Lue keskustelun säännöt.
Poistettiinko aikuiskoulutustuki siksi ettei...
26.09.2025 |
Hoitajat pysty vaihtamaan alaa? Elettiinhän koronan jälkimainingeissa ja sen sysäämänä moni sotealan ihminen halusi vaihtaa alaa. Sotehenkilöstö "heitettiin bussin alle" korona-aikaan ja reaktio siihen joukkopako alalta eli haluttiinko aikuiskoulutustuen poistolla tukkia tämä ulospääsytie alalta. Vielä muutama vuosi sitten huudettiin työvoimapulaa alalla, jolloin tämäkin älyttömyys pantiin täytäntöön.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Voi tulla hallitukselle yllätyksenä että ei ole pakko saman koulutuksen alalla työskennellä. Lisäksi voi sössiä sen verran pahasti asiansa että menettää ammattioikeutensa eli oikeuden toimia opiskelemallaan alalla. Ovatko päättäjämme hieman yksinkertaisia?
Aikuiskoulutustuen päättyminen ei estä opiskelemasta toista alaa, sitä ei vaan rahallisesti tueta vsltion taholta. Alaa vaihdettaeesa oma talous ja oma kyky on se raamit mitä voi opiskella. Jos joku menettää jollain tavalla kykynsä tehdä työtä, jota on siemmin tehnyt onko se valtion asia tehdä asialle jotain? Ei ole, mielestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi tulla hallitukselle yllätyksenä että ei ole pakko saman koulutuksen alalla työskennellä. Lisäksi voi sössiä sen verran pahasti asiansa että menettää ammattioikeutensa eli oikeuden toimia opiskelemallaan alalla. Ovatko päättäjämme hieman yksinkertaisia?
Aikuiskoulutustuen päättyminen ei estä opiskelemasta toista alaa, sitä ei vaan rahallisesti tueta vsltion taholta. Alaa vaihdettaeesa oma talous ja oma kyky on se raamit mitä voi opiskella. Jos joku menettää jollain tavalla kykynsä tehdä työtä, jota on siemmin tehnyt onko se valtion asia tehdä asialle jotain? Ei ole, mielestäni.
Jos on menettänyt työkykynsä, niin kyllähän silloin voi olla mahdollista opiskella uusi ammatti ammatillisena kuntoutuksena eläkeyhtiön piikkiin. Eläkeyhtiöllä on intressi auttaa työntekijää palaamaan töihin, jottei joudu maksamaan eläkettä.
Opintovapaa on tosiaan edelleen käytettävissä niille, joilla on säästöjä opintojen ajaksi tai hyvätuloinen puoliso.
Poistettiin siksi että saadaan kokoomuslaisten märkäuni halpatyö markkinat luotua ja kaupan päälle vielä luotua köyhien ja hyväksikäytettyjen ihmisten rosteri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni hoitaja olisi ollut siihen oikeutettu ja halunnut lähteä esim.tekniikan alalle tai muihin paremmin palkattuihin ja arvostettuihin töihin.
Mutta olisiko sieltä kuitenkaan saatu vientisektorille osaavaa työvoimaa? Ainut tuntemani insinööriksi opiskeleva hoitaja on matemaattisesti aika kyvytön.
No hyvä, ettei tee sitten hoitajan töitä. Ikävää olisi, jos sekoilee lääkelaskuissa.
Ne hoiturien lääkelaskut on käytännössä yläasteen matematiikkaa. Tarkoitin sitä, että matemaattinen hahmottaminen ja lausekkeiden käsittelytaito puuttuu, jolloin matematiikan soveltaminen käytäntöön ei onnistu.
Mutta kuinka paljon sitä matematiikkaa tarvitsee ihan käy
Joissakun töissä sitä osaamista oikeasti tarvitaan. Ei riitä että tentit läpi pääsee niinkuin monella alalla.
Vierailija kirjoitti:
SDP:n Antti Lindtman on sanonut, että aikuiskoulutustuki oli tehoton mutta he meinaa omalla hallituskaudellaan palauttaa sen toisessa muodossa. Ei Lindtmanin sanomana mutta muualta kuulleena, kuulemma tätä kovin vähän käytettiin ammatin vaihtamiseen ja oli ennemminkin sellaisten "ikuisten opiskelijoiden" suosiossa, joilla muutenkin takana jo useampi tutkinto.
