Jatkuva huono omatunto kaikesta
Juu ei tarvitse miettiä, että onko huonoja kokemuksia. On vaikka ja kuinka. Kotoa ja töistä ja kaikkialta. Tästä on nyt tullut ongelma, kun minulla on aina, siis aaaaaina ollut uniongelmaa. Siitä olen kiitollinen, että aina saan nukuttua. Mutta ajankohta onkin sitten asia erikseen. Eilen olin koko päivän hereillä ilman, että olin nukkunut minuuttiakaan yöllä. Iltapäivällä alkoi tuntumaan kuin takana olisi huonosti nukuttu yö. Ajattelin nukkua pienet iltapäiväunet. No nehän venähtikin sitten niin, etten saanut taas yöllä nukutuksi. MUTTA ison osan ajasta ei ole kyse mistään itse sotketusta rytmistä, vaan siitä, etten vain kykene nukkumaan vaikka väsyttäisi. Tulen myöhään illalla töistä kotiin, aivan uupuneena. Silti en välttämättä nuku yöllä ollenkaan. Eikä ole kyse siitä että joisin energiajuomia tmv. että aiheuttaisin sen itse. Uni ei vain tule. Ja kun uni ei tule, en jaksa mitään. En muista mitään, en jaksa mennä edes lähikauppaan. Olen totaalisen loppu siis. Lisäksi kärsin PMS-vaivoista (en juuri nyt), jotka kaatavat minut sänkyyn. Ihan hirveä väsymys jatkuvasti. Kipuja siellä sun täällä. Yleisesti vain aivan voimaton ja jotenkin kipeä olo. Tätäkin ollut aina. No nyt siihen asiaan, eli vaikka kärsin näistä kaiken maailman vaivoista niin silti tunnen ihan hirveän huonoa omatuntoa siitä, etten pysty esim. työskentelemään kun on kipuja, epämääräisiä oireita tai unettomuutta. Siis silloinkin, kun en saa edes palkkaa, tunnen tekeväni hirveää vääryyttä ja kuvittelen kuinka minulle ollaan vihaisia ja suunnitellaan minun heittämistä pihalle yms. Tunnen itseni luuseriksi, kun en jaksa suorittaa kuten muut. Henkiset murheetkin vievät yöunia ja sitten siitä tulee kierre. Tulen todennäköisesti tänäänkin olemaan pois töistä, koska en vain kykene fyysisesti kun en lepää säännöllisesti. Aina lepään, mutta mihin aikaan milloinkin. Mutta tämä huono omatunto kalvaa jatkuvasti ja on tosi raskasta tuntea tekevänsä jatkuvasti hirveitä vääryyksiä kaikkia kohtaan. Miten saisin ajatuksia vähän kirkkaammiksi??
Kommentit (41)
Jos haluat parantua niin oletko valmis luopumaan siitä, mikä tekee sinut sairaaksi?
Tätä joudun myös itse kysymään itseltäni, vaikean unettomuuden kanssa. Valitettavasti kofeiini, sokeri ja jatkuva huono omatunto ovat asioita, joilla on tekemistä unettomuuden kanssa. Jos et ole valmis muuttamaan tottumuksia ei voi olettaa että joku muu ratkaisee asiat puolestasi.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat parantua niin oletko valmis luopumaan siitä, mikä tekee sinut sairaaksi?
Tätä joudun myös itse kysymään itseltäni, vaikean unettomuuden kanssa. Valitettavasti kofeiini, sokeri ja jatkuva huono omatunto ovat asioita, joilla on tekemistä unettomuuden kanssa. Jos et ole valmis muuttamaan tottumuksia ei voi olettaa että joku muu ratkaisee asiat puolestasi.
Huoh. Sokeri ei vaikuta yhtään mitenkään unettomuuteen. Kahvin kofeiini ei vaikuta yhtään mitenkään MINUN unettomuuteeni. Energiajuoma vaikuttaa. Enkä edes juo niitä säännöllisesti. Joten älä yritä kertoilla omia asioitasi faktoina, kun ne eivät ole kaikille faktoja.
Ihmeellinen pakkomielle tuo sokeri-kofeiini-jankutus. Jos ne vaikuttavat sinun nukkumiseesi niin ole ilman. Minulla eivät vaikuta yhtään mitenkään. Paitsi energiajuoma, mutta niitä juon harvoin. Eikä käy mielessäkään juoda mahdollisimman paljon kofeiinia ja sitten ihmetellä että se vaikuttaa. Kyllä minä olen varmaan elämässäni oppinut, että jos teen näin niin seuraus on tuo, jos teen noin niin seuraus on tämä. En voi myöskään taikoa tunteitani pois. En voi päättää, että nyt en stressaa, nyt en murehdi, nyt en tunne huonoa omatuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huono omatunto siitä ettei jaksa vai siitä ettei tee työtään vai siitä että ei tee mitään?
Otsikko??
Tekstissä ei selitetty tarkemmin mistä kaikesta.
Pointti oli (päivänselvästi) se, että tunnen huonoa omatuntoa ollessani pois töistä esim. PMS:n takia. Olenko minä valinnut sukupuoleni, olenko minä valinnut että PMS on olemassa, olenko minä valinnut sen oireet? Miksi minun pitäisi tuntea huonoa omatuntoa siksi, että kropassani on kipua ja minulla on yleisesti heikko olo enkä siksi pysty työskentelemään. Ei minun pitäisi tuntea huonoa omatuntoa siitä. Silti tunnen, koska ulkoisesti olen ihan fine. Ei minusta koskaan näe mitään vaivoja. Siksi pelkään ettei kukaan usko minua ja että joudun vaikeuksiin siksi, että hormonit heittelehtivät. Ihan kuin se olisi minun syytäni.
Tunnen huonoa omatuntoa:
Siitä etten pysty aina työskentelemään
Siitä etten jaksa lähteä ulos ovesta, jos en saa nukuttua
Siitä että nukkuminen oikeaan aikaan on aina niin vaikeaa
Siitä että en pysty suorittamaan
Vierailija kirjoitti:
Mitä työterveydessä on sanottu? Löytyikö verikokeissa mitään mahdollista aiheuttajaa väsymykselle?
Minusta kuulostaa siltä, että Ap käy ylikierroksilla. Toisin sanoen hän saattaa olla ylivirittynyt ja loman/levon/neuvonnan tarpeessa. Tietysti on hyvä tutkia fyysinen terveys kaiken varalta.
Kun ei kukaan tiedä miltä nukkumattomuus tuntuu minulla. Ei kukaan tiedä sitä epämääräistä oloa, jota tunnen kun on PMS. Kuin olisi tulossa kipeäksi. Kamala väsymys jatkuvasti. Yhtään mitään ei saa aikaiseksi. Lähikauppaan meneminenkin jää helposti kokonaan. Sattuu selkään, jalkoihin, on migreeniä. Mutta ei mikään näy ulospäin. Unettoman yön jälkeen päätä särkee. Silmiä ei jaksa pitää auki. Olo on sumuinen. Muisti pätkii. Pystyn tekemään korkeintaan jotain asioita, jotka tulevat ulkomuistista. Tälläkin hetkellä silmät meinaavat mennä väkisin kiinni. En jaksa edes kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä työterveydessä on sanottu? Löytyikö verikokeissa mitään mahdollista aiheuttajaa väsymykselle?
Minusta kuulostaa siltä, että Ap käy ylikierroksilla. Toisin sanoen hän saattaa olla ylivirittynyt ja loman/levon/neuvonnan tarpeessa. Tietysti on hyvä tutkia fyysinen terveys kaiken varalta.
Ylivirittynyt varmasti olenkin. Ihan hirveä määrä kaikenlaista tekemistä jatkuvasti. Eikä ole todellakaan kyse mistään huvin vuoksi haalituista asioista, vaan ikävistä velvollisuuksista. Joskus kun tulen töistä, olen yhtäkkiä juurikin sellaisessa selkeästi ylivirittyneessä tilassa. Ensin tulen kotiin. Olen ihan poikki. Makoilen sohvalla. Syön jotain. Käyn kaupassa. Tulen takaisin kotiin. Sitten vielä myöhään yöllä saatan lähteä hakemaan jotain unohtunutta kaupasta. Sitten alan siivoilemaan. Pesen pyykkiä. Yhtäkkiä kello on nukkumaanmenoaika, mutta minä olen täydessä touhussa, vaikka muutama tunti aiemmin olin aivan loppu töistä.
Olen huomannut monesti sen, että kun lähden liikenteeseen niin sitten siitä ei meinaa tulla loppua. Kaikki tai ei mitään. Tästä oli merkkejä jo teininä, kun kävin shoppailureissuillani. En IKINÄ ollut vain yhtä tuntia kauppakeskuksessa, paitsi jos menin niin myöhään etten ehtinyt olla kauempaa. Kyllä ne reissut olivat aina sellaista suunnilleen kuutta tuntia kerrallaan. Ja aina oli yhtä vaikeaa lähteä kotoa. Ei olisi jaksanut. Kun pääsin liikkeelle niin en meinannut taas osata lopettaa.
Fyysisesti olen aina ollut tosi terve, jos ei lasketa mukaan esim. migreeniä ja joitain satunnaisia kipuja PMS:n ulkopuolella.
En oikein saanut kiinni sun ongelmasta. Mutta siis uniongelmat ilmeisesti aiheuttaa eniten ongelmia? Mä jäin sairaslomalle 2 viikkoa sitten, uupumus ja väsymys, joka ei mene ohi nukkumalla eikä lepäämällä. Tutkimukset vielä kesken, syytä etsitään. Mutta siis mä voisin vaan nukkua. Ei ole voimia, ei kertakaikkiaan jaksa. Nyt yritän pysyä hereillä, että saan laitettua itelleni ruokaa. Mullaki huono omatunto ja syyllisyys, kun ei pääse töihin.
Vierailija kirjoitti:
En oikein saanut kiinni sun ongelmasta. Mutta siis uniongelmat ilmeisesti aiheuttaa eniten ongelmia? Mä jäin sairaslomalle 2 viikkoa sitten, uupumus ja väsymys, joka ei mene ohi nukkumalla eikä lepäämällä. Tutkimukset vielä kesken, syytä etsitään. Mutta siis mä voisin vaan nukkua. Ei ole voimia, ei kertakaikkiaan jaksa. Nyt yritän pysyä hereillä, että saan laitettua itelleni ruokaa. Mullaki huono omatunto ja syyllisyys, kun ei pääse töihin.
Pääongelmana minulla on unettomuus sekä voimakas PMS. Joskus ei ole oireita, usein on. Sellaista epämääräistä voimattomuutta, kipuja... sitten kun pääsee PMS-ongelmista niin seuraavaksi tulee menkkaongelmat. Todella turhauttavaa yrittää selittää näitä joka paikkaan, kun ei kukaan voi ymmärtää jos ei ole kokenut samaa. Lisäksi taidan olla uupunut.
Sun ongelmasi on unirytmi tai siis sen puuttuminen. Mene unikouluun ja kun pääset rytmiin niin elämäsi kirkastuu. Olet uupunut ja stressaantunut ja tämä kehä ei lopu ennen kuin saat unirytmin kuntoon.
Ap:stä tulee super ylivirittynyt ja ahdistunut kuva tekstiensä perusteella. Ap tarvis nyt kouraan opamoxia ja unilääkettä sekä pari viikkoa hermolomaa
Nyt lääkäriin, tällä palstalla ei kukaan osaa auttaa. Syyllisyys poistuu sitten samalla kun nukkumisongelma hoidetaan ja väsymys lähtee.
Jatkuva huono omatunto on yleisen ahdistuneisuuden oire. Korreloi alkoholismin kanssa vahvasti, mutta on silti paljon yleisempi kuin alkoholismi. Itse olen jo kauan kuivilla ollut alkoholisti, mutta kalvavan huono omatunto KAIKESTA vain pahenee ikääntyessä. On jokseenkin hoitoresistentti.
Sinä et ole alkoholisti, mutta huono omatuntosi on, kuten alkoholismikin, geeniperäinen vaiva. Siihen voidaan jonkin verran vaikuttaa psyykenlääkkeillä, neurolepteillä, mutta niitä nauttiessa 'mikään muukaan ei tunnu miltään', kuten niitä syömään joutuvat ovat sanoneet. Seksikykyjen katoaminen on erittäin yleistä. Tunne-elämän turruttaminen lääkkeillä tuo niin vastenmielisen olon, että usein lääke jää ottamatta, ja sekava potilas kiidätetään sairaalaan.
Joudut tasapainoilemaan lääkkeiden vaikutuksen ja sivuvaikutusten välillä. Yleensä se vaatii monta lääkärikäyntiä ja tulee kalliiksikin. Joka tapauksessa, ET OLE MIELISAIRAS, mutta kuulut Gaußin käyrällä siihen osioon - kuten minäkin -, joka joutuu kärsimään geeniperintönsä takia.
x x x x
Rovasti Laestadius opetti EHDOTONTA ANTEEKSIANTOA, mikä toimikin taviksien kohdalla vapauttavasti. Kerrotaan, kun hänen apulaisensa Juhani Raattamaa piti kokousta, ja rovastilta oppimansa tavan mukaan, julisti aina tuntoihinsa tulleelle 'Jeesuksen nimessä ja veressä synnit anteeksi', huomasi että eräs nainen, joka oli juuri saanut synninpäästön, taas pyysi syntejään anteeksi.
Raattamaa sanoi, että kyllä se anteeksianto vaikuttaa pitemmällekin, kuin vain tähän hetkeen. Raattamaa ei ymmärtänyt, että henkilölle joka synnynnäisistä syistä kantaa jatkuvaa huonoa omaatuntoa ja kaivelee tekemisiään muististaan, tällaiset sanat eivät sano yhtään mitään.
Toivon sydämestäni sinulle niin rauhallista oloa, kuin suinkin! Kynis.mies
Miksi tunnet huonoa omatuntoa että jäät pois "töistä" josta et saa edes palkkaa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi tunnet huonoa omatuntoa että jäät pois "töistä" josta et saa edes palkkaa?
Huono omatunto on TUNNETILAN kysymys. Se ei perustu loogiseen kalkylointiin, vaan tunteeseen. Vaikka henkilö kuinkakin tietää, ettei hänellä ole pienintäkään syytä tuntea huonoa omaatuntoa, se ei riitä karkottamaan huonoa omaatuntoa pois. Kynis.mies
Sinä sokeri-kofeiini-jankkaaja: tajuatko että nuo ovat elämäni ainoat paheet? En polta tupakkaa. Alkoholia välttelen migreenin ja turhien kaloreiden takia. Tai en edes välttele, vaan ei vain tule juotua melkein ikinä. Nyt sinä random tyyppi yrität selittää kuinka minun täytyisi luopua vielä kaiken lisäksi sokerista ja kahvista. Plus satunnaisista energiajuomista ja lisäksi vielä teestäkin. Juu ei kiitos. Kyllä minullakin saa olla jotain paheita, jotka auttavat jaksamaan.