Lue keskustelun säännöt.
Miksi ette pidä matkailusta?
31.12.2019 |
Itselle matkailu on yksi elämän suurimmista iloista ja alkaa ahdistaan jos ei ole matkaa varattuna lähitulevaisuudessa. Kuitenkin tuntuu olevan paljon näitä jotka eivät ikinä halua lähteä minnekään. Miten te oikein irtaudutte arjesta ja saatte jännitystä elämään?
Kommentit (199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä näitä, jotka sanovat etteivät matkusta koska eivät tarvitse jännitystä. En minä ainakaan jännityksen takia ole ikinä reissannut vaan nähdäkseni maailmaa.
Itse olen asunut viidessä eri maassa ja matkustanut muutenkin aika paljon. Koen että yksi reissu avartaa maailmankuvaani enemmän kuin kymmenen kirjaa ja aina opin joka paikasta jotain uutta. Kummasti oppii Kiinan elinkeinoista kun reissaa maan halki ja näkee omin silmin mitä siellä tapahtuu. Teksti tai dokumentti olisi ainakin minulle tyystin eri asia.
Ja vaikka kuulostan älykääpiöltä niin en ymmärrä että miksi kotoa ei voisi lähteä edes viikoksi pois? Mitä menetettävää siinä on? Mistä jää paitsi jos matkustaa? Jos oma sänky on hyvä niin palatessa sitä arvostaa vielä enemmän. Jos ei pidä pakkaamisesta niin viikon kuluttuahan sitä saa taas laittaa kamat omaan kaappiin.Minä taas olen huomannut että ne jotka perustelevat matkailuaan sanomalla "matkailu avartaa" ovat yleensä niitä kaikista kapeakatseisimpia ihmisiä. He eivät voi ymmärtää edes niin pientä asiaa, kuin että kaikki eivät pidä matkustamisesta. Mielestäni henkilö joka ei tätä ymmärrä, ei ole mitenkään päin avarakatseinen, tai maailmaa nähnyt ja siitä mitään oppinut. Avarakatseinen ja ymmärtävä henkilö on sellainen joka tajuaa ettei kiinaan matkustaminen ja siellä siipaleen näkeminen jostain muurista kerro yhtään mitään, vaan se ymmärtämys eri kulttuureja kohtaan tulee avarasta sydämestä, ja edes niin pienen asian ymmärtämisestä, että KAIKKI EIVÄT pidä matkustelusta. Mutta ei.
Juuri näin.
Tosin, ihmiset on erilaisia ja jotenkin oman kokemuspiirini kautta on muodostunut kuva,että toiminnalliset ihmiset tykkäävät enemmän matkustaa ja kokea, kun taas syvällisempää pohdiskelun taipuvaiset elävät asioita paljon pään sisällä, ja saavat kokemuksia sitä kautta.
Silloin ei ehkä ole tarvetta saada niitä elämyksiä ulkoisesta maailmasta.
Mutta tämä on yleistys, mielestäni kuitenkin havaittavissa omassa lähipiirissäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laitoin yläpeukun kaikille hyville ja hyvin esitetyille kommenteille.
Ihmeellisen paljon oli kuitenkin neuroottista, tekosyitä keksivää ja jeesustelevaa kommenttia. Vihamielistä ja negatiivista. Muutamat esittivät niin mielikuvituksellisen kokoelman pelkkää ongelmaa, että nauratti. Kiitos heille siitä, vaikka saattoivat ihan totisestikin esittää.
Jäin kaipaamaan syitä "en osaa" ja "en uskalla". Ihan hyviä syitä nekin.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, joten en tiedä oliko nää jo mainittu.
Mulle olis ihan hirveetä joutua ulkomailla onnettomuuteen ja sairaalaan. Tai saada joku paikallinen loinen, ameeba tai mitä näitä alkueläimiä nyt onkaan, ja joutua sairaalaan. Niitähän lymyää joka paikassa, hanavedessä, uimavedessä, meressä, joessa, järvessä, rantahiekassa, kulkukoirissa, kulkukissoissa, villieläimissä... sairaalasta sitten joku mrsa tai tarttuva tauti. Amputoivat vielä jonkun raajan turhaan.
