Paljon lepopulssi normaalisti on, mulla melkenn 100!!! Joku asiasta tietävä voisitko vastata?

että en niitä arvoja tiedä... en tajunnut niitä arvoja " kiireessä" kysyä.

Mulle soitettiin vähän ennen neljää että voisinko tulla heti lääkäriin (ilmeisesti sen takia että ei tarvitse viikonlopun yli odottaa) ja toimsto meenee 16 kiinni. Otettiin myös ekg ja se oli ok. Mun pitää varata alkuviikolle aika seurantaa varten kyselen vaikka niitä sitten. Osaatko kertoa jotakin niistä luvuista, olitkohan 40? ap

Nostelin tätä ketjua kun kiinnosti että mistä tuollainen voi johtua. Itselläni pulssi vaihtelee 80-90 välillä, mutta minulla se ei voi johtua kilpirauhasesta koska labra-arvot on ok.

Vierailija:

eli kilpirauhasen liikatoimintaa. Sain tänään labratulokset ja ajan lääkärille ja lääkkeet. Sykkeeseen vaikuttaa nopeasti, vähän aikaa sitten mittasin niin oli 86!!!!

Hyvä kun ap menit lääkäriin ja asia on nyt hoidossa.



Ei kai kenenkään pumppu kestäisi pitkiä aikoja noin kovia sykkeitä ongelmitta.

Kilpirauhasen liikatoiminta



07.10.2004







Kilpirauhanen on ¿perhosen muotoinen¿, noin 15-25 grammaa painava umpirauhanen. Se sijaitsee kaulalla kilpiruston sivuilla ja alapuolella. Kilpirauhasen toiminnalla on merkittävä vaikutus ihmisen terveyteen, sillä sen erittämät hormonit (tyroksiini (T4) ja trijodityroniini (T3)) säätelevät elimistön aineenvaihduntaa. Ne kiihdyttävät elintärkeitä toimintoja joka puolella kehoa. Kilpirauhashormonien eritystä puolestaan säätelevät aivojen osat nimeltään aivolisäke ja hypotalamus.





Kilpirauhashormonit vaikuttavat kasvuun, energian käyttöön, lämmöntuotantoon ja lisääntymiseen sekä säätelevät suoliston immuunivasteita. Lisäksi ne vaikuttavat vitamiinien, valkuaisaineiden, hiilihydraattien, rasvojen, elektrolyyttien ja veden käyttöön. Kilpirauhashormonit voivat myös muuttaa muiden hormonien ja lääkkeiden vaikutusta.



Kilpirauhasen tuottaessa oikean määrän hormoneita ihmisen aineenvaihdunta toimii normaalisti. Joskus kilpirauhanen kuitenkin tuottaa liikaa tyroksiinihormonia, jolloin elimistön aineenvaihdunta kiihtyy ¿ jopa 60-100 %. Tätä tilaa kutsutaan kilpirauhasen liikatoiminnaksi eli hypertyreoosiksi.



Oireet





Kilpirauhasen liikatoiminta voi jäljitellä muita sairauksia, joten se saattaa joskus olla hankala tunnistaa. Potilaalla voi olla useita oireita samaan aikaan:







* laihtuminen, lisääntynyt ruokahalu

* sydänoireet (nopeutunut ja/tai epäsäännöllinen syke, tykyttely)

* lisääntynyt hikoilu, lämmönsietokyvyn huononeminen

* lämmin, kostea iho

* suurentunut kilpirauhanen

* uupumus, lihasheikkous

* käsien tärinä

* hermostuneisuus, ahdistuneisuus, univaikeudet

* lisääntynyt suolen toiminta, ripuli

* kuukautiskierron muutokset

* silmäoireet (esim. silmien pullistuminen ulospäin, kuivuus, punoitus, näköhäiriöt)





Vanhuksilla sairauden merkit ovat usein lievempiä tai niitä on vähemmän. Heillä oireena saattaa olla esimerkiksi vain kohonnut syke, alentunut lämmönsietokyky tai poikkeava väsymys.



