Asiattomat terapeutit! Mitä kaikkea asiatonta teidän terapeutti on tehnyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

En ole lähtenyt mihinkään.

Pidän outona, että henkilöä vastaan hyökätään. Eri mieltä saa olla, mutta minua henkilönä on kenenkään turha täällä haukkua. Teille kenellekään en ole mitään pahaa tehnyt.

En itse koskaan hyökkää muiden kirjoittajien kimppuun täällä, se ei ole nettietiketin mukaista.

Yksi keskustelija on sulle kommentoinut monta kertaa haukkumatta, mutta et oo vaivautunut vastaamaan hänelle? Kertonut sulle ihan asiallisesti mikä sun kommenteissa on ikävää. Kun itse eka ihmettelit miksi sua sanotaan kamalaksi.

Miksi et oo hänelle vastannut kunnolla, väität vaan että kaikki haukkuu sua vaikka itse oot koko ajan vaan fiksusti?

Ei se uskalla enää vastata kun kertoi itse noudattavansa nettietikettiä mutta pari sivua aiemmin haukkui Lukkarista erittäin ikävin sanankääntein. En pysty yhtään arvostamaan tuollaista ihmistä tai hänen sanomisiaan. Mitähän ajattelee omista potilaistaan... onko nekin huomiohu*ria jotka feikkaavat sairautensa. Kuvasta päätellen hänellä on punaiset hiukset. Ei onneksi ole minun terveydenhoitajani.

Ei se ole siinä kuvassa.

Mutta pulla on sellainen tukevuuteen taipuvainen täti, botoxia taitaa olla naamassa.

Ja nyt se on taas käynyt lukemassa ja alapeukuttamassa.

Istui vieressäni ja kun nousi ylös niin pieraisi.

Vierailija kirjoitti:

Painosti hyvin voimakkaasti toimimaan omien näkemystensä mukaan. En ole vielä toipunut terapiasta.

Kuulostaa tutulta

Olimme perheneuvolassa parisuhteen ongelmien vuoksi, ja kun keskustelimme minulle vaikeasta aiheesta (mieheni uskottomuus), tokaisi terapeutti: "Oletko aina yhtä itkuherkkä?". Terkut vaan tälle miesterapeutille, joka oli vierailevana starana Jyväskylästä;  toivottavasti ammatti (tai elämä) on kasvattanut sinusta empaattisemman ja ymmärtäväisemmän.

Vierailija kirjoitti:

Olimme perheneuvolassa parisuhteen ongelmien vuoksi, ja kun keskustelimme minulle vaikeasta aiheesta (mieheni uskottomuus), tokaisi terapeutti: "Oletko aina yhtä itkuherkkä?". Terkut vaan tälle miesterapeutille, joka oli vierailevana starana Jyväskylästä;  toivottavasti ammatti (tai elämä) on kasvattanut sinusta empaattisemman ja ymmärtäväisemmän.

Huhhuh! Kesätauko terapiasta, ilmeisesti asiattomilta terapeuteilta on siksi nyt vältytty?

Moniko on terapian jälkeen huonommassa kunnossa kuin ennen sitä?

Vierailija kirjoitti:

Moniko on terapian jälkeen huonommassa kunnossa kuin ennen sitä?

Mun terapeutti sai mut ihan täysin työkyvyttömäksi ja olen pahemmassa kunnossa kun koskaan. En enää pysty luottamaan kehenkään alan ihmisiin kokemuksen jälkeen, julkisella puolella ihan lukossa ja hajalla. En tiedä kauanko kestän enää.

Terapia voi kyllä varmaan olla parhaimmillaan elämän paras päätös mutta väärissä käsissä etenkin analyyttinen/psykodynaaminen suuntaus voi olla ihan hirveetä henkistä väkivaltaa ja ihmisen tuhoamista. Edes terapeutin omahoito ei välttämättä takaa mitään, vaikka aina parempi jos joku tuollainen terapeutilla itsellä alla on.