Aikuiskoulutustukeen oli aika tiukat kriteerit. Piti olla reippaasti työkokemusta ja yli vuoden kestänyt voimassa oleva työsuhde. Ei siinä ihan ikuinen opiskelija voinut olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Opintovapaa on tosiaan edelleen käytettävissä niille, joilla on säästöjä opintojen ajaksi tai hyvätuloinen puoliso."
Tai opintotuki. Jos on opiskellut ensimmäisen korkeakoulututkintonsa aikuiskoulutustuella ja lähtee vielä sen jälkeen opiskelemaan uutta tutkintoa, niin ne kaikki Kelan tukikuukaudethan on jäljellä :D
Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa auttoivat itsensä kehittämisessä ja jaksamisessa!
Ihminen ei ole robotti, elämässä tulee hetkiä jolloin ollakseen myös parempi työntekijä ja jaksaa paremmin, voi hetken ns. hengähtää.
Satoset sun muut ei asiaa varmasti ymmärrä, kun heille se "työ" on ties mitä "lounaalla istumista", (ah kuinka "rankkaa") vs. vaikka lomittaja joka painaa navetassa aamuin illoin vaativa fyysistä työtä jne. Samoin monen tonnin ministerin liksalla sitä varmasti voikin 'omalla kustannuksella' opiskella, mutta miten ihmiset joille jää nettona 'tonni' käteen saa säästettyä, kun asuminen&ruoka vie kaiken?
Kannattaa muistaa, että noissa em. oli myös todella tarkat ehdot, niitä ei tuosta oon vaan saanut, vaan piti olla työhistoriaa eli kyseessä oli minusta nk. ansaittu etuus, hieman samaan tapaan mitä vaikka työeläke on.
Ja ne säästöt: ne oli MINIMAALISET(!) varmaan 'selvitys säästöistä' jonkun Satosen konsultti-kaverin väkertämänä maksoi enemmän mitä rahaa säästyi.
Ja paljonko sairauslomista ym. säästettiin, kun ihmisillä oli mahdollisuus a) vaihtaa alaa ennen kun vaikka selkä oli lopullisesti tohjona, b) ihminen jaksoi sinnitellä vuorotteluvapaan ansioista eläkeikään saakka, eikä jäänyt aiemmin pois. Laskiko kukaan noille arvoa? Niinpä niin, ei hölmöläiset osaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä vaihdoin ihan omilla rahoilla. Säästin sitä varten. Eli mua se ei estänyt. Suoritin inssitutkinnon reilussa parissa vuodessa ja siitä samantien töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni hoitaja olisi ollut siihen oikeutettu ja halunnut lähteä esim.tekniikan alalle tai muihin paremmin palkattuihin ja arvostettuihin töihin.
Mutta olisiko sieltä kuitenkaan saatu vientisektorille osaavaa työvoimaa? Ainut tuntemani insinööriksi opiskeleva hoitaja on matemaattisesti aika kyvytön.
No hyvä, ettei tee sitten hoitajan töitä. Ikävää olisi, jos sekoilee lääkelaskuissa.
Ne hoiturien lääkelaskut on käytännössä yläasteen matematiikkaa. Tarkoitin sitä, että matemaattinen hahmottaminen ja lausekkeiden käsittelytaito puuttuu, jolloin matematiikan soveltaminen käytäntöön ei onnistu.
Mutta k
Sitä varten sitä koulua käydään, että sitten opitaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmaan siksi että alahyppely on lisääntynyt todella paljon. Ennen vanhaan kouluttauduttiin ja rakennettiin uraa yhdellä alalla, nykyään on normaalia olla useampi korkeakoulututkinto eri aloilta.
Syy on aika yksinkertainen: ei millään riitä töitä kaikille tietyiltä aloilta valmistuneille, ja toisilla aloilla tai paikkakunnilla voi olla pulaa. Aikuisena voi löytää itsensä sellaiselta paikkakunnalta, että ei ole työtä kätilölle, mutta varhaiskasvattajalle olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi tulla hallitukselle yllätyksenä että ei ole pakko saman koulutuksen alalla työskennellä. Lisäksi voi sössiä sen verran pahasti asiansa että menettää ammattioikeutensa eli oikeuden toimia opiskelemallaan alalla. Ovatko päättäjämme hieman yksinkertaisia?
