Psykologia 2023

Onko jotain erityisen hyvää matskua mistä opiskella? Vinkit kiinnostas..

Pääsin viime vuonna psykalle pääsykokeella, ensimmäisellä hakukerralla. En ottanut valmennuskursseja koska olivat kalliita. Minulla on aiempi yliopistotutkinto ja ikääkin jo enemmän + muksu, eli kyllä sisään pääseminen vanhempanakin on ihan mahdollista. Ajattelisin, että logiikkaa on lähinnä mahdollista harjoitella etukäteen, varsinkin aiempien vuosien pääsykoetehtävät kannattaa pyrkiä ymmärtämään, koska samantapaisia kysymyksiä näyttää olevan joka vuosi. Matematiikan harjoittelulle en näe pääsykoetta ajatellen erityistä käyttöä, toki perusjutut on hyvä osata noita logiikkatehtäviä varten.  Ainakin parina viimeisenä vuonna tilastotieteen tehtävät perustuivat täysin yhteen artikkeleista, eli kannattaa panostaa sen artikkelin opiskeluun. Tässä tärkeätä on kaavojen muistaminen ja periaatteen ymmärtäminen, yleensä tilastotieteen kaavojen soveltamiseen riittävät peruslaskutoimitukset (+, -, /, x). Aiempien vuosien artikkeleista on hyötyä lähinnä, jos kaipaa harjoitusta tieteellisen artikkelin lukemisessa ja ymmärtämisessä sekä englannin kielessä. Jos nämä on hanskassa, kannattaa mielestäni keskittyä vain hakuvuoden artikkeleihin ja ehkä aiemmista vilkaista, minkä tyylisiä kysymykset ovat olleet. Vanhojen artikkeleiden asiasisällöstä ei juuri ole hyötyä, koska kysymykset on laadittu spesifisesti kunkin vuoden materiaalien pohjalta.  Itse luin vaikeimmat artikkelit ensin ja parhaiten ja helpommat vähän kevyemmin, mutta tämä lienee makuasia. Koetilanteessa kannattaa olla rauhallinen, eikä jumittua liikaa yhteen kysymykseen. Tarkastamiseen kannattaa jättää hieman aikaa.

Tsemppiä kaikille kokeeseen osallistuville!

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi ei ensikertalainen hakija. Psykologiassa enkkua tarvii paljon. Lähes kaikki materiaali on englanniksi. Ei siitä kuitenkaan kannata tehdä itselleen mörköä, jos oikeesti haluaa psykologian alalle.

En ole aiemmin käynyt pääsykokeessa vaan haen nyt ensimmäistä kertaa. Riittikö aiemmin hakeneilla hyvin pääsykokeessa aika? Tuntuu tuo kolme tuntia todella lyhyeltä ajalta.

Hain tänäkeväänä ensimmäistä kertaa, ja koin että kokeen tekoon oli riittävästi aikaa. Olen melko rauhallinen kokeiden tekijä, ja ehdin jokaista tehtävää jonkin aikaa miettiä sekä kokeen lopuksi käydä vastaukseni läpi. Toki kuitenkaan jossittelulle ei jäänyt paljoa aikaa, kun oli vastaukseen päässyt piti se melko nopeasti lukita ja seuraavaan siirtyä. Ehdin kuitenkin wc:ssä käymään ja palauttamaan kokeen n. 5min ennen ajan loppumista. Eväitäkin välillä vähän napsimaan.

Kartoitus: Kiinnostaisiko teitä webinaari/live, jossa jaan parhaat vinkkini sisään pääsemiseen? Sellaiset, joista ei pahemmin valmennuskursseillakaan puhuta.

Pääsin sisään v. 2019 ei-ensikertailaisena ensi yrittämällä (n. 1% kiintiö). Hallussani ovat niin aiemman tutkinnon kuin nykyisten psykologian opintojen antama tieto tehokkaimmista oppimisstrategiosta ja muutenkin ymmärrys siitä, mitä sisään pääseminen vaatii. Jakaisin vinkit mielelläni kaikista motivoituneimmille, joten kyseessä olisi maksullinen setti kestoltaan n. 1-2h.