Aiheuttaja





Suurimman osan kilpirauhasen liikatoiminnasta aiheuttaa autoimmuunisairaus nimeltään Basedowin tauti, jota kutsutaan myös Gravesin taudiksi. Siinä ihmisen oman immuunijärjestelmän tuottamat vasta-aineet käyvät erehdyksessä kilpirauhasen kimppuun kiihdyttäen tyroksiinin tuotantoa. Potilaat ovat usein 30-40 -vuotiaita naisia. Basedowin taudin syntymiseen vaikuttaa luultavasti ainakin perinnöllinen alttius. Joskus virusinfektio tai stressi saattaa olla laukaiseva tekijä.





Toksinen kyhmystruuma on harvinaisempi liikatoiminnan aiheuttaja. Siinä osa yliaktiivisten kilpirauhassolujen muodostamista kyhmyistä alkaa tuottaa liikaa tyroksiinia. Potilaat ovat yleensä 50-60-vuotiaita ja heillä on ollut kilpirauhasen suurentuma jo pitkään. Myös toksinen adenooma, joka on hyvänlaatuinen kilpirauhaskasvain, tuottaa liikaa tyroksiinia.



Tietyt kilpirauhastulehdukset voivat aiheuttaa ylimääräisen rauhaseen varastoidun tyroksiinin vuotamisen verenkiertoon. Joskus taas liikatoiminnan syy on kilpirauhasta stimuloivan hormonin (TSH) liikatuotanto aivolisäkkeen kasvaimesta. Myös liiallinen jodin saanti, esim. merilevästä, saattaa aiheuttaa hypertyreoosia



Diagnoosi



Kilpirauhasen liikatoimintaa epäiltäessä potilas haastatellaan ja hänelle suoritetaan kliininen tutkimus. Kilpirauhanen tunnustellaan huomioiden sen muoto, koko, mahdolliset kyhmyt ja aristus. Diagnoosi perustuu kuitenkin yleensä laboratoriokokeisiin. Potilaalta otetusta verinäytteestä tutkitaan kilpirauhasta stimuloivan hormonin (TSH) sekä vapaan tyroksiinin (T4V) ja tarvittaessa trijodityroniinin (T3V) pitoisuudet. Useimmiten TSH-arvo on pieni ja T4V- ja/tai T3V-arvot suurentuneita.



Joissakin tapauksissa potilaalle tehdään niin sanottu gammakuvaus yksittäisen kilpirauhaskyhmyn tutkimiseksi. Epäselvissä tilanteissa voidaan suorittaa vielä kilpirauhasen kertymämittaus tai ultraäänitutkimus ohutneulanäytteineen.

Kilpirauhasen omatoiminen tutkiminen. Tee helppo viiden kohdan testi.



Hoito





Radiojodihoito on yleensä ensisijainen vaihtoehto. Suun kautta kerta-annoksena otettu radioaktiivinen jodi etsiytyy kilpirauhaseen, jossa se aiheuttaa kilpirauhasen pienentymisen ja oireiden vähenemisen noin 2 - 3 kuukauden kuluessa. Se voidaan antaa lievää kilpirauhasen liikatoimintaa sairastaville, hyväkuntoisille potilaille pelkän samanaikaisen beetasalpaajalääkityksen kanssa.



Ennen radiojodihoitoa annetaan kuitenkin usein tyreostaattilääkitys. Tyreostaatit ovat kilpirauhasen toimintaa estäviä lääkkeitä, jotka vähentävät sen hormonituotantoa (esim. karbimatsoli). Jos potilas on raskaana, hänellä on silmäoireita tai kyseessä on lapsi, käytetään ensimmäisenä hoitona yleensä pitkäaikaista tyreostaattilääkitystä (1 - 1 ½ vuotta).





Kilpirauhanen voidaan leikata, jos se on hyvin suuri ja aiheuttaa paineoireita henki- tai ruokatorveen tai siinä epäillään olevan syöpä.