Aikuiskoulutustuen päättyminen ei estä opiskelemasta toista alaa, sitä ei vaan rahallisesti tueta vsltion taholta. Alaa vaihdettaeesa oma talous ja oma kyky on se raamit mitä voi opiskella. Jos joku menettää jollain tavalla kykynsä tehdä työtä, jota on siemmin tehnyt onko se valtion asia tehdä asialle jotain? Ei ole, mielestäni.
Jos joku jollakin tavalla menettää MAHDOLLISUUDEN tehdä työtä, jota on aiemmin tehnyt vaikkapa paperitehtaan sulkemisen vuoksi, kenen asia olisi tukea uuteen ammattiin kouluttautumista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samalla kyllä vietiin hoitoalaa alaspäin. Moni opiskeli lähihoitajasta sairaanhoitajaksi aikuiskoulutustuen turvin ja itsekin tein niin. Tiedän useita henkilöitä jotka ovat vaihtaneet hoitoalalle ja opiskelleet aikuiskoulutustuen turvin joko lähihoitajaksi tai sairaanhoitajaksi.
Kyllä tuossa kustiin omiin muroihin, kun aikuiskoulutustuki lopetettiin. Onneksi oli edes niin, että siitä jo päätöksen saaneet saivat sitä opintojen loppuun asti. Jos näin ei olisi ollut, niin mä olisin ainakin joutunut jättämään opinnot kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaaha, mihinköhän sitä sitten kouluttautuu, kun tekoäly alkaa viedä työpaikkoja?
Viimeisenä lähtee käsillään töitä tekevät matalapalkka alat.
No, ei riitä fysiikka noihin enää tässä iässä.
Pitäköön tunkkinsa, jos tekoäly vie kaikki mahdolliset työt.
Pärjäilen joten kuten ilmankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miten se aikoinaan edes meni läpi. Työnantajan oli pakko myöntää opintovapaata vakityösuhteesss olevalle, vaikka opiskelu ei liittynyt millään tavoin työnantajan toimialaan. Eikä työsuhde ollut missään vaarassa päättyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni hoitaja olisi ollut siihen oikeutettu ja halunnut lähteä esim.tekniikan alalle tai muihin paremmin palkattuihin ja arvostettuihin töihin.
Tekniikan alalta ammattilainen päivää. Viime viikolla oli juttu kolmesta sh:sta ja heidän palkoistaan 5-30v työkokemuksella iltsikassa. Tienasivat kaikki 4500€-5500€/kk bruttona johon tulotasoon en 35v työkokemuksella ja yliopistotutkinnolla vieläkään yllä yhtäjaksoisesta työhistoriasta ja työkokemuksesta huolimatta. Seuraavan palkkakierroksen hoitsujen itkua pienipalkkaisuudesta odotellessa..
Tuollainen palkka sisältää kyllä vuorotyötä ja paljon ylitöitä. Mä olen sairaanhoitaja reilulla 10 vuoden kokemuksella ja mun bruttopalkka päivätyössä on vähän alle 3000€.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten se aikoinaan edes meni läpi. Työnantajan oli pakko myöntää opintovapaata vakityösuhteesss olevalle, vaikka opiskelu ei liittynyt millään tavoin työnantajan toimialaan. Eikä työsuhde ollut missään vaarassa päättyä.
Kai se opintovapaan myöntäminen on edelleen pakollista?
Vuorotteluvapaa hyödytti myös sitä työtöntä, joka palkattiin sijaiseksi.
Onko olemassa mitään tutkimusta tai tilastoa, että kuinka yleistä tai harvinaista aikuiskoulutustuen käyttö on ollut kolmannen asteen opiskelijoilla?
Itse opiskelen ammattikorkeakoulussa ja aina välillä miettinyt että kuinka iso porukka, vaikkapa prosentteina, meitä kyseisen tuen hyödyntäjiä on verrattuna opintotuen käyttäjiin?