Lue keskustelun säännöt.
Miksi en vaan "toimi" ilman alkoholia?? Muita?
14.10.2025 |
Anteeksi raflaava otsikko! Lukekaa aloitus loppuun!
Mistä johtuu etten pysty toimimaan kunnolla ilman alkoholia? Onkohan opittua ja joku aivojen klikki??
Join nuoruudessani paljon ja usein, olen kuitenkin ollut aina työssä ja hoitanut muutenkin elämäni kunnolla. Viime aikoina ei ole tehnyt mieli juoda ollenkaan. Saatan kerran viikossa (jos seuraava päivä on vapaa) juoda maltillisesti.
Olen huomannut etten kuitenkaan saa normaali päivinä enää mitään aikaiseksi. Vs jos juon vaikka olutta samalla kun tiskaan, imuroin jne. Kun tulen töistä, hoidan pakolliset tehtävät kotona ja vajoan sängynpohjalle odottamaan nukkumista. Olen juonut töistä tullessani kahvia/energiajuomia/limuja, vettä, syönyt kunnolla jne. Mutta olen aina yhtä rättiväsynyt. Eli ei pitäisi vaikuttaa.
Sen sijaan jos juon vaikka 2 siideriä niin jaksan suorittaa paljon asioita. En siis enää juo, jos aamulla on töitä tai menoa vkl mutta en kyllä jaksakaan tehdä mitään. Makaan vaan sängyssä.
A.T.
Kommentit (68)
Alkoholiaddiktiolta kuulostaa. Oon itse samassa tilanteessa. Oli suunnitelmissa juuri sen vuoks olla 3kk juomatta, että sais tilannetta tasattua mutta en kolmea viikkoa pidemmälle päässyt, niin ankeaks elämä muuttui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen ollut nyt 9 kk raittiina.
🇺🇦🇮🇱
Kokeile ajatusta juomattomuudesta? Mitä tunnet? Onko sun pakko jaksaa tehä ne kaikki hommat. Osallista muutakin perhettä
Minua ei kiinnosta yhtään juominen. En ala juomaan, että jaksaisin tehdä kotitöitä viinan voimalla. Välillä touhuan kotitöitä ja sitten pidän taukoa ja jatkan. Jos olet levon tarpeessa, lepää. Ja käy lääkärissä, jos on uupumusta. Se ei ainakaan alkoholilla parane vaan pahenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo ei ole kovin harvinaista niille jotka on käyttäneet kauan ja säännöllisesti, vaikkei edes olisi suurkuluttaja. Pidän tuota ehdottomasti alkoholin aiheuttamana haittavaikutuksena. Kun lopettaa kokonaan, tuo flegmaattisuus katoaa. 1-2 vuotta ilman ja olet kuin uusi ihminen. Lopeta ihmeessä.
Minulla juominen on vähentynyt erittäin paljon 4-5 vuoden aikana. Viime vuonna join kaksi kertaa ja tänä vuonna olen tähän mennessä juonut kerran. Ennen join lähes joka viikonloppu perjantaina ja lauantaina. Yleiseen jaksamiseen ja mielialaan juomisen väheneminen ei ole vaikuttanut yhtään. Usein väsyttää ja eniten v kaikki. Samaa se oli silloinkin kun join enemmän.
Parasta on herätä vapaalla hyvin nukkuneena. On siitä se ilo. Aamulla on jo hirveä morkkis kun tietää että on krapulapäivä edessä ja ehkä toinenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ap enkä alkoholisti, mutta en tosiaan sitä pientä iloa eli alkoholia jätä pois elämästäni. Terveys meni jo ensin, niin mitä odotetattavaa on? Vanhuus vielä sairaampana? Köyhyys ei onneksi uhkaa, mutta en ala loppuelämääni olemaan ilman yhtäkään hiprakkaa ikinä.
Siivousviinin käyn ostamassa heti huomenna. Yksi elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos voi olla viikon juomatta ilman mitään vieroitusoireita, niin ei kyllä täyty alkoholismin (eli riippuvuuden) tunnusmerkit.
Tässähän nimenomaan on oireita.
Niin on mutta jos myöntää että on ongelma niin sille joutuisi tekemään jotain. Helpompi selittää (valehdella) itselleen ettei ole ongelmaa niin saa jatkaa juomista. Alkoholi aiheuttaa riippuvuuden joka viidelle sen käyttäjälle. Riippuvuutta on eri tasoista. Yhden on pakko juoda joka päivä ja toisten harvemmin mutta samaa pakkoa se on.