Jos kiinnostaa niin laita yläpeukkua.

Vierailija kirjoitti:

Pääsin viime vuonna psykalle pääsykokeella, ensimmäisellä hakukerralla. En ottanut valmennuskursseja koska olivat kalliita. Minulla on aiempi yliopistotutkinto ja ikääkin jo enemmän + muksu, eli kyllä sisään pääseminen vanhempanakin on ihan mahdollista. Ajattelisin, että logiikkaa on lähinnä mahdollista harjoitella etukäteen, varsinkin aiempien vuosien pääsykoetehtävät kannattaa pyrkiä ymmärtämään, koska samantapaisia kysymyksiä näyttää olevan joka vuosi. Matematiikan harjoittelulle en näe pääsykoetta ajatellen erityistä käyttöä, toki perusjutut on hyvä osata noita logiikkatehtäviä varten.  Ainakin parina viimeisenä vuonna tilastotieteen tehtävät perustuivat täysin yhteen artikkeleista, eli kannattaa panostaa sen artikkelin opiskeluun. Tässä tärkeätä on kaavojen muistaminen ja periaatteen ymmärtäminen, yleensä tilastotieteen kaavojen soveltamiseen riittävät peruslaskutoimitukset (+, -, /, x). Aiempien vuosien artikkeleista on hyötyä lähinnä, jos kaipaa harjoitusta tieteellisen artikkelin lukemisessa ja ymmärtämisessä sekä englannin kielessä. Jos nämä on hanskassa, kannattaa mielestäni keskittyä vain hakuvuoden artikkeleihin ja ehkä aiemmista vilkaista, minkä tyylisiä kysymykset ovat olleet. Vanhojen artikkeleiden asiasisällöstä ei juuri ole hyötyä, koska kysymykset on laadittu spesifisesti kunkin vuoden materiaalien pohjalta.  Itse luin vaikeimmat artikkelit ensin ja parhaiten ja helpommat vähän kevyemmin, mutta tämä lienee makuasia. Koetilanteessa kannattaa olla rauhallinen, eikä jumittua liikaa yhteen kysymykseen. Tarkastamiseen kannattaa jättää hieman aikaa.

Tsemppiä kaikille kokeeseen osallistuville!

Minua kiinnostaisi tietää, minkä verran kerkesit vastata logiikkatehtäviin? Itse käytin liikaa aikaa muihin tehtäviin ja logiikka kärsi tästä. Lähinnä podin sitä, onko parempi panostaa itselle vahvoihin esim. Artikkelit ja matikka ja jättää sitten esim. logiikalle hieman vähemmän aikaa? Mistä sait eniten pisteitä, mistä taas vähiten? Minkä verran sait pisteitä yhteensä noin prosentuaalisesti?

T. Samassa elämäntilanteessa oleva 😀

Kokemuksia Psykologiavalmennuksesta? Parempi vai huonompi kuin Eximia ja Valmennuskeskus?

Vierailija kirjoitti:

Kokemuksia Psykologiavalmennuksesta? Parempi vai huonompi kuin Eximia ja Valmennuskeskus?

Ei ole kokemusta, mutta aloitin juuri eilen valmennuskeskuksen kurssin. Vaikuttaa ihan hyvältä, ainakin näin muutaman päivän perusteella. Eikä ole hakujakaan vielä takana, mutta yksi korkeakoulututkinto ja psykologiaa 60 op avoimessa. Mielenkiinnolla odotan.

Pääsin myös viime vuonna sisään ei-ensikertalaisena. Pakko sanoa, että en muista koetilanteesta juuri mitään muuta kuin sen, että hirveää se oli. Yritin siinä vastata kaikkeen niin hyvin kuin pystyn. Laskuissa suttasin paperin täyteen jotain mistä en lopulta saanut edes selvää ja lopulta vain luovutin ja arvasin jotain tai jätin vastaamatta. Logiikassa osassa oli jotenkin tosi selkeä kuva, miten lähden ratkaisemaan ja osaa vaan hinkkasin ja pyörittelin ja suttasin taas sitä suttupaperia paniikissa. Sain kyllä kaikkeen vastauksen, vähintään "jätän vastaamatta" -vastauksen, josta ei siis mennyt miinuksia. 

Mulla on aika paljon ADHD-piirteitä ja lukeminenkin oli sellaista hyperfokuksen ja flegmaattisen prokrastinaation vaihtelua päivittäin. Lopulta ehdin lukea ehkä n. 2 viikkoa täysillä ja muun ajan vain tuijottelin artikkelipinoa ahdistuneena. Ei todellakaan ollut kovin suuri usko sisäänpääsyyn, mutta pääsinpä silti, en tosin 1. hakuvaihtehtooni, mikä jälkikäteen on harmittanut jonkun verran. 

Vierailija kirjoitti:

Minua kiinnostaisi tietää, minkä verran kerkesit vastata logiikkatehtäviin? Itse käytin liikaa aikaa muihin tehtäviin ja logiikka kärsi tästä. Lähinnä podin sitä, onko parempi panostaa itselle vahvoihin esim. Artikkelit ja matikka ja jättää sitten esim. logiikalle hieman vähemmän aikaa? Mistä sait eniten pisteitä, mistä taas vähiten? Minkä verran sait pisteitä yhteensä noin prosentuaalisesti?

T. Samassa elämäntilanteessa oleva 😀

Mulla oli tuo logiikka itseasiassa kaikkein heikoin osio ja sitä eniten jännitinkin :). Jätin sen viimeiseksi ja tein muut vahvemmat osiot ihan rauhassa, mutta varmistin kuitenkin, että logiikalle jäi suhteellisesti eniten aikaa (kolmesta tunnista noin tunnin verran). Tein sieltä pois ne tehtävät, joista varmaksi tiesin, että osaan, lisäksi joitakin vähän riskillä. Ne tehtävät, joista ei ollut hajuakaan jätin suosiolla tekemättä. Tein koetta ihan viime minuutille asti. Osioissa oli eri maksimipisteet, suhteessa niihin parhaiten minulla meni osio 2 (artikkeleita, 82 % maksimipisteistä), sitten osio 1 (tilastoartikkeli, 79 %), osio 3 (artikkeleita, 61 %) ja osio 4 (logiikka, 52 %) , kaikista raakapisteistä sain kasaan 68 % ja skaalattuna siitä tuli 106.892 pistettä. Eli kyllä siellä kärsii joitakin virheitä tehdä, eikä silti mene vielä pieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kiinnostaisi tietää, minkä verran kerkesit vastata logiikkatehtäviin? Itse käytin liikaa aikaa muihin tehtäviin ja logiikka kärsi tästä. Lähinnä podin sitä, onko parempi panostaa itselle vahvoihin esim. Artikkelit ja matikka ja jättää sitten esim. logiikalle hieman vähemmän aikaa? Mistä sait eniten pisteitä, mistä taas vähiten? Minkä verran sait pisteitä yhteensä noin prosentuaalisesti?

T. Samassa elämäntilanteessa oleva 😀

Mulla oli tuo logiikka itseasiassa kaikkein heikoin osio ja sitä eniten jännitinkin :). Jätin sen viimeiseksi ja tein muut vahvemmat osiot ihan rauhassa, mutta varmistin kuitenkin, että logiikalle jäi suhteellisesti eniten aikaa (kolmesta tunnista noin tunnin verran). Tein sieltä pois ne tehtävät, joista varmaksi tiesin, että osaan, lisäksi joitakin vähän riskillä. Ne tehtävät, joista ei ollut hajuakaan jätin suosiolla tekemättä. Tein koetta ihan viime minuutille asti. Osioissa oli eri maksimipisteet, suhteessa niihin parhaiten minulla meni osio 2 (artikkeleita, 82 % maksimipisteistä), sitten osio 1 (tilastoartikkeli, 79 %), osio 3 (artikkeleita, 61 %) ja osio 4 (logiikka, 52 %) , kaikista raakapisteistä sain kasaan 68 % ja skaalattuna siitä tuli 106.892 pistettä. Eli kyllä siellä kärsii joitakin virheitä tehdä, eikä silti mene vielä pieleen.

Ymmärsinkö oikein, että tilastomatematiikan tehtävät perustuivat ennakkomateriaaliina olleeseen artikkeliin? :-) Olin aiemmin ymmärtänyt, että tilastomatematiikan tehtäviä treenataan matematiikan kirjoista ja niihin käytetään jopa kuukausia aikaa. Onko tämä muuttunut?

T. alanvaihtaja, jota psyka kiinnostaisi 

Vuoden 2019 jälkeen ei ole tarvinnut päntätä tilastomatematiikkaa erikseen etukäteen. 2020 oli kokonaan poikkeuksellinen pääsykoe koronan takia, ja sen jälkeen pääsykokeessa on ollut vain yksi osio tilastomatematiikan tehtäviä ennakkomateriaaleissa jaetusta tilastomatematiikan artikkelista. 

Ei tilastomatematiikan osaamisesta varmasti haittaakaan ole, mutta koekysymykset tehdään juurikin siitä ennakkomateriaalista, joka julkaistaan kuukautta ennen koetta.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsinkö oikein, että tilastomatematiikan tehtävät perustuivat ennakkomateriaaliina olleeseen artikkeliin? :-) Olin aiemmin ymmärtänyt, että tilastomatematiikan tehtäviä treenataan matematiikan kirjoista ja niihin käytetään jopa kuukausia aikaa. Onko tämä muuttunut?

T. alanvaihtaja, jota psyka kiinnostaisi 

Kyllä, näin asia oli ainakin viime vuonna (kun tein kokeen) ja sitä edellisenä (josta katselin millaisia tehtäviä ovat). Itsekin olen ymmärtänyt, että aiemmin on päntätty paljon tilastomatikkaa, mutta nyt sitä ei enää tarvinnut lukemalla lukea  kirjoista, vaan artikkelilla pärjäsi. Olisiko muutos tullut tuon logopedian yhteisvalinnan myötä... Toki artikkelin ymmärtäminen ja omaksuminen voi vaatia hieman pohjia tilastotieteestä ja kyvyn osata lukea sen tyyppistä materiaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsin myös viime vuonna sisään ei-ensikertalaisena. Pakko sanoa, että en muista koetilanteesta juuri mitään muuta kuin sen, että hirveää se oli. Yritin siinä vastata kaikkeen niin hyvin kuin pystyn. Laskuissa suttasin paperin täyteen jotain mistä en lopulta saanut edes selvää ja lopulta vain luovutin ja arvasin jotain tai jätin vastaamatta. Logiikassa osassa oli jotenkin tosi selkeä kuva, miten lähden ratkaisemaan ja osaa vaan hinkkasin ja pyörittelin ja suttasin taas sitä suttupaperia paniikissa. Sain kyllä kaikkeen vastauksen, vähintään "jätän vastaamatta" -vastauksen, josta ei siis mennyt miinuksia. 

Mulla on aika paljon ADHD-piirteitä ja lukeminenkin oli sellaista hyperfokuksen ja flegmaattisen prokrastinaation vaihtelua päivittäin. Lopulta ehdin lukea ehkä n. 2 viikkoa täysillä ja muun ajan vain tuijottelin artikkelipinoa ahdistuneena. Ei todellakaan ollut kovin suuri usko sisäänpääsyyn, mutta pääsinpä silti, en tosin 1. hakuvaihtehtooni, mikä jälkikäteen on harmittanut jonkun verran. 

Kiitos tästä. Tsemppaa itseä tosi paljon tietää, että voi päästä, vaikka olisi hidasteita matkan varrella ja vieläpä ei-ensikertalaisena. Hyvä muistutus myös siitä, ettei oma tulkinta koesuoriutumisesta välttämättä pidä paikkansa. (Jos esim. kokeen aikaisen sähläämisen/panikoimisen tunteen takia luulee, että koe meni niin huonosti, ettei voi päästä.)

Haluatko paljastaa, mihin yliopistoon pääsit? Edes sen, oliko Helsinki/Tampere/Turku vai Joensuu (jonne on kai ollut aina alimmat pisterajat?) vai jokin muu?

T. myös yksi ei-ensikertalainen hakija

Koe meni kaikesta huolimatta uskomattoman hyvin, enkä ollut uskoa silmiäni, kun tulokset vihdoin tulivat. Olin varautunut siihen, ettei suoritukseni mitenkään voi riittää edes Ouluun tai Joensuuhun, mutta pääsinkin sitten yhteen noista top3-kouluista.

Olisko täällä ketään jolla olis kokemusta Helsingin tai Tampereen psykalta siitä, että miten paljon hyväksiluetaan jos on psykan perus- ja aineopinnot tehtynä toisesta yliopistosta? Oon tehny sivuaineena psykaa ja mulla on toiselta alalta kandi. Oon hakemassa ainakin noihin kohteisiin niin mietin, että miten niissä menetellään. Helsinkiin hakemassa myös maisterihaussa, siitäkin jos on kokemusta niin kuulisin mielelläni!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kiinnostaisi tietää, minkä verran kerkesit vastata logiikkatehtäviin? Itse käytin liikaa aikaa muihin tehtäviin ja logiikka kärsi tästä. Lähinnä podin sitä, onko parempi panostaa itselle vahvoihin esim. Artikkelit ja matikka ja jättää sitten esim. logiikalle hieman vähemmän aikaa? Mistä sait eniten pisteitä, mistä taas vähiten? Minkä verran sait pisteitä yhteensä noin prosentuaalisesti?

T. Samassa elämäntilanteessa oleva 😀

Mulla oli tuo logiikka itseasiassa kaikkein heikoin osio ja sitä eniten jännitinkin :). Jätin sen viimeiseksi ja tein muut vahvemmat osiot ihan rauhassa, mutta varmistin kuitenkin, että logiikalle jäi suhteellisesti eniten aikaa (kolmesta tunnista noin tunnin verran). Tein sieltä pois ne tehtävät, joista varmaksi tiesin, että osaan, lisäksi joitakin vähän riskillä. Ne tehtävät, joista ei ollut hajuakaan jätin suosiolla tekemättä. Tein koetta ihan viime minuutille asti. Osioissa oli eri maksimipisteet, suhteessa niihin parhaiten minulla meni osio 2 (artikkeleita, 82 % maksimipisteistä), sitten osio 1 (tilastoartikkeli, 79 %), osio 3 (artikkeleita, 61 %) ja osio 4 (logiikka, 52 %) , kaikista raakapisteistä sain kasaan 68 % ja skaalattuna siitä tuli 106.892 pistettä. Eli kyllä siellä kärsii joitakin virheitä tehdä, eikä silti mene vielä pieleen.

Kiitoksia paljon vastauksestasi! Tästä on paljon apua. Pystytkö kertomaan, kuinka paljon sait pisteitä (prosentuaalisesti) kokeesta? Pitikö kuinka paljon olla oikein, jotta sait paikan?

Se toinen ei-ensikertalainen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kiinnostaisi tietää, minkä verran kerkesit vastata logiikkatehtäviin? Itse käytin liikaa aikaa muihin tehtäviin ja logiikka kärsi tästä. Lähinnä podin sitä, onko parempi panostaa itselle vahvoihin esim. Artikkelit ja matikka ja jättää sitten esim. logiikalle hieman vähemmän aikaa? Mistä sait eniten pisteitä, mistä taas vähiten? Minkä verran sait pisteitä yhteensä noin prosentuaalisesti?

T. Samassa elämäntilanteessa oleva 😀

Mulla oli tuo logiikka itseasiassa kaikkein heikoin osio ja sitä eniten jännitinkin :). Jätin sen viimeiseksi ja tein muut vahvemmat osiot ihan rauhassa, mutta varmistin kuitenkin, että logiikalle jäi suhteellisesti eniten aikaa (kolmesta tunnista noin tunnin verran). Tein sieltä pois ne tehtävät, joista varmaksi tiesin, että osaan, lisäksi joitakin vähän riskillä. Ne tehtävät, joista ei ollut hajuakaan jätin suosiolla tekemättä. Tein koetta ihan viime minuutille asti. Osioissa oli eri maksimipisteet, suhteessa niihin parhaiten minulla meni osio 2 (artikkeleita, 82 % maksimipisteistä), sitten osio 1 (tilastoartikkeli, 79 %), osio 3 (artikkeleita, 61 %) ja osio 4 (logiikka, 52 %) , kaikista raakapisteistä sain kasaan 68 % ja skaalattuna siitä tuli 106.892 pistettä. Eli kyllä siellä kärsii joitakin virheitä tehdä, eikä silti mene vielä pieleen.

