Lue keskustelun säännöt.
Sanokaa joku hauska murresana ja sen merkitys!
Kommentit (944)
Kyörätä = seurata, kulkea perässä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Verha= tanttu= mekko.
E-pohjanmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtiä kirk(o)olle = Lähteä kaupungin / kunnan keskustaan
- Mää tairan ny lähtiä käymäs sielä kirk(o)olla
ja siis toki me voirahan myös vaikka ny olla kirko(o)lla tai lähtiä kirk(o)olta. Nämon aivan eri asioota kun se, jotta naapurin Kusti käy pyhisi kirkos veisaamas tai jos joulun aikaha muori käsköö munki joulukirkkoho. Sillo ollaha kirkos, joka tosin sijaattoo monasti kirkolla
Etelä-Pohjanmaa
Jossaippäen Pohjos-Karjaloo:
Assiit suatu päeväjärjestykssee kirkola, niiv voepi tässä lähtii mökillep päen.
Tarkoittaa, että on oltu asioita hoitamassa tai ostoksilla kirkonkylällä ja on aika palata kotiin. "Mökki"-ilmaisua käytettiin yleisesti kotitalosta.
Vissiin Kittiillä, siellähän juuvaan maituukin. Jns seudulla niät lähtemisen muoto on lähtee.
Kahohaa, oikiissa out paekkakunna suhteen ja viäläpä noinnii tarkasti !
Ite oun asunna puol vuossattoo ulokomaela, jotta tahtoo nykysin männä noeta ulokomuan iäntämisiä sekkaan pilloomaan kotpaekkakunna huastamissiin, Kittiillä käyvessä.
Savo.
Mulukata= käsitellä, muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Sanan "sukkela" merkitys on eri murteissa eri. Tästä voi tulla väärinkäsityksiä.
Savolaismurteissa sukkela tarkoittaa 'nopeaa, nokkelaa' kun Lounais-Suomessa sen merkitys on 'kummallinen, merkillinen, omituinen'
Oulussa sukkela tarkoittaa samaa ku Savossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulevana vuonna tuohikuussa ja reikä leivän päivänä eli ei koskaan.
Kilolasit = aurinko lasit (Tornionjokilaakso)
Ja onhan toi nyt selvä juttu, kun silloin kun aurinko paistaa kovasti, niin se kilottaa, joten siitä tuo kilolasit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saeho- ahdas, kapea tila.
Van kun kävelöö jelehakkaasti!
Toimeliaasti, reippaasti.
Kaenuusta nämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sokora. Tarkoittaa Lieksan murteessa "riitaa".
Vierailija kirjoitti:
Sokora. Tarkoittaa Lieksan murteessa "riitaa".
Senköön tähe siellä on Sokovuara? Riitavuara?Näen savonmurteella sanottuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loropouta = vesisade, kaatosade
Isoäiti käytti tuota sanaa. Hän puhui itärajan murretta (Puumala, Parikkala) ja oli oikein värikäs karjalaisemäntä.
Vierailija kirjoitti:
Suomi - Savo
Käsittelyvirhe pilasi hauskan hetken tekokumppanin kanssa: Minä kun sitä parparoo tissistä purasin nii eekö tuo piru pierassu ja lentännä ikkunasta pihalle!
Vähän eri juttu mutta tässäpä Suomen sivistyneintä ja jalointa murretta muulle kansalle!
Ohis: Kannattanee pitää mielessä että savolaismurteissakin on 9 eri alamurretta:
Pohjois-Savon murteet
Etelä-Savon murteet
Savonlinnan seudun välimurteet
Itäiset savolaismurteet eli Pohjois-Karjalan murteet
Kainuun murteet
Keski-Suomen murteet
Päijät-Hämeen murteet
Keuruun–Evijärven välimurteet
Vermlannin savolaismurteet
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Savo 😘......Savvoon sopii jos jonniinlaista sanan kiännettä.
Mm:
Makkoo pots' lojona = umpi väsyneenä
Valakata = valikoida
Entrata = ei osaa päättää..
Vierailija kirjoitti:
Pultsari = puliukko tai -akka (eli juoppo)
Tulee sanasta pulituuri= huonekalulakka. Käytettiin sisältävän spriin vuoksi korvikealkoholina. Suolan kanssa luotettiin lakia alas. Eipä enää saatavissa, mutta sana jäi käyttöön.
Ei niinkään murresanana.
Vierailija kirjoitti:
Loropouta = vesisade, kaatosade
Isoäiti käytti tuota sanaa. Hän puhui itärajan murretta (Puumala, Parikkala) ja oli oikein värikäs karjalaisemäntä.
Niin kuin Eppu Normaali lauloi:"aurinkokin paistaa, vaikkei sitä näy".
Vierailija kirjoitti:
Savo 😘......Savvoon sopii jos jonniinlaista sanan kiännettä.
Mm:
Makkoo pots' lojona = umpi väsyneenä
Valakata = valikoida
Entrata = ei osaa päättää..
Entrata tarkottaa asian tae esineen kuntoon laettamista eikä minkään asian piättelyä.
Ja Keski-Pohjanmaalla pelkkä ettone. Otethan pikku ettone ennenku lähethän jatkamhan hommia.
Tähän liittyen muutama muu sana, esimerkiksi eines oli mun mielestä hauska. Jos käsitin lapsena oikein niin se oli aamupalan ja lounaan välimuoto, vähän niinku varhainen lounas. Meillä kotona sitä sanaa ei käytetty (eikä sitä syöty) mutta mummulassa syötiin aikaisin aamulla "pikkusen murua rinnan alle" esim leipä ja lasi maitoa, sitten käytiin navetassa "aamutilluulla" ja sen jälkeen vasta mummu keitti puuron ja sen kans syötiin leipää ja lihaa leivän päälle tai lisukkeena jotain muuta vankempaa (= energiapitoisempaa) ruokaa sekä kahvia. Sitte tehtiin vähän aikaa töitä ja puolen päivän jälkeen syötiin "puolinen". Sitte voitiin ottaa se ettone / lepuuttaa silimiä / oikaasta jos tarves vaati. Yleensä talon miehet oikaasi ja mummun kans siivottiin ruoat pois. Ei se ollu pitkä uni vaan semmonen 10-15 min.
Yleensä söin aamupalan kotona ja menin sitten joskus käymään mummulassa. Aina mummu kysyi että joko oot syöny einheen. Joka kerta vastasin että en ole mutta aamupalasta on niin vähän aikaa ettei oo nälkä. Mummula eli omaa rytmiä ja me omaa.