No mitä väliä?? Pakko on tehdä ikäviäkin asioita. Lasillinen tai kaksi, kolme itselläni maksimissaan, on nautinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon parissa suhteessa miehen kanssa alkanut juopottelemaan joka viikonloppu koska milloin mikäkin, kyllähän aina syyn keksii. Itsellä taisi sit jossain vaiheessa olla syynä "kun sataa lunta, pikkujoulut!" 🤦
Huomasi sitä suhteen jälkeen, että ei edes saunassa osannut käydä ilman alkoholia vaikka ikinä aiemmin en ollut niitä saunakaljoja tajunnut.
Oli niin tapana, että melkein kaikki assosioitui siihen ja esim karkkia syödessä muisto, että se maistuu joltain alkoholilta. Perjantaisin "piristyi" ja alkoi touhuamaan jo kun tiesi että kohta saa lonkeroa.
Jos ei ole jo fyysisesti addiktoitunut, niin siitä kyllä oppii pois. Mulla menee pari kolme viikkoa ja sit se on jo vähän helpompaa.
Jos on tottunut juomaan usein, niin pääsee ns. normaalitilaan vain juomalla vähän, hiprakkaan tarvitaan sitten vähän enemmän alkoholia. Ja kun alkoholipitoisuus veressä laskee, niin se usein juovilla laskee reippaasti alle sen normaalin tilan, missä alkoholia harvoin tai ei koskaan käyttävät ovat normaalisti, ja normaalitilaan päästäkseen on taas otettava hieman alkoholia.
Eli pitäisi olla huomattavasti pitempään ilman alkoholia, ennen kuin keho palautuu sellaiseksi, ettei se vaadi alkoholia pystyäkseen toimimaan ihan normaalisti.
En toki tiedä, oleko sinä juonut niin paljon ja usein, että olet tuossa kierteessä, mutta jos olet, niin kokeile pitempää alkoholittomuutta, jos se auttaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä oon parissa suhteessa miehen kanssa alkanut juopottelemaan joka viikonloppu koska milloin mikäkin, kyllähän aina syyn keksii. Itsellä taisi sit jossain vaiheessa olla syynä "kun sataa lunta, pikkujoulut!" 🤦
Huomasi sitä suhteen jälkeen, että ei edes saunassa osannut käydä ilman alkoholia vaikka ikinä aiemmin en ollut niitä saunakaljoja tajunnut.
Oli niin tapana, että melkein kaikki assosioitui siihen ja esim karkkia syödessä muisto, että se maistuu joltain alkoholilta. Perjantaisin "piristyi" ja alkoi touhuamaan jo kun tiesi että kohta saa lonkeroa.
Jos ei ole jo fyysisesti addiktoitunut, niin siitä kyllä oppii pois. Mulla menee pari kolme viikkoa ja sit se on jo vähän helpompaa.
Juuri näin se alkoi mullakin. Miehen seuraksi aloin juomaan. Ja kohta olikin sitten kivaa juoda koko ajan. Kannattaa lopettaa ajoissa.
🇺🇦🇮🇱
Krapuloiden pois jääminen on ainoa ilo kun ei juo. Harvoin ottaessa krapula on aina hirveä ja kestää monta päivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua ei kiinnosta yhtään juominen. En ala juomaan, että jaksaisin tehdä kotitöitä viinan voimalla. Välillä touhuan kotitöitä ja sitten pidän taukoa ja jatkan. Jos olet levon tarpeessa, lepää. Ja käy lääkärissä, jos on uupumusta. Se ei ainakaan alkoholilla parane vaan pahenee.
Tää on aina paras kun raittiit jakamassa neuvoja niille jotka juo
Minä en tunnista yhtään tätä "aamuisin herää pirteänä"-hehkutusta. Olin juomatta 10 vuotta, ihan huomaamattani. Ihan yhtä vaikeaa oli päästä ylös aamulla ja herääminen on hidasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole ap enkä alkoholisti, mutta en tosiaan sitä pientä iloa eli alkoholia jätä pois elämästäni. Terveys meni jo ensin, niin mitä odotetattavaa on? Vanhuus vielä sairaampana? Köyhyys ei onneksi uhkaa, mutta en ala loppuelämääni olemaan ilman yhtäkään hiprakkaa ikinä.
Siivousviinin käyn ostamassa heti huomenna. Yksi elämä.
Toi nyt on ihan vaan määrittelykysymys mihin se alkoholistin raja vedetään. Ikävän kuuloinen sana tietty, niin moni sitä leimaa haluaa vältellä
^Onko se sitten eri asia, jos tunnustaa olevansa alkoholisti? Mikä siinä muuttuu?
Minä ostan 3-4 viinipulloa kuukaudessa. Ihan joka lasia en edes juo itse. Varsin kohtuullinen määrä, joka ei ole vuosikymmenten saatossa noussut.
Jos en osta/voi juoda, niin mitä tunnen? Tylsyyttä. Se on todella pieni, mutta tärkeä ilo kaataa viiniä lasiin, laittaa kynttilöitä tai kesällä tuoreita kukkia esille, ja nautiskella olostaan. Vesilasin kanssa ei toimi samoin.
Vertaan sitä myös muihin herkkuihin. Toki minä voin jättää elämästäni vaikka jäätelöt ja pullat. Kovin ankealta se silti kuulostaisi. Mitään ikuista elämää (terveenä!) kun ei ole tarjolla, niin pieni nousuhumala silloin tällöin on mukava asia. En kärsi krapulasta, ei tule riitaa eikä jää asioita tekemättä.
Paljon haitallisempaa minulle on ollut miessuhteet.
Vierailija kirjoitti:
Krapuloiden pois jääminen on ainoa ilo kun ei juo. Harvoin ottaessa krapula on aina hirveä ja kestää monta päivää.
Tuo tarkoittaa että vetää aina lärvit. Minä en krapuloita saa, koska kerrallaan en paljoa juo.
-ei ap
Vierailija kirjoitti:
Minä voin olla viikon juomatta. Ei tee mieli mitään. Käyn töissä ja mieleni on selvä. En käytä mitään lääkkeitä/en sairasta. Tulen töistä enkä jaksa tehdä mitään. Makaan vaan sängyssä.
Tulen töistä kotiin ja juon kaksi olutta/siideriä/lonkeroa. Jaksan kaikkea; olen pirteä ja virkeä. Voin juoda enemmänkin, saan kuitenkin kaikki tehtävät hoidettua: pesen yöllä pyykkiä jne. Olen aamulla virkeä, enkä nuku 7.00 kauempaa.
AP
Kannattaa mieluummin jättää kotityöt tekemättä ja kaikki vaan odottamaan viikonloppua kuin että joisit myrkkyä.
Itse jätän töiden jälkeen käymättä kaupassa ja syömättä. Olen pitkälti paastossa ja haen aamulla banaanitertun töihin ja syö ne päivän aikana.
Ravintoa ei saa mutta ei jaksakaan. Liian raskaat työpäivät, mutta alkoholia ei kannata ottaa tai siivoilla. En myökään tapaa ystäviä tai pidä enää yhteyttä sukulaisiin.
Työ ja lepo on tärkeintä. Koti on ihan kamalassa kunnossa, mutta tiedän kyllä että adhd-lääkkeet tai erilaiset päihteet saa käyntiin koneen. Eräs työtuttu heitti mulle vähän vanhaksi jääneitä lääkkeitä ja ne toimi heti. Tiedän että diagnoosin saanti maksaa ja on vaikeaa saada. Parempi olla passiivisena ja flegmaattisena.
Myös työttömänä töiden haku on tosi vaikeaa kun ei aktivoidu aivot ja makaa vain päivät pitkin syömättä ja mitään tekemättä. Töissä käydessä on taas tosi väsynyt kun ei jaksa syödä tai ei ole aikaa syödäkään. Päivät menee sellaisessa sumussa. Tuhoot terveytes jos jatkat työssäkäyntiä tai kotona suorittamista.
Parempi vain makailla ja levätä.
Mulla oli samalainen. Sitten yksi tuttu sanoi että sulla on adhd. Hän piti tupakkatauon aina eri väleissä, kun tuli suoritettua joku tehtävä.
Toinen on musiikin kuuntelu. Aivot viritetään tunnetilaan musiikilla ja sitten voi nipistellä itselleen mustelmia tai lyödä itseään että tulee adrenaliinipiikejä. Huono juttu on että tulee mustelmia ja viiltoja.
Apua on tosi vaikeaata saada Suomessa lääkäreiltä tähän vaivaan.
Mulla auttaa itseni lyöminen ja musiikki. Tupakointi on tosi epäterveellistä.
Vierailija kirjoitti:
Krapuloiden pois jääminen on ainoa ilo kun ei juo. Harvoin ottaessa krapula on aina hirveä ja kestää monta päivää.
Ehkä ei kannata kännätä kuin mikäkin pissis.
Viikonloppujuominen on ikävä tapa ja siitä on vaikeaa oppia pois. Melkein pakonomainen tarve juoda kännit. Harrastin sitä aikoinaan itse ja kauheaa kun aina oli vapaat krapulassa. Onneksi se on myöhemmin jäänyt.