Yhden turistiripulin Espanjassa sairastaneena, kiitos ei enää koskaan!
Sulla on joku paha fobia? Mulla on vakuutukset, että pääseen hyvään hoitoon tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä näitä, jotka sanovat etteivät matkusta koska eivät tarvitse jännitystä. En minä ainakaan jännityksen takia ole ikinä reissannut vaan nähdäkseni maailmaa.
Itse olen asunut viidessä eri maassa ja matkustanut muutenkin aika paljon. Koen että yksi reissu avartaa maailmankuvaani enemmän kuin kymmenen kirjaa ja aina opin joka paikasta jotain uutta. Kummasti oppii Kiinan elinkeinoista kun reissaa maan halki ja näkee omin silmin mitä siellä tapahtuu. Teksti tai dokumentti olisi ainakin minulle tyystin eri asia.
Ja vaikka kuulostan älykääpiöltä niin en ymmärrä että miksi kotoa ei voisi lähteä edes viikoksi pois? Mitä menetettävää siinä on? Mistä jää paitsi jos matkustaa? Jos oma sänky on hyvä niin palatessa sitä arvostaa vielä enemmän. Jos ei pidä pakkaamisesta niin viikon kuluttuahan sitä saa taas laittaa kamat omaan kaappiin.Minä taas olen huomannut että ne jotka perustelevat matkailuaan sanomalla "matkailu avartaa" ovat yleensä niitä kaikista kapeakatseisimpia ihmisiä. He eivät voi ymmärtää edes niin pientä asiaa, kuin että kaikki eivät pidä matkustamisesta. Mielestäni henkilö joka ei tätä ymmärrä, ei ole mitenkään päin avarakatseinen, tai maailmaa nähnyt ja siitä mitään oppinut. Avarakatseinen ja ymmärtävä henkilö on sellainen joka tajuaa ettei kiinaan matkustaminen ja siellä siipaleen näkeminen jostain muurista kerro yhtään mitään, vaan se ymmärtämys eri kulttuureja kohtaan tulee avarasta sydämestä, ja edes niin pienen asian ymmärtämisestä, että KAIKKI EIVÄT pidä matkustelusta. Mutta ei.
Juuri näin.
Tosin, ihmiset on erilaisia ja jotenkin oman kokemuspiirini kautta on muodostunut kuva,että toiminnalliset ihmiset tykkäävät enemmän matkustaa ja kokea, kun taas syvällisempää pohdiskelun taipuvaiset elävät asioita paljon pään sisällä, ja saavat kokemuksia sitä kautta.
Silloin ei ehkä ole tarvetta saada niitä elämyksiä ulkoisesta maailmasta.
Mutta tämä on yleistys, mielestäni kuitenkin havaittavissa omassa lähipiirissäni.
Mä taas väitän että pakkomatkustaja ei vain huomaa katsella ympärilleen, ja siksi hän ei saa mitään kokemuksia kuin silloin kun kaikki on uutta ja ihmeellistä. Se ettei matkustele ei tarkoita pään sisällä elämistä, voi herranjestas nyt taas tuotakin aivopierua...
Monta syytä. Kun minulla on vapaata, haluan rentoutua, en tuutata aivojani täyteen vieraita ärsykkeitä ja ympäristöjä. Moneen edes Euroopan maahan en halua matkustaa, koska maassa joko ilmasto-, ihmisoikeus- tai hygieniatilanne on niin huono. En halua mennä minnekään, missä hanavettä ei voi juoda sairastumatta, vatsatauti ei ole sellaista seikkailua, jota kaipaan. Tykkään olla kotosalla ja löhötä ja vain ajatella, ja yleensä matkoilla jaksan ehkä max. pari museota/nähtvyyttä ja ravintolaa, ja sitten eristäydyn loppulomaksi muusta seurueesta lukemaan hotellihuoneeseen tai räpeltämään puhelinta ja kuuntelemaan musiikkia. Loman loputtua olen kyllä rentoutunut, mutta kun sen saman makoilun olisi voinut tehdä kotona halvemmalla. Kotimaan matkailu ei kuormita läheskään yhtä paljon, jos tekee parin päivän reissuja tai jos perillä on tuttuja odottamassa ja ei tarvitse tehdä mitään erityistä.
Miehen tuttavat odottavat meitä käymään Balilla, koska eivät ole vielä nähneet minua, ja heillä olisi meille majoitus ja ruoat, mutta itseäni ei huvita yhtään, ja tuskin olemme ikinä menossa. Ei sitä toki heille kehtaa sanoa, mutta itselleni tuo olisi luultavasti aivan kamala läävä. Mieheni yritti puhua minua ympäri ja jossakin sivulauseessa lipsautti, että hänelläkin oli ripuli koko 2 viikkoa, ja kuulemma se on ihan normaalia saarelle turistina tullessa... juu, ei, ilmeisesti se on sitten hänelle sopivaa jännitystä, mutta minä skippaan. Mies on enemmän matkailijatyyppiä, ja olen sanonut, että hän saa itse omilla rahoillaan matkustaa minne haluaa, mutta hänen on hyväksyttävä se, että minä en koe saavani siitä rahoilleni vastinetta ja hänen on opittava matkustamaan yksin tai kaverien kanssa joskus, koska joka matkalle ei minua saa kynsin hampain mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkailussa hienoa ja kivaa on vain se hetki jossain hyvässä ravintolassa viinilasi kourassa. Mutta jos sen saavuttamiseksi pitää sietää se kaikki muu oheistoiminta, niin ei yksinkertaisesti vain jaksa. Ensin se koko lentokenttärumba. Tätä nyt tuskin tarvitsee kenellekään edes yksityiskohtaisesti avata. Mutta sen päälle pitää jaksaa aika paljon muutakin. Hotelleissakin on aina jotakin: ei ollutkaan huoneessa sitä luvattua terassia tai ilmastointi ei toimi. Aamupalalla toisen maan kansalaiset etuilee tai hedelmät on loppu. Aina koko ajan jossain on jotakin mikä mättää. Joku on aina vedättämässä. Astut vahingossa matolle mikä heitetään jalkojesi alle, niin siitä vaaditaan hintaa. Joku toinen länttää kysymättä kengillesi lankkia ja taas pitää olla maksamassa palvelusta mitä et oikeasti edes halunnut. Ravintolalasku ei ole ikinä sitä mitä listalla on hinnoista sanottu tai sitten aletaan vaatia extraa serveteistä ja ruokailuvälineistä.
Bussit on myöhässä, passi on hävinnyt hotellin respassa tai taskut tyhjennetään metrossa....
Eiku ei vaan jaksa. Ei vaan yksinkertaisesti tällainen keski-ikäinen enää vain jaksa.
Tämä on kyllä niin totta! Koko ajan saat matkalla olla varuillasi. Missään vaiheessa ei voi ns. hengähtää, että nautitaanpa nyt olemisesta. Aivan jatkuvasti saat kyttäillä ympäristöä, että kukakohan nyt yrittää huijata, vedättää tai muuten vain tyrkyttää sinulle ostettavaksi tuotetta jota et halua. Ravintolalasku on tietty oikein klassinen esimerkki. Itse pitäisi pitää omaa kirjanpitoa (tuskin sekään auttaisi) jos ravintolasta haluaa lähteä maksamalla vain tilatut tuotteet. Taksissa on aina joku kallein taksa ja kun edes yrität puhua asiasta, niin kuskin kielitaito katoaa välittömästi. Aivan sairaan raastavaa ja väsyttävää olla tällaisessa ympäristössä. Koko ajan olet ikään kuin vaaran uhkaamassa hätätilassa ja kehon pitää olla valmiina aina vain seuraavaan koitokseen. Ja jos ajattelet, että ottamalla pari lasia viiniä, sitä ikään kuin rentoutuisi.... no sitten ne uhat vasta päälle tulevatkin. Joku ukottaa sinua aivan välittömästi.
Että tämän vuoksi itsellänikin ei ole viime aikoina enää tullut reissattua. Tuosta "lystistä" kun vielä pitää pulittaa aika sievoinen summa.