Onko normaalia/ihan asiallista jos terapeutti kiroilee? Kommentoi siis juttuja tyyliin voi helvetti/ saatana/ perkele/ vttu.

Tuntuu vähän tökeröltä ja tilannetajuttomalta, vaikea luottaa tuollaiseen ja ahdistaa. Toisaalta en tiedä onko ongelma nyt minussa, olisko jonkun toisen mielestä tämä vaan merkki rennosta/”maanläheisestä” tyypistä.

Vierailija kirjoitti:

Onko normaalia/ihan asiallista jos terapeutti kiroilee? Kommentoi siis juttuja tyyliin voi helvetti/ saatana/ perkele/ vttu.

Tuntuu vähän tökeröltä ja tilannetajuttomalta, vaikea luottaa tuollaiseen ja ahdistaa. Toisaalta en tiedä onko ongelma nyt minussa, olisko jonkun toisen mielestä tämä vaan merkki rennosta/”maanläheisestä” tyypistä.

Jos siteeraa jotain potilaan sanomisia niin sitten ehkä mutta terapeutilta spontaanisti oma-aloitteisesti tuollainen kielenkäyttö ei mielestäni ole ok. Epäasiallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko normaalia/ihan asiallista jos terapeutti kiroilee? Kommentoi siis juttuja tyyliin voi helvetti/ saatana/ perkele/ vttu.

Tuntuu vähän tökeröltä ja tilannetajuttomalta, vaikea luottaa tuollaiseen ja ahdistaa. Toisaalta en tiedä onko ongelma nyt minussa, olisko jonkun toisen mielestä tämä vaan merkki rennosta/”maanläheisestä” tyypistä.

Jos siteeraa jotain potilaan sanomisia niin sitten ehkä mutta terapeutilta spontaanisti oma-aloitteisesti tuollainen kielenkäyttö ei mielestäni ole ok. Epäasiallista.

Jos asiakas itse välillä puheessaan kiroilee niin onko terapeutillakin sitten ”lupa” vai kuuluuko pitäytyä työroolissa?

Tosi moni hakeutuu psykologin ja psyk sh opintoihin nuorena omien mt ongelmien vuoksi, että voisi opiskella ja ymmärtää samalla itseäänkin. Omina lukioaikoinakin kaikki pahimmat mental breakdown keissit selitti miten haluis psykologeiksi, pahiten viinalla läträävät päihdehoitajiksi jne.

Tämä on kyllä nähtävissä miten kirjavaa porukkaa alalla on. Ei sillä että omat ongelmat olis joku ikuinen tuomio ettei ole kelvollinen ketään hoitamaan, voihan tuo olla myös positiivinen asia siinä mielessä että pystyy samaistumaan ja ymmärtämään potilaita paremmin: Toisaalta seassa on varmasti myös sitten persoonallisuushäiriöisiä ja muuta viheltäjää joiden ei ainakaan pitäis mitään yksitysvastaanottoa pistää pystyyn.

Oma terapeuttini omasi pitkän historian alan ammattilaisena ja itseäni häiritsi valtavasti se, että hän puhui entisistä potilaistaan. Ei siinä mitään, jos olisi ottanut esimerkkejä anonyymeina tapauksina, mutta saattoi sanoa tyyliin seuraavaa ”80-luvulla minulla kävi eräs N.N, jolla oli samantyylisiä haasteita (tähän siis heitti ihan oikealta kuulostavan nimen, ei mitään Matti Meikäläistä). Tietty ajatteli, että en voi tuntea ko. ihmistä, mutta silti tuntui oudolta. Mietin, että ei kai vaan heittäisi mun nimeä ilmoille, sillä Turku on pieni paikka… Jutteli myös omista (aikuisista) lapsistaan nimillä.

Samoin oli aika vanhanaikainen esim. siinä, että naisen kuului viehättää miestä ja nainen on jotenkin riippuvainen miehestä ja miehen huomiosta.. kai perusteli sen jotenkin biologialla, joskus jutut menivät jopa hieman seksuaaliseksi mikä tuntui kiusalliselta.. eipä sillä, hyvä tyyppi ja koskaan ei ollut kyllä terapiassa käyminen tylsää.

Kävin työterveydenhuollon kautta terapiassa 2 kertaa. Työstressin etc takia, ajattelin, että kokeillaanpa tämäkin kortti. Terapeutti halusi puhua ja kyseli lapsuudesta koko ajan eikä siitä työstressistä ollenkaan. Mitään konkreettista apua ei tullut, vaikka pyysin suoraan (en lääkkeitä vaan esim hengitys/rentoutus tvs harjoituksia)ja jätin käynnit kesken, kun kaikkeen vastaus oli miten itse tekisit tässä tilanteessa, miten haluaisit minun auttavan sinua. Miten tämä asia käditeltiin lapsuudessasi. Siitä lapsuudesta se koko ajan kyseli varsinkin. Tästä seurauksena lukee nyt tiedoissa kaikki mitä kerroin sille koko loppuelämän. Pelottaa, että kantautuu työnantajan korviin mitä sanoin. Luulin, että siinä tilanteessa saa purkaa paineitaan huoletta ja kertoa ongelmistaan. En varmaan mene psykologille vaikka tulisi oikeita ongelmia enää ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Onko normaalia/ihan asiallista jos terapeutti kiroilee? Kommentoi siis juttuja tyyliin voi helvetti/ saatana/ perkele/ vttu.

Tuntuu vähän tökeröltä ja tilannetajuttomalta, vaikea luottaa tuollaiseen ja ahdistaa. Toisaalta en tiedä onko ongelma nyt minussa, olisko jonkun toisen mielestä tämä vaan merkki rennosta/”maanläheisestä” tyypistä.

No ei ole rentoa vaan epäammattimaista. Minkälaisten puoskareiden luona te oikein käytte.

Vierailija kirjoitti:

Onko normaalia/ihan asiallista jos terapeutti kiroilee? Kommentoi siis juttuja tyyliin voi helvetti/ saatana/ perkele/ vttu.

Tuntuu vähän tökeröltä ja tilannetajuttomalta, vaikea luottaa tuollaiseen ja ahdistaa. Toisaalta en tiedä onko ongelma nyt minussa, olisko jonkun toisen mielestä tämä vaan merkki rennosta/”maanläheisestä” tyypistä.

Apua ollaankohan oltu saman luona, itse lähdin ja vaihdoin just samasta syystä:D

Mulla traumatausta ja olin mieheni kanssa yhdessä terapiaistunnossa. Odotin yhteistä lastamme silloin. Tämä terapeutti päätti, että minulla on dissosisaatiohäiriö ja pahinta luokkaa. Pahoitteli miehelleni, että minusta ei tule koskaan hyvää tasapainoista äitiä.

Terapia loppui siihen. Varasin ajan psykiatrian erikoislääkärille, jonka kanssa vein terapian loppuun. Eheydyin, vailla minkään valtakunnan diagnoosia. Lapsemme ovat hyvin kehittyneitä, tasapainoisia ja terveitä nuoria. Itsekin sain luettua mieleiseni ammatin, hoitaja.

Ja nykyään toimimme myös perhehoitajina.

Ikävää luettavaa, mutta suuri osa terapeuteista noudattaa ammattieettisiä periaatteita ja pyrkivät kaikin tavoin edistämään asiakkaittensa hyvinvointia. Olen itse käynyt kolmen vuoden terapian, joka käynnisti ison muutoksen elämässäni hyvään suuntaan.

Laittoi tietoni dark nettiin. case Vastaamo.

Mulle sanottii että "älä ajattele niin filosofisesti". Ei siittä kyllä mulle mitään haittaa oo ollu, päinvastoin.

Ihana ja kaunis. Punastui, kun halasin vuoden päätteeksi.