Kiitoksia paljon vastauksestasi! Tästä on paljon apua. Pystytkö kertomaan, kuinka paljon sait pisteitä (prosentuaalisesti) kokeesta? Pitikö kuinka paljon olla oikein, jotta sait paikan?

Niin hätäisesti luin tämän, että hoksasin vasta myöhemmin sinun vastanneen jo tähän 😀

Vierailija kirjoitti:

Muita jotka menossa korottamaan yo-kokeita Laudatureiksi? Jotain vertaistukiryhmää pitäis olla meille jotka aina vaan palaa lukion penkille vuosittaisen pettymyksen jälkeen :D

Oliko niin että, jos on jo korkeakoulututkinto suoritettuna, niin pitäisi yrittää pelkillä pääsykokeilla?

Vierailija kirjoitti:

Oon menossa korottamaan. Sain lyhyestä matikasta 2p vaille L, joten nyt yritän uusia sitä taas. Sen jälkeen pitäis vielä uusia psykan joka on nyt E, eikä sekään vielä riitä :D seuraavaks yritän ehkä saada uskontoa E:stä L. en tiiä missä vaiheessa luovutan, mutta nyt ainakin yritän saada nuo älläksi ja miettiä sitten seuraavaa liikettä. En haluis luovuttaa korotusten suhteen kun oon hionu todistustani niin kauan, mutta samalla alkaa mietityttämään millon pitäis vaihtaa pääsykokeeseen. En myöskään haluu palaa ihan loppuun pelkästä hakuprosessista. Tuntuu että jos korotan ja luen pääsykokeeseen samanaikaisesti, niin vaikuttaa tuloksiin koska mulla on laajat oppimisvaikeudet ja tarviin paljon aikaa että opin kokonaisuuksia. Tuntuu siis että saisin keväällä varmemmin L jos en samaan aikaan opiskele pääsykokeeseen. En myöskään haluu opiskella "vähän" siihen koska tiiän että en pääse jos en opiskele 100%, joten tuhlaisin vaan aikaani muusta opiskelusta jos tekisin kaikkee sillei vähän. Mulla ei myöskään oo rahaa valmennuskurssiin atm, joten en tiiä miten tekisin sen opiskelun itsenäisesti ainakaan nyt.

Jos on vinkkejä ihmisiltä ketkä on päässy psykalle (tai logopedialle), niin saa jakaa <33 Mulla on tällä hetkellä

Psyka E

uskonto E

terkka E

äikkä E

lyhyt matikka E

pitkä englanti C

ruotsi toisena kielenä C

Vituttaa että viidellä E:llä ei pääse ees joensuuhun psykalle eikä logopedialle :D Enkku on heikoin, mutta mulla on vakava lukivaikeus ja oon yrittäny korottaa sitää jo, mutta C se on ja pysyy. logopedialle ei myöskään riitä että korottaisin joko psykan tai matikan älläks. anyway saa jakaa mitä tekisit jos olisit mä. Saa myös vinkata muita aloja mitkä on psykan tyylisiä,tai ulkomaan vaihtoehtoja koska oon toivoton Haluun vaan päästä opiskelemaan alaa mikä kiinnostaa, eikä mua haittaa vaikka se ois joensuussa tms. ja haluun myös että saisin suomessa psykologin pätevyyden eli ulkomailla käyty koulu ei vissiin riitä (?) ja toi jyväskylän avoin linja ei myöskään anna psykologin pätevyyttä, joten sellaset vaihtoehdot on nou ELLEI jollain oo suositella jotain muuta tapaa koska esim psykoterapeuttina olo kiinnostais myös, mutta en tiiä mikä pääaineaine ois kiinnostava muu kun psyka tai logopedia.

Nyt on kyllä sellainen kirjoittaja, että täytyy todella nostaa hattua sulle ja toivottaa sulle tsemppiä!

Sulla on laaja oppimisvaikeus ja vakava lukihäiriö ja silti vedät tuollaisia arvosanoja, etkä lannistu! Ja jopa ulkomaitakin ajattelet.

Mulla meni kehityksessä jotain pieleen, mulle sanottiin että lukihäiriöni vaikeuttaa enkun oppimista ja ääntämiselleni naurettiin. Nyt olen luullut ja uskonut etten oppisi enkkua ja se on sitten taas vaikuttanut oppimiseen. Nyt pitäisi tsempata itteensä.

Heippa!

Olisiko kenelläkään auttaa vuoden 2022 kokeen 4.1 logiikkatehtävän kanssa? Olen sen aiemmin ratkaissut, mutta nyt en millään pääse lopputulokseen ja tökkii pahasti.

Olen saanut käyntivaihtoehdoiksi (vo=vastaanotto, ko= kotikäynti):

vo vo vo vo

vo vo vo vo

ko ko ko ko

ko ko ko ko

vo vo vo

ko ko

ko ko

vo

Meneekö tässä jo pieleen?

Viime vuoden koe harmittaa vieläkin täällä niin paljon. Osiota, jonka olisin täysin osannut, ei otettu mukaan arvosteluun, koska oikeita vastauksia ei ollut vaihtoehdoissa.  Aikaa meni kokeessa sen ihmettelyyn, että miksi ihmeessä varmaksi tietämiäni vastauksia ei ole vaihtoehdoissa. Sitten jotkut ovat hypänneet suoraan sen osion yli , kun eivät ole osanneet, käyttäneet ajan muihin tehtäviin ja päässeet sisään, kun osiota ei ole edes arvosteltu.  Valituksetkaan eivät tainneet auttaa tuohon osioon liittyen mitenkään kenelläkään? En ymmärrä, miten kokeita ei tarkisteta niin, että oikeat vastaukset löytyvät. Toivottavasti tänä vuonna on toisin ja koe on huolella tehty. 

Minä päätin kahden vuoden hakemisen jälkeen hakea ulkomaille, ja aloitan opintoni nyt maaliskuussa eräässä eurooppalaisessa yliopistossa. Ikää on jo se nelkyt, ja ei ole loputtomiin aikaa hassattavana kerran vuodessa tapahtuviin pääsykokeisiin, jos meinaa alan töitäkin ehtiä tekemään :). Totesin jo ensimmäisissä pääsykokeissa, että tyyli, jolla niissä kysellään pikkutarkasti ei ole minulle ominaisin tapa oppia, enkä tulisi koskaan suoriutumaan niin hyvin, että pääsisin niiden muutamien joukkoon, jotka tokakertalaisina hyväksytään kuhunkin yliopistoon. 

Vaikka nyt oma tie aukenee lähes 30vuoden haaveilun jälkeen, niin kyllä toivoisin, että hakeminen Suomessa helpottuisi ja nähtäisiin vahvuutena myös aiemmin suoritetut korkeakouluopinnot. On tärkeää saada ihmisiä eri taustoilla ja eri lähtökohdista opiskelemaan psykologiaa, sillä kyllähän me kaikki tulkitsemme mitä tahansa oppimaamme omien elämänkokemustemme kautta. Jos kaikki ovat esim. hyvätuloisista perheistä, joiden vanhemmilla on akateeminen tausta, niin kyllä ymmärrys jää joiltain osin ohueksi toisenlaisten ihmisten kokemuksista ja elämästä. Ja psykologiassa itsessään kun näitä asioita tutkitaan, niin on suorastaan ihmeellistä "kakkia omaan pesään" eikä ymmärtää moninaisuuden tärkeyttä. Näitä luvattuja uudistuksia odotellessa, katsotaan mikä tilanne 3v päästä, kun olen kandin tutkinnon suorittanut, pääsisinkö jopa Suomeen maisterivaiheeseen opiskelemaan..

Kovasti tsemppiä kaikille pääsykokeisiin, ja oman polun löytämiseen! Ja minä toimin varmaan esimerkkinä, ettei kannata luovuttaa, jos jokin unelma ei vuosikymmenten aikana jätä rauhaan :)