Itselläni on tuo hätätila päällä lähes koko ajan arjessakin, joten ei ole tullut pieneen mieleenkään matkustaa minnekään, kun jo ulkona saa pelätä kaikkea. Tiedän toki, että ei oikeasti tarvitse pelätä juurikaan mitään varsinkaan valoisaan aikaan, mutta minks teet, kun olet kasvanut pelkäämään.
Rakastan matkustamista, mutta ilmaston takia rajoitan lentämistä. En oikein edes tiedä haluanko elää maailmassa, jossa ei saa matkustaa lomalle tutustumaan uusiin paikkoihin ja ihmisiin, mutta ei taida olla vaihtoehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nautin kotona varsinkin taivaallisesta seksistä ja elämyksistä sen kautta. Myöskään lapsia ei tietenkään ole, kumppani seksiin luonnollisesti on. Matkailu kuormittaa, maksaa jne, en koe intoa siihen.
Surullista, jos ap ei pysty irtaantumaan arjesta eikä saa jännitystä elämäänsä ilman matkustelua. Eikä edes ymmärrä, että ihmiset pitävät eri asioista. Minulle matkailu on todella raskasta, mutta elämäni on todella onnellista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pidän uusien paikkojen näkemisestä, museoista, nähtävyyksistä, luontokohteista.
Vihaan kyllä itse matkustamista: lippujen ja majoituksen varaamista, pakkaamista, purkamista tavaroiden hankkimista, eväiden tekemistä ( perheessä moniallergisia), matkatavaroiden roudaamista, istumista ja odottelua...
Juuri tämä. Eihän siinä kohteessa olemisessa ole mitään vikaa, jos on paljon aikaa ja saa tehdä mitä itse haluaa, mutta se sinne reissaaminen, lentokentät, ruuhkat, odottelu, viivytykset, byrokratia, ehkä jopa maa jossa ei juuri englantia osata jne., se tökkii.
Olen onnellinen arkielämässäni, joten en kaipaa siitä irtiottoja.
Voisin harkita matkustamista jos se olisi ympäristöystävällisempää, turvallisempaa ja eettisempää, mutta juuri nyt ei kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varaukset, siirtymät ja ihmisruuhkat ovat niin raskaita, että ne pilaavat sen ilon minkä ko touhusta saa. En ole enää vuosiin jaksanut matkustaa.
Matkailu on niin 1950-lukua. Nykyään kaikki paikat näkee netissä 4k-tarkkuudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset - muut tyhmät ja meluisat turistit, pikkurikolliset kuten varkaat ja huijarit (ja turisteille ihan omat ekstrahinnat), kerjäläiset ym. Turistirysät. Kiire. Taudit ja ripuli. Myöhästymiset ja viivästelyt. Passipelleilyt ym tarkastukset. Hajut joissain persläpimaissa. Olihan tuossa jo muutama syy miksi on parasta olla kotona koneella.
Mitä toden näköisimmin DRD4-geenin 7R-variantti "puuttuu"...
chatGPT (generative pretrained transformer; anakoluutit sellaisenaan):
DRD4 on geeni, joka ohjaa dopamiinireseptorin toimintaa aivoissa. Dopamiini on välittäjäaine, joka liittyy:
palkitsemisjärjestelmään
uteliaisuuteen
riskinottoon
impulsiivisuuteen
uuden kokemisen haluun
DRD4-7R on tietty variantti tästä geenistä, joka on yhdistetty suurempaan taipumukseen:
ottaa riskejä
hakea uusia elämyksiä
tylsistymään helpommin
matkustaa, muuttaa tai etsiä uusia paikkoja ja kulttuureja
Aikoinaan tuli matkusteltua paljonkin.
Nyt teen töitä ihmisten kanssa (hoitoala), joten lomalla parasta on vaikka mennä metsään ja vaan istuskella kannon nokassa ja kuunnella puitten huminaa ja metsän ääniä. Siinä mieli lepää.
Vierailija kirjoitti:
Näitten vastausten perusteella ihmiset jotka eivät matkustele ovat stressiherkkiä kotihiiriä jotka eivät osaa nukkua muualla kuin omassa sängyssä ja jotka eivät halua kokea mitään arjesta poikkeavaa.
