tyhmä kysymys: ovatko amk:n käyneet akateemisia, vai vain yliopiston käyneet?

Kaksiportainen tutkintojärjestelmä tarkoittaa muun muassa sitä, että ylempi AMK-tutkinto rinnastetaan muihin korkeakoulututkintoihin ja se antaa saman muodollisen pätevyyden. Tutkintonimike on tradenomi (ylempi AMK).



Äh hiukkasen turhauttavaa kun ei tarvi ees kahlailla.

amk ylempi on ylempi korkeakoulututkinto. En jaksa edes kiistellä näin päivänselvästä asiasta.

Kaksiportainen tutkintojärjestelmä tarkoittaa muun muassa sitä, että ylempi AMK-tutkinto rinnastetaan muihin korkeakoulututkintoihin ja se antaa saman muodollisen pätevyyden. Tutkintonimike on tradenomi (ylempi AMK).

Äh hiukkasen turhauttavaa kun ei tarvi ees kahlailla.

Ylempi korkeakoulututkinto samalta koulutusalalta olisi siis... aivan oikein. Kauppatieteiden maisteri. Koittakaa ymmärtää tämä ero.

28

Olen suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon sekä ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon.



Tutkintotodistuksessa lukee selvällä suomenkielellä:

Suoritettu ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottaa korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998) 10 & 2 momentin (426/2005) mukaan saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto.



Eli ammattikorkeakoulu tutkinto vastaa alempaa korkeakoulututkintoa ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto vastaa ylempää korkeakoulututkintoa.



Ammattikorkeakoulussa opetetaan teoriaa siinä missä korkeakoulussakin. Ammattikorkeassa vain vaaditaan, että oppimaansa teoriaa osaa myös soveltaa käytännössä. Korkeakoulussa ei tätä vaatimusta ole.



Ammattikorkeakoulussa voi ottaa korkeakoulujen luentosarjoja. itse olen opiskellut mm Helsingin Kauppakorkeakoulun professorin kursseilla, jotka pidettiin ammattikorkeakoulussa. Eräästä kurssista sai amk:ssa 6 opintoviikkoa (nykyisin opintopisteitä) ja Kauppakorkeassa 8 ov. että näin.... Professori ihmetteli tätä kovasti.



Mitä tulee lopputyöhön niin on aivan yksi lysti, mikä sen nimi on. Minun lopputyöni teoriaosuus oli 100 sivua ja koko työ 250 sivua sisältäen sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimusosion. Työn tekemiseen kului aikaa 1,5 vuotta.

täällä vähättelee graduja ja niiden tasoa, on amk:laisia, joita ottaa päähän se, että toiset saa yleisen mielipiteen mukaan opiskelullaan enemmän kunniaa. Se joka ikinä on gradun kirjoittanut, ei voi kuin nauraa noille vähättelyille, niin hirveä homma se on se laiha pikku tutkimus, missä vain lainataan muita. Ja kandin työ eli opinnäytetyötä vastaava on vielä helppo. Ja kun sen vaivan on nähnyt, että on gradunsa väsännyt, niin että ottaa päähän jotkut vähemmän koulutetut tollot, jotka rupeavat aukomaan päätään.

amk ylempi on ylempi korkeakoulututkinto. En jaksa edes kiistellä näin päivänselvästä asiasta.

Mikä on kaupallisen alan ylempi korkeakoulututkinto? Vastaus: kauppatieteiden maisteri. Entä mikä on kaupallisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto? Vastaus: tradenomi (ylempi amk). Eri asia koulutuksellisesti, vaikka työmarkkinoilla teoriassa vastaavat toisiaan. Käytäntö on sitten eri, mitä työnantaja arvostaa enemmän.

Nämä asiat ovat melko sekavia ilmeisesti vielä monille.

28

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ylempi_korkeakoulututkinto



Siinä on listattuna ylemmät korkeakoulututkinnot. Eipä näy tradeja siellä. Vittu, mitä pellejä..!! Voiko säälittävämpää ollakaan, ettei edes tiedä, mitä opiskelee. Tyypillistä tradeille, tosin.

Sen jälkeen kun tekin kiistelijät sieltä koulun penkiltä tai kortistosta ihan oikeaan työelämään ja koulutusta edes jotenin vastaavaan työhän pääsette, niin huomaatte, että ei sillä ole tuon taivaallista väliä onko tutkinto suoritettu ammattikorkeakoulussa vai yliopistossa. Ei sillä tutkinnolla töitä tehdä ja suhteita luoda, vaan ihan maalaisjärjellä ja muilla henkilökohtaisilla ominaisuuksilla sitä työelämässä edetään.



Meillä tekee dippainssit ja inssit samoja hommia sulassa sovussa restonomin, tradenomin ja luonnontieteiden & humanististen tieteidenm tutkintoja suorittaneiden kanssa. OK, tradenomi ja restonomi on vähän lähtenyt omalta alaltaan sivuraiteelle, mutta hyvin pärjäävät samoissa hommissa. Ja ihan tosiaan samoilla nimikkeillä! Iso kansainvälinen yritys on kyseessä.

se antaa saman kelpoisuuden esim. yleisiin virkoihin, mutta ei ole sama asia. Kyse on oppilaitosinstituutista, jossa tutkinto suoritetaan.

Lukekaa tuolta, on muuten Opetushallituksen ylläpitämät sivut. Luulisi kelpaavan näille amkkilaisillekin:



http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/Opiskelu/Ammattikorkeakouluopinnot/



http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/opiskelu/yliopisto_opinnot/

1 §

Korkeakoulututkinnot

Korkeakoulututkintoja ovat:





--------------------------------------------------------------------------------



3) ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetussa laissa (645/2001) tarkoitetut ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot.



3 §

Korkeakoulut

Tässä asetuksessa tarkoitettuja korkeakouluja ovat:





--------------------------------------------------------------------------------



2) ammattikorkeakoulut, joita ovat:

Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola



Diakonia-ammattikorkeakoulu



EVTEK-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu



Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu



Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu



Helsingin ammattikorkeakoulu



Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu - Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi, aikaisemmin Helsingin liiketalouden ja hallinnon ammattikorkeakoulu



Humanistinen ammattikorkeakoulu



Hämeen ammattikorkeakoulu



Jyväskylän ammattikorkeakoulu



Kajaanin ammattikorkeakoulu



Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu



Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu - Mellersta Österbottens yrkeshögskola



Kymenlaakson ammattikorkeakoulu



Lahden ammattikorkeakoulu



Laurea-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu



Mikkelin ammattikorkeakoulu



Oulun seudun ammattikorkeakoulu



Pirkanmaan ammattikorkeakoulu



Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu



Rovaniemen ammattikorkeakoulu



Satakunnan ammattikorkeakoulu



Savonia-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu



Seinäjoen ammattikorkeakoulu



Svenska yrkeshögskolan



Tampereen ammattikorkeakoulu



Turun ammattikorkeakoulu - Åbo yrkeshögskola



Vaasan ammattikorkeakoulu - Vasa yrkeshögskola



Yrkeshögskolan Sydväst.





--------------------------------------------------------------------------------



Eiköhän laki sano tämänkin asian varsin yksiselitteisesti.

Niin sanoo. Mitään ei puhuta alemmista tai ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista, vaan ammattikorkeakoulututkinnoista ja niiden jatkotutkinnoista. Jokohan menisi perille?

Käsitteet haltuun!



On olemassa

alempi ja ylempi korkeakoulututkinto

ammattikorkekoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto

kokonaista kirjaa. Naurettavuuden huippu puhua amk-tutkinnoista edes samana päivänä oikeiden korkeakoulututkintojen kanssa.

Taidat olla pikkuisen ulalla opinnoista ja niiden suorittamisesta!



Amk:laiset eivät voi lorvailla opiskelijana vuosia yhteiskunnan elätettävänä vaan tutkinoissa on aikataulut, joita tulee noudattaa. Mikäli aika ylittyy niiden joudut anomaan lisäaikaa eikä sen saanti ole itsestäänselvyys.

lisäkokemus, kun olen opiskellut opistossa (toki eri kuin AMK, mutta olin viimeinen opistolinja ja yhteiset tunnit AMK kanssa olivat yleisiä) ja tiedekorkeakoulussa.



Myönnän hieman mollaavani AMK tutkintoja, mutta tällaisia asioita olen huomannut koulutusten eroissa.



Molempien opinto-oppaassa on saman niminen kurssi, molempien kurssien opintosisältö on lähes sanasta sanaan identtinen. Tästä voi päätellä ottä kurssien jälkeen on oppinut samat asiat kyseisestä aiheesta.



Tästä huolimatta, käytyäni saman kurssi molemmilla opintotasoilla, olivat kurssien sisältö aivan eri. Lähestymistapa aiheeseen poikkesivat huomattavasti.



Asiaa voi kuvata myös siten, että opistossa (vrt. AMK) opiskeltiin asioita, joita fiksuille tiedeyliopistossa opiskeleville ei tarvitse selittää lainkaan (kaikki yliopisto-opiskelijat eivät ole erityisen fiksuja, vaikka fiksuja ovatkin), eli opinnot alkavat siitä mihin opiston opinnot loppuvat.



Tästä lähestymistavasta johtunee sekin tosiasia, että tiedeyliopistolaiset eivät aina edes osaa opistossa opetettuja asioita. Opistolaiset (vrt. AMK) saattavat pitää yliopistosta valmistuneita hieman tyhminä, juuri siitä syystä, että vaikka ovat opiskelleet "samoja asioita", niin yliopistossa ei ole koskaan käsitelty opistossa (vrt. AMK) käsiteltyjä asioita, vaan yliopistossa ne on oletettu "itsestään selvyyksiksi". Tällöin asiaa pitää hiukan miettiä, niinkuin kaikkia toisin ajateltuja asioita. Parisuhteessakin asioita voi ajatella helposti kahdesta eri näkökulmasta, eivätkä kumpikaan osapuoli ole sen tyhmempi, mutta aluksi on vaikea asennoitua toisen ajatusmaailmaan.



Totta on myös se, että yliopistossa opiskelevat eivät kaikki ole erityisen fiksuja, jolloin varsinkin ensimmäisen kerran opistotason (vrt. AMK) asioihin törmätessä yliopiston käynyt on hetken aikaa "sormi suussa" koska lähestymistapaa samaan asiaan on toisenlainen.





Olen toki opiskellut sekä helppoja yliopistokursseja että vaikeita. Sanoisin karkeasti oman kokemukseni perusteella, että 10% opiston (vrt. AMK) kursseista on vaativampia kuin yliopiston keskimääräinen vaativuustaso. Myös yliopiston kursseista noin 10 % on helpompia kuin opiston (vrt. AMK) keskimääräinen taso.



Opistotason (vrt. AMK) arvosana 4 ( ja siis ahkeruus jolla tietyllä ÄO:lla sen saavuttaa) vastaa tyypillisesti yliopiston 1-2 arvosanaa. TÄMÄ ON OSITTAIN VÄÄRIN SANOTTU. Minulle kävi näin esimmäisen yliopistoopiskelun 1,5 vuoden ajan. Tämän jälkeen opin toisenlaisen tavan opiskella ja arvosanani nousivat yli 3:sen ja korotin muutaman vanhan kurssinkin. Itse vaihdoin opisto-opiskelut yliopisto-opiskeluksi siitä syystä että kaipasin teoreettisempaa ja vaativampaa opiskelua. Valintani oli oikea.



Oman kokemukseni mukaan suuri osa opiston (vrt. AMK) opiskelijoista tuskin olisi sillä motivaatiolla päässyt läpi ensimmäisestäkään yliopiston kurssista.



Sekä opistosta (vtr. AMK) että yliopistosta valmistuneet pärjäävät yhtä hyvin työelämässä samoissa tehtävissä, mikäli tehtävät ovat selkeästi määritellyt ja ja rajatut, niinkuin ne yleensä suurissa kansainvälisissä yrityksissä ovat.



Ero tulee opintotasojen välillä vastaan siinä vaiheessa, kun mennään tuon karsinan ulkopuolelle. Isojen kansainvälisten yritysten organisaatiot ja toimintamallit ovat pääsääntöisesti rakennettu yliopistotutkimuksen ja teorian perusteella. Sen teorian ja käytäntöjen tuominen vähemmän koulutettujen opistotaso (vrt. AMK) työntekijöille on helppo homma, koska kyllähän ihminen oppii. Uuden luominen tehdään kuitenkin pääsääntöisesti yliopistoissa ja niihin on perehtynyt yliopiston käyneet ihmiset.



Tunnen toki opistotason kavereita, jotakaovat isojenkin yritysten toimitusjohtajina, joten viimekädessä kyse on aina yksilöistä. Mutta kansantaloudellisesti näitä kahta opintotasoa ei tulisi verrata toisiinsa, eikä niissä opiskelleita tulisi palkata samoihin tehtