Asiattomat terapeutit! Mitä kaikkea asiatonta teidän terapeutti on tehnyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävää luettavaa, mutta suuri osa terapeuteista noudattaa ammattieettisiä periaatteita ja pyrkivät kaikin tavoin edistämään asiakkaittensa hyvinvointia. Olen itse käynyt kolmen vuoden terapian, joka käynnisti ison muutoksen elämässäni hyvään suuntaan.

 

eikö siinä ole eettinen ristiriita, jos terapeutti saa tulonsa suoraan siitä miten sairaaksi ja terapian tarpeessa olevaksi määrittelee asiakkaansa?

Esim. mitä enemmän onglemia asiakkaalla on, sitä pitempään suhteeseen hänet voidaan sitouttaa?

Asiakas voidaan saada uskomaan että hänellä on se ja se vaikea ongelma, ja niiden käsittelyyn menee kauan kauan aikaa, eli näin kenties vähemmän töitä saava terapeutti saa sitoutettua itseensä hyvin maksavan ikuis-asiakkaan.

Terapiasta ei haluta koskaan päästää asiakasta vapaaksi. Terapia jatkuu ja jatkuu hamaan loppuelämään asti,koska

Terapeuteista on huutava pula, ei heidän tarvitse asiakkaita haalia. Töitä kyllä riittää niin paljon kuin jaksaa tehdä.

Vierailija kirjoitti:

olen yrittänyt keksiä syitä, miksi ihminen tarvitsee terapiaa. en ole keksinyt mitään järkevää. ymmärrän mieleltänsä sairastuneita, mutta ne, jotka eivät ole esim. sairaalassa kirjoilla, niin mikä on se syy hakeutua terapiaan? ainut mikä tulee mieleen, on joku somevillitys, jonka johdosta pitää olla terapiassa, että olisi normaali. ehkäpä se joskus selviää minullekin. tarkoitus ei ole ketään loukata, vaan kunhan kyselen ja ihmettelen.

Sairaalassa kirjoilla? Mitä tarkoitat tuolla? Psykiatrista osastohoitoahan saa Suomessa aniharva, ja ne on ihan lyhyitä jaksoja vaan. Osastolla ollessa ei mitään terapiaa saa.

Sulla ei tunnu olevaan mitään tietoa siitä, miten mielenterveyden ongelmien hoitoa Suomessa järjestetään. Tietenkin niillä terapiassa käyvillä on joku ongelma, mitä siellä terapiassa yritetään käsitellä. 

Onkohan ollu sama terapeutti mulla? 

Kävimme pariterapiassa, missä terapeutti oli mielestäni epäpätevä eikä yrittänyt edes saada solmujamme auki. Ero tuli myöhemmin ja vajaa vuosi sen jälkeen näin exäni ja tämän terapeutin yhdessä kahvilassa :-(

Oli mielestään "pelaamisen makua" kun esitin työkyvyttömyyseläkettä osaratkaisuksi kestämättömään tilanteeseeni.

Eli, vaikka tilanteeni oli oikeasti vakava, niin mielestään kai yritin sutkata sillä tai jotain.

Aika kahtiajakoista, että samalla kärsin oikeasti todellisista asioista ja kuitenkin samalla teeskentelen hyötyäkseni.

Älkää menkö . Yksikin oli nähnyt käärmeitä kaikkialla ja näytellyt jotain mustetahra ( satanistit ) papereita . Ihan pölkkyjen huuhaata. Älkää myös mennä akupunktio on ikinä eikä kuppaajille niihin neuloihin kuolee. 

Joku terapeutti tai hoitaja oli kuluttanut jonkun ryhmän rekaxrentoutuksella.  Älytöntä. 

Nukahti nojatuoliin.

Minua ei edes hiplannu vaikka oisin halunnut

Terapeuttiani tokaisi kerran minulle että näytän kuin maksullisesta naiselta. Tätä mietin joskus vieläkin, yli 25 v myöhemmin. Tänä päivänä en tuollaista lausetta nielisi vaan tekisin valituksen käytöksestä ja päättäisin terapian, mutta nuorena olin hyvin epävarma kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Kävimme pariterapiassa, missä terapeutti oli mielestäni epäpätevä eikä yrittänyt edes saada solmujamme auki. Ero tuli myöhemmin ja vajaa vuosi sen jälkeen näin exäni ja tämän terapeutin yhdessä kahvilassa :-(

Wtf. Millä tavalla hän oli kouluttautunut, mikä pätevyys?

Olen käsittänyt, että Freudin opetuslapset ovat yleensä niitä kopeita ja empatiakyvyttömiä. Kaikki huomio keskittyy johonkin kuviteltuun alitajuntaan, psyykkiseen rinnakkaistodellisuuteen, joka on analyytikolle todellisempi kuin empiirinen todellisuus. Silloin  siitä edessä olevasta fyysisestä ihmisestä ei tarvitse niin välittää. Sille voi vaikka sanoa, että sinähän halusit, että isä tekee niin.

Ei ollut varsinaisesti terapeutti, vaan psyk sh polilla. Oli entinen työkaverini ja en tietenkään halunnut käydä hänen vastaanotollaan. Vaikka olin ilmoittanut, etten aio tulla, koska hän on entinen työkaverini, hän varasi minulle aikoja ja laittoi maksuja peruuttamattomista käynneistä. Lopulta otin yhteyttä potilasvastaavaan ja sain sen loppumaan. Luulen, että hän sai kenkää koko paikasta. Ainakin henkilö, jonka luona aloitin sitten käynnit, sanoi ettei se sekopää enää ollut töissä koko paikassa. 

Kävin muutaman kerran työterveyspsykologilla. Minulla oli rankka tilanne töissä (kiusaamista) ja lapseni oli katkaissut yhteydenpidon ex-mieheni vieraannuttamana. Tilanne oli niin kriittinen, että voimat loppuivat ja jouduin sairauslomalle lääkityksen kanssa. Itsetuhoisia ajatuksia mielessä. Tämä arviolta 25-vuotias pimu ei varmaankaan oikein osannut jakaa kokemusmaailmaani. Kommentoi todella vähän ja HAUKOTTELI koko ajan. Niin vähän häntä kiinnosti.

Olin itkenyt melkein koko session ajan ja vielä lähtiessä vähän nyyhkytin ja pyyhin nenääni. Terapeutti alkoi peilin edessä ihailla itseään ja pöyhiä tukkaansa ja huokailla että ihanaa kun pääsee tän jälkeen kampaajalle hemmotteluun. Ei kai siinä sinänsä mitään pahaa ollut, minusta vaan aivan liian tuttavallista ja henkilökohtaista eikä tilannetajua ollenkaan. 

Ei min mielestä mitään.

Mulla on lykky käynyt. Ihan paras. Mulle sopiva.

Tein kyllä taustatyötä ihan kunnolla itsekin, että löysin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävää luettavaa, mutta suuri osa terapeuteista noudattaa ammattieettisiä periaatteita ja pyrkivät kaikin tavoin edistämään asiakkaittensa hyvinvointia. Olen itse käynyt kolmen vuoden terapian, joka käynnisti ison muutoksen elämässäni hyvään suuntaan.

 

eikö siinä ole eettinen ristiriita, jos terapeutti saa tulonsa suoraan siitä miten sairaaksi ja terapian tarpeessa olevaksi määrittelee asiakkaansa?

Esim. mitä enemmän onglemia asiakkaalla on, sitä pitempään suhteeseen hänet voidaan sitouttaa?

Asiakas voidaan saada uskomaan että hänellä on se ja se vaikea ongelma, ja niiden käsittelyyn menee kauan kauan aikaa, eli näin kenties vähemmän töitä saava terapeutti saa sitoutettua itseensä hyvin maksavan ikuis-asiakkaan.

Terapiasta ei haluta koskaan päästää asiakasta vapaaksi. Ter

sekoitat Valviran laillistamat psykoterapeutit ja muut, puosk..."terapeutit", eli Ei-Valviran laillistamat keskenään. Nämä jälkimäiset ei saa Kelakorvauksia asiakkailleen, joten he ei välttämättä työllisty. Kun kalenteri on tyhjä, halutaan pitää kiinni edes muutamasta maksavasta asiakkaasta.

Vierailija kirjoitti:

Espoossa eräs terapeutti tuhosi vasta nuoren elämäni

Kannattaisi vähän varoitella muitakin. Kerro vaikka tämän terapeutin sukupuoli ja etunimen etukirjain? Oliko Valviran laillistama?

Kävin ahdistus ja paniikkihäiriön takia 5 kertaa juttelemassa. Tämä terapeutti oli minua 10v vanhempi ja runsas muotoinen. Olen aina ollut heikkona isoihin rintoihin. Alkuun jännitin et saanko paniikkikohtauksen mutta ei pelkoa. Katsoin niitä upeita rintoja ja koin rauhoittavan olon.  Olen miettinyt että onkohan kukaan harrastanut seksiä moisessa tilanteessa?

Terapeutin tehtävä on saada asiakas raiteilleen ja joku voi kokea vähättelynä sen jos syy sekä ratkaisu ongelmiin löytyy itsestä ja terapeutti kertoo sen suoraan.

Sitten on tietysti terapeutteja jotka ymmärtävät rahan päälle ja ruokkivat asiakkaidensa käsitystä jonka mukaan vika on muissa ja ympäröivä maailma on heille jotain velkaa. Tämä pitää heidät pitkään tuottoisassa hoitosuhteessa. Näin vaikuttaa käyneen nuoremmalle (hyvätuloiselle) siskolleni, joka kävi pitkään terapiassa ja joskus purkautui kertoen että olen lapsuudessani ollut hänelle ihan kamala ja aiheuttanut hänelle sitä ja tätä. Kyllähän me joskus riideltiin rumastikin (puolin ja toisin) mutta toisaalta tehtiin paljon muutenkin asioita yhdessä, oli meillä usein kivaakin. Luulisi että eettisesti toimiva terapeutti ohjaisi potilaansa luopumaan uhrin roolista ja ottamaan vastuun omista päätöksistään sekä irrottautumaan kokemistaan epäreiluuksista, joita ihmisille tyypillisesti kertyy jo jonkin verran keski-ikään mennessä.