Beetasalpaajia (esim. propranololi, metoprololi) voidaan käyttää oireenmukaisena hoitona yksinään ja muiden hoitojen yhteydessä. Ne laskevat nopeutunutta sykettä, lievittävät hikoilua, vapinaa ja hermostuneisuutta.



Seuranta



Radiojodi- tai leikkaushoidon jälkeen osalle potilaista kehittyy kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi joskus vuosienkin kuluttua. Heitä on syytä seurata määräajoin koko loppuelämän. Seurannassa voi käyttää veren TSH-pitoisuuden määritystä



Periytyvyys



Osa kilpirauhasen liikatoimintaa aiheuttavista tiloista on perinnöllisiä. Keskimäärin puolelta niistä, joiden lähisukulaisella on pitkäaikainen autoimmuunisairaus, löytyy kilpirauhasvasta-aineita. Jotkut ihmiset perivät alttiuden saada liikatoiminta, mutteivät koskaan itse sairastu.



Tutkimuksissa on löydetty harvinainen, perinnöllinen kilpirauhasen liikatoiminnan muoto, joka johtuu TSH-reseptorigeenin rakenteellisesta muutoksesta eli mutaatiosta.



Yleisyys



Suomessa kilpirauhasen liikatoimintaa esiintyy noin 1 %:lla väestöstä (lapsilla noin 0,01 %:lla). Sen tavallisin aiheuttaja on Basedowin tauti, joka kattaa noin 70 % tapauksista



Ennuste



Kilpirauhasen liikatoiminta on yleensä hoidettavissa oleva ja nykyään harvoin kuolemaan johtava sairaus. Hoidon seurauksena potilaalle voi kehittyä kilpirauhasen vajaatoiminta (etenkin radiojodi- tai leikkaushoidossa). Myös liikatoiminta voi uusiutua, varsinkin tyreostaattihoidon jälkeen.

mutta lääkäri ei soittanut (meillä päin on tapana että lääkäri soittaa)!!! En tiedä että oliko unohtanut tai tullut jotakin kiireellistä. Ihan hermona odotin tunni puhelin kädessä... Soitan aamulla ja kyselen asiasta. En tänään kysellyt kun aika oli myöhään iltapäivällä ja sitä puhelua odotellessa tk ehti mennä kiinne. ap

Voiko tähän kuolla??? 44 lopussa sanottiin että nykyään harvoin johtaa kuolemaan, mutta kuitenkin... En tiennyt että voi noin vakava olla ;-((. Sain lääkkeeksi Emconcor 5mg tabl 1-2 tbl/vrk ja Tyrazol 5mg kaksi tabl aamuin ja illoin 4 vk ajan. Sen jälk annoksen väh lääk ohjeen mukaan. Mun täytyy varata alkuvk aika lääk seurantaan ja loppuvk labraan. Jos joku lääkäri lukeen tämän niin kommentoisitko, kiitos! ap

Jos itselläni tai perheenjäsenellä on joku vaiva niin haen kaiken mahdollisen tiedon käsiini ja netti on oivallinen apukeino.



terv tuon tekstin laittaja

Olen hakenut. En vain muistanut lääkäriltä kysyä tämän taudin vakavuudesta, esim. onko oireet mikälaiset jos tauti johtaa kuolemaan yms. ja toi mun pe käynti oli aika kiireinen...

Ilmeisesti sinun liikatoiminnan syytä ei vielä tiedetä. En

miettisi sinuna kuolemaa todellakaan.



Kilpirauhasen liikatoiminta

Potilasohjeet

8.9.2006

Suomen Endokrinologiyhdistys ry

Jorma Salmi



* Kilpirauhanen

* Kilpirauhasen liikatoiminnan syyt

* Oireet

* Liikatoiminnan toteaminen

* Hoito



Kilpirauhasen liikatoiminnalla eli hypertyreoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa kilpirauhanen tuottaa verenkiertoon tavanomaista enemmän kilpirauhashormonia. Kilpirauhashormoni on elintärkeä hormoni ja se osallistuu monien elintoimintojen säätelyyn. Liikatoiminnan oireet ovat hyvin moninaiset ja sen syyt vaihtelevat. Liikatoiminnan hoidossa on useita hoitovaihtoehtoja.



Kilpirauhanen



Kilpirauhanen sijaitsee henkitorven edessä ja sivuilla kaulan alaosassa. Sen paino on normaalisti 20¿30 gr ja se muodostuu oikeasta ja vasemmasta lohkosta sekä niitä yhdistävästä keskilohkosta. Kilpirauhasen erittää kilpirauhashormoneja, joista tärkeimmät ovat tyroksiini (T4) ja trijodityroniini (T3). Kilpirauhashormonit vaikuttavat lähes kaikkien kehon solujen toimintaan ja energiankulutukseen. Kilpirauhashormonein erityksen säätely tapahtuu aivolisäkkeen kilpirauhasta säätelevän hormonin (TSH) vaikutuksesta. Säätelymekanismi on monimutkainen järjestelmä, johon vaikuttavat monet aivoston hormonit ja myös itse kilpirauhashormonit.



Kilpirauhasen liikatoiminnan syyt



Kilpirauhasen liikatoiminta eli hypertyreoosi johtaa kilpirauhashormonien suurentuneeseen pitoisuuteen veressä ja kudoksissa. Sen tavallisin syy on Basedowin tauti, jota sairastaa n. 80% kaikista hypertyreoosipotilaista. Muut tärkeimmät syyt ovat liikatoimiva kyhmystruuma sekä yksittäinen liikatoimiva kilpirauhaskyhmy. Myös kilpirauhastulehduksiin voi liittyä ohimenevästi kilpirauhashormonien suurentunut määrä verenkierrossa. Basedowin tautiin liittyvä kilpirauhasen liikatoiminta aiheutuu veressä kiertävistä vasta-aineista , jotka kiihdyttävät kilpirauhasen toimintaa. Liikatoimivassa monikyhmystruumassa yksi tai useampi kyhmy tuottaa liiallisesti ja omatoimisesti kilpirauhashormonia muun ympäröivän kilpirauhaskudoksen ollessa toimimaton.



Oireet



Syystä riippumatta liikatoiminnan oireet ovat samat. Oireita ilmenee yhtä aikaa monen eri elinjärjestelmän taholta, mutta potilaasta toiseen oirekokonaisuus vaihtelee huomattavasti. Yleisoireina ilmenee väsymystä, hikoilua, painonlaskua, janontunnetta, vapinaa ja alentunutta lämmön sietoa. Iho on kostea, nihkeä ja monesti punakka. Hiukset irtoavat helposti ja ne ovat jäykkiä sekä elottomia. Sydämen tykytys ja rytmihäiriötaipumus ovat yleisiä. Sepelvaltimotaudin oireet saattavat pahentua. Potilaat ovat hermostuneita, ärtyneitä ja kärsivät unettomuudesta. Hengenahdistus on yleistä. Basedowin tautiin liittyy tyypillisesti nilkkojen ja silmäluomien turvotusta. Samoin siihen saattaa liittyä silmien valonarkuutta, kirvelyä, kyynelvuotoa ja kaksoiskuvataipumusta.



Liikatoiminnan toteaminen



Diagnoosi perustuu tyypillisten oireiden ja lääkärin tekemän kliinisen tutkimuksen perusteella heränneeseen taudin epäilyyn ja laboratoriokokeisiin. Kilpirauhanen on Basedowin taudissa tasaisesti suurentunut ja muissa muodoissa kyhmyinen. Kilpirauhashormonien määrää seerumissa kuvastavien laboratoriokokeiden tulokset (T4v ja T3v) ovat suurentuneet ja aivolisäkkeen kilpirauhasta sääätelevän hormonin (TSH) pitoisuus on pienentynyt. Basedowin tautia liikatoiminnan syynä voidaan etsiä erityisillä vasta-ainemäärityksillä, mutta näitä ei tarvita jokaisen potilaan kohdalla.



Hoito



Kilpirauhasen liikatoiminnan hoidossa käytetään lääkehoitoa, radiojodihoitoa ja leikkausta. Hoidon valintaan vaikuttavat kilpirauhasen koko, rakenne, potilaan ikä, mahdolliset silmäoireet ja muut sairaudet. Hoitopäätöstä tehtäessä otetaan huomioon potilaan omat toivomukset hoidon järjestelyn suhteen. Välttämättä ei ole olemassa yhtäainoata oikeata hoitomuotoa, vaan hoito voidaan ¿räätälöidä¿ kullekin potilaalle parhaiten sopivaksi. Hoidosta päättää parhaiten kilpirauhasen liikatoiminnan hoitoon perehtynyt sisätautilääkäri.



Hypertyreoosin lääkehoitoon käytetään kilpirauhashormonien tuotantoa estäviä lääkkeitä eli tyreostaatteja. Hoitoon liitetään sydämen lyöntitaajuutta vähentäviä beetasalpaajia ja joskus myös rauhoittavia lääkkeitä. Karbimatsoli (Tyrazol) on Suomessa pääasiallisesti käytetty lääke. Tavallisin annos on 20¿40 mg/vrk, jolla oireet rauhoittuvat muutamassa viikossa.



Tyreostaattihoitoon saattaa liittyä sivuvaikutuksina allergista ihottumaa ja/tai valkosolukatoa, jolloin hoito joudutaan vaihtamaan. Valkosolukato (agranulosytoosi) on harvinainen, mutta vakava sivuvaikutus, johon voi liittyä verenmyrkytys. Valkosolukadon ensioireet ovat korkea kuume ja katteinen kurkkukipu. Näiden oireiden ilmaantuessa Tyrazol-hoidon aikana, tulee ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin välittömästi veren valkosolujen tutkimiseksi. Kilpirauhasen hormonituotantoa estävää hoitoa jatketaan yleensä 1,5 vuotta, minkä jälkeen se lopetetaan. Tähän ns. estohoitoon voidaan liittää kilpirauhashormonin (tyroksiini) anto, jotta lääkehoidon aikana ei kehity kilpirauhasen vajaatoimintaa. Liikatoiminta uusiutuu jopa puolella potilaista pitkäaikaisen lääkehoidon jälkeen. Parhaiten hoito onnistuu niillä, joilla kilpirauhanen on pieni. Suuren struuman omaavilla hoitoa ei kannata yrittää. Mikäli liikatoiminta uusiutuu lääkehoidon jälkeen, käytetään joko leikkaus- tai radiojodihoitoa.



Beetasalpaajat vaimentavat hyvin sydämentykytystä, vapinaa ja hikoilua ja niitä käytetään siksi hoidon alkuvaiheessa oireiden hillitsemiseen.



Radioaktiivisen jodin vaikutus kilpirauhasen toimintaan perustuu lyhytkantoisen säteilyn aikaansaamaan soluvaurioon. Radijodihoito annetaan suun kautta kapselimuodossa. Hoito annetaan yleensä tyreostaattihoidon jälkeen. Lääkehoito (Tyrazol) keskeytetään 2¿4 vrk ennen radiojodia. Tyrazolia ei yleensä jatketa radiojodihoidon jälkeen. Joillakin potilailla se voidaan aloittaa uudelleen muutaman päivän kuluttua radiojodihoidon jälkeen ja lopettaa asteittain. Hoidon jälkeisellä kontrollikäynnillä arvioidaan kilpirauhasen toiminta. Mikäli kilpirauhasen liikatoiminta ei ole parantunut tai se uusiutuu radiojodihoidon jälkeen, annetaan uusi hoito. Kilpirauhasen vajaatoiminta on tavallinen seuraus radiojodihoidosta. Kymmenen vuoden kuluessa se kehittyy n. 80%:lle potilaista. Tämän vuoksi säännöllinen kilpirauhasen toiminnan seuranta hoidon jälkeen on tarpeen. Kilpirauhasen vajaatoiminta hoidetaan antamalla potilaalle kilpirauhashormonia (tyroksiini) tabletteina.



Radiojodihoitoon ei liity lisääntynyttä syövän tai leukemian vaaraa ja hoito voidaan antaa kaikenikäisille. Raskaus ja imetys ovat vasta-aiheita ko. hoidolle ja siksi ennen hoitoa varmistetaan ettei potilas ole raskaana. Se ei aiheuta geneettisiä vaurioita jälkeläisille. Basedowin tautiin liittyviä silmäoireita radioaktiivinen jodihoito voi pahentaa. Mikäli silmäoireiden pahenemista epäillään hoidon yhteydessä, annetaan radiojodihoidon jälkeen kortisonia suun kautta tämän ehkäisemiseksi.



Leikkaushoitoa harkitaan tilanteessa, jossa kilpirauhanen on suuri ja/tai kyhmyinen ja se aiheuttaa henki- ja/tai ruokatorven ahtaumaa. Leikkauksessa poistetaan useimmiten suurin osa kilpirauhasesta. Toimenpide suoritetaan vasta kun kilpirauhasen toiminta on normaalistunut lääkehoidon avulla. Leikkauksen jälkeen liikatoiminta saattaa uusiutua, samoin leikkaus voi johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan. Leikkaukseen liittyy myös vähäinen äänihuulihermon (nervus recurrens) vaurioitumisen mahdollisuus. Vaurio ilmenee äänen käheytymisenä. Myös lisäkilpirauhasten toiminta voi häiriytyä ja tällöin seurauksena voi olla pysyvä D-vitamiini- ja kalsiumlääkitys. Näiden komplikaatioiden mahdollisuus on n. 2¿3 tapausta /100 leikattua potilasta. Silmäoireiselle potilaalle suoritetaan mieluiten kilpirauhasen täydellinen poistoleikkaus, koska sen katsotaan lievittävän silmäoireita.

Myös sen takia kyselen jos kohtalotovereita löytyisi ja he kertoisivat miten heidät on hoidettu ja miten vakavana tauti on ollut yms.

tai jos ei tiedä niin lähete lisätutkimuksiin.



Hyvä kun olet hoidossa nyt ja kiinnostamaan että kuinka kauan tätä sydämen tiheälyöntisyyttä oli ennen kuin hakuduit lääkäriin.

Ne labra-arvot on TSH alle 0,01 eli mittaamaton ja T4 35. Kysyin kun tänään oli vielä lääkärikäynti. Tietääkö kukaan että voiko noista luvuista päätellä että miten kauan tämä on minulla ollut. ap

Että mikä oli

Eilen olin töissä (5h, olen hv mutta teen muutamia pv kk töitä). Pulssi oli siinä 135-158 välillä! Vajaan tunnin jälkeen alkoi päässä tuntumaan, ei särkemään mutta vähän sellainen olo kuin olisi " ämpäri päässä" sellainen pönttö olo. Olen ajatellut että se johtuu niskoista, mutta nyt alan vähän epäilemään... useasti etenkkin toissä on toi tuntemus. Niskatkin nyt suht hyvässä kunnossa. ap

Muista tulla raportoimaan tänne kun olet käynyt! T: 17

tuloksia:)

Vierailija:

tuloksia:)

torstaina lääkärille soittoaika. Tulokset on varmaan jo tullut, mutta tota aikaa en aikaisemmin saanut. Pikkasen alkaa hermostuttamaan, jos ei noista kokeista mitään löydykkään.. Jos se onkin jotakin vakavaa :-(

Saatan olla huonokuntoinen, mutten sen enempää kuin ennenkään. Mahdankohan kuolla kohta? Toisaalta olo on tuosta pulssista huolimatta ihan hyvä...

Ei se kun olet jo huhtonut päivän ja istut hetkeski.