Jaa. Mun mielestä tässä on tullut aika hyviä perusteluita. Vaikka minä rakastan matkustamista tietynlaisiin kohteisiin, en minäkään minne tahansa halua. Minulla ei ole juurikaan tarvetta nähdä ja kokea uusia asioita, mutta rakastan rantalomien helppoutta, vaivattomuutta ja kiireettömyyttä, kun saa vaan olla. Mulle riittää lomalla hyvin tekemiseski altaalla löhöily hyvän kirjan kanssa. Iltaisin kävelyä rantapromenadilla, välillä pysähtyen johonkin drinkille, tai piipahtaen johonkin kauppaan. Jonain päivänä ehkä käynti markkinoilla, tai vaikka jossain lähikaupungissa/-kylässä. Hotellin on oltava hyvä, ja yleensä otan vähintään puolihoidon. Usein all inclusiven. Hoituu ruokailut helposti ilman odottelua ja etsimättä erikseen paikkoja. Välillä on silti ihan kiva käydä myös jossain muualla syömässä.
Kaupunkilomat ei erityisemmin kiinnosta. Muutaman päivän oleskelu jossain kaupungissa on mulle ihan tarpeeksi. Nähtävyyksiä ja jotain museoita ja muita en myöskään jaksa kierrellä. Jotkut matkustaa juuri nähtävyyksien ja kulttuurin takia, mutta mulle sellainen ei ole tärkeää, enkä halua lomalla kiirehtiä, huolehtia aikatauluista ja säntäillä paikasta toiseen.
Ymmärrän oikein hyvin, että kaikki ei halua mitään rannalla/ altaalla löhöilyäkään, vaikka minä haluan. Totta on tuo, mitä moni on sanonut, että oma hommansa on pakkaamisessa, likaisten vaatteiden pesemisessä matkan jälkeen jne. Jos lento lähtee aikaisin aamulla, täytyy keskellä yötä herätä. pitää järjestää lemmikkien hoito ja kukkien kastelu matkan aikana. Joku ei osaa nukkua kunnolla muualla, kuin omassa sängyssä. En minäkään haluaisi nukkua huonosti paria viikkoa putkeen. Jos nukkuisin huonosti hotellissa, en minäkään varmaan haluaisi matkustaa. Minä kuitenkin nukun hotellissa yleensä tosi hyvin.
moni perustelee matkustushaluttomuuttaa sillä, että lentäminen saastuttaa. Tottahan sekin on. Itse näen asian niin, että ilmastoa ja ympäristöä täytyy ajatella, mutta niin moni asia pilaa ilmastoa, että täytyy olla varsinainen ilmastoaktivisti laittaakseen ilmaston suojelun kaiken edelle, ja luopuakseen kaikesta mikä vaikuttaa ilmastoon negatiivisesti. Varmasti jokainen voi tehdä jotain ilmaston hyväksi, mutta voi valita sellaisia tekoja, jotka itselle on helppoja. Jos ei pidä matkustamisesta muutenkaan, on tietysti helppo välttäö lentämistä. Minulle on helppoa olla syömättä lihaa, enkä omista autoa ollenkaan. Siispä ne on minun pääasialliset ilmastotekoni.
Jos lomalla jää vain kotiin, niin eihän se ole lomaa. Kotona on aina jotain tekemistä, kotihommia ja lomallahan sitä on aikaa pestä ikkunat ja matot ym. Perfektionistin on järkevää lähteä kotoa paikkaan jossa ei tarvitse ahertaa. Kotona ei osaa köllötellä laiskana, aina fiilis, että tuo ja tuo on tehtävä ja se häiritsee. Ei tarvitse muuta kuin aurinkoa ja kävelyretkiä auringossa lepäilyä, niin viikossa on täysin rentoutunut. Matkat kohteesta A paikkaan B on rasittavia mutta ne on vain pieni osa matkasta jos kohteen valitsee oikein eikä se enää stressaa. Itse olen auringosta riippuvainen, viikossa jo "akut" latautuvat.
Laivat ja junat on keksitty. Samoin autot.