ehdotin, että odotamme myöhempään kevääseen. Nyt kun kävi ilmi, että isällä oli liki 20 000 velkaa eikä lainkaan varoja tileillä, sisar kääntyykin yhtäkkiä minun puoleeni, että miten minä aion ratkaista tilanteen ja miten ehdotan että jaamme kustannukset. No, minähän en ala maksaa ennakkoon velkaisen isän hautajaisia, odotellaan miten omaisuus saadaan realisoitua perunkirjoituksessa. 

Pesänselvittäjä on haettu ja perunkirjoitustoimisto tekee pyynnön käräjäoikeudelle. Tämä ei estä sisarta lähettelemästä minulle sähköpostia, että pesänselvitys koskee yritystä ja entä jos tekisimmekin itse pyynnön käräjäoikeudelle ja säästäisimme rahaa. 

Enkä luonnollisesti ole saanut vastausta ainoaan tällä hetkellä oikeasti akuuttiin asiaan: onko vedet laitettu pois päältä talosta, ettei tule putkirikkoa tämänhetkisten lämpötilavaihteluiden takia ja vesivahinkoa ainoaan oikeasti arvokkaaseen osaan kiinteistövarallisuutta.

Mutta hyviäkin uutisia on, isän monivuotinen ilmeisesti vakioprostituoitu oli oikein ystävällinen ja lämminhenkinen kun vihdoin vastasin hänen viestiinsä, mitä isälle on tapahtunut. 

Mun exän Isällä oli toinen nainen, ei kuitenkaan lapsia hänen kanssaan. Oli ihan avoimesti tiedossa, silti jatkoi avioliittoaan. Jätin exän kolmesta eri syystä mutta yksi näistä syistä oli että jos Isä tekee sellasta niin miksei poikansakin?

Vierailija kirjoitti:

AI-yhteenveto

 

Lapset, joilla on sama isä mutta eri äiti, ovat sisarpuolia (tai velipuolia), vaikka joskus heitä kutsutaan myös "täyssisaruksiksi" isän puolelta, koska heillä on yhteinen isä. Virallisesti ja biologisesti sisarpuolilla on vain osa yhteistä perimää (noin neljäsosa), kun taas täyssisaruksilla (sama isä ja sama äiti) on noin puolet, mutta kielellisesti ja juridisesti "sisarussuhde" on sama, ja yhteinen vanhempi määrittää usein sisaruksen. 

Perimän osalta tämä sepustus on täyttä pskaa. 

Vierailija kirjoitti:

Mun exän Isällä oli toinen nainen, ei kuitenkaan lapsia hänen kanssaan. Oli ihan avoimesti tiedossa, silti jatkoi avioliittoaan. Jätin exän kolmesta eri syystä mutta yksi näistä syistä oli että jos Isä tekee sellasta niin miksei poikansakin?

Silloin kun näitä ei yhtään perheessä käsitellä, jää väistämättä väärät toimintamallit seuraavallekin sukupolvelle. Jos on tottunut, että hankalien tunteiden tullessa haetaan positiivinen huomio jostain muualta, vaikka rahalla tarvittaessa, ei ihminen siitä kehity mihinkään ennenkuin oppii, että hyvän parisuhteen pohja on kyky kohdata myös itsensä ja toisenkin ihmisen tarpeet.

Olet katkera tilanteesta, ymmärrän sen tekstistäsi. Isäsi on kuollut, joten et voi purkaa katkeruuttasi enää häneen. Nyt tuo toinen nainen joutuu koko katkeruuden kohteeksi, vaikka isäsi lopulta sopan on keittänyt.

Toivon voimia kaikille osapuolille, erityisesti lapsille. He ovat täysin syyttömiä vanhempiensa toilailuihin.

Voittajia tässä kuviossa ei varsinaisesti ole. Tai sitten kaikki voivat voittaa, jos niin päättävät, eivätkä anna menneisyyden määrätä nykyhetkeänsä.

Vierailija kirjoitti:

Olet katkera tilanteesta, ymmärrän sen tekstistäsi. Isäsi on kuollut, joten et voi purkaa katkeruuttasi enää häneen. Nyt tuo toinen nainen joutuu koko katkeruuden kohteeksi, vaikka isäsi lopulta sopan on keittänyt.

 

Toivon voimia kaikille osapuolille, erityisesti lapsille. He ovat täysin syyttömiä vanhempiensa toilailuihin.

Voittajia tässä kuviossa ei varsinaisesti ole. Tai sitten kaikki voivat voittaa, jos niin päättävät, eivätkä anna menneisyyden määrätä nykyhetkeänsä.

Niin siis meinaat, että kaikki voivat lopussa kohdata toisensa onnellisesti syleillen, niin pojat jotka tietävät isänsä hävenneen heitä niin paljon ettei ole kertonut heistä koskaan kenellekään, lasten äiti, joka on riistänyt pojilta mahdollisuuden sukuyhteyteen, isän puoliso, joka eli valheessa 15 vuotta hänen rinnallaan tietämättä salaperheestä, minä joka tunsin syyllisyyttä siitä, että jätin isäni yksin tietämättä tästä perheestä ja aktiivisesta yhteydenpidosta, sisareni, joka katkaisi yhteydet isään jo aika sitten ja joutuu nyt hoitamaan kaiken yksin, prost ituoitu, jonka säännöllinen ja aina hyvässä hengessä saatu tulo päättyi? Ja kaikki isän ystävät, sisarukset, äiti ja kollegat, joille nyt on käynyt ilmi, millaista valhetta asiat ovat olleet? Ja lopulta kaikki ovat joutuneet yhdessä selvittämään katastrofaalisessa tilassa olevaa pk-yritystä, velkaista kuolinpesää ja ihmissuhteita?

Missä tässä yhtälössä menneisyys ei määräisi nykyhetkeä? Ehdotuksia otetaan vastaan!

Katkeruus on aivan eri asia kuin turhautuminen, ärtymys ja kiukku. Katkeruus on voimattomuutta pitkällä aikavälillä, tämä ei sitä ole.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos huolesta ja ymmärryksestä. Saan tähän keskusteluapua lähiaikoina. Tilanne on tosiaan ollut järkyttävä, joka on näkynyt välillä tässä ketjussa omassa tosi asiattomassa kommentoinnissani, josta olen pahoillani.

 

Sisaren kanssa tuskin saamme välejä enää mitenkään kuntoon. Olen jättänyt hänet hoitamaan yksin ison osan asioista, koska jokainen kommunikaatioyritys päättyy siihen, että hän raivoaa minulle, piikittelee minua, mitätöi ja komentaa kuin pientä lasta. En suostu tilanteeseen, jossa isän kuoleman varjolla joutuisin olemaan liki päivittäin tekemisissä hänen kanssaan vuosien tauon jälkeen. Yritin sanoa, että vit tuilun ja huutamisen täytyy loppua, koska olen rytmihäiriölääkityksellä jo ja vointini meni nopeasti huonoksi kun tämä alkoi, mutta hän vain ilmoitti, ettei lopeta vit tuilua, ennenkuin alan kunnioittaa häntä hänen mielestään tarpeeksi. Jouduin siis toistuvasti neuvomaan häntä välillä napakastiki

Perunkirjoituksen järjestäminen ei estä perinnöstä luopumista, perunkirjoitus on pakko järjestää. Voit kuitenkin jo nyt ilmoittaa luopumisesta ja vahvistaa asian perunkirjoituksessa, jolloin luopuminen tyypillisesti ilmoitetaan. Ratkaisevaa on, ettei ole ottanut kuolinpesästä mitään omaisuutta (ei edes arvottomia esineitä) tai käyttänyt varoja muuhun kuin kuolinpesän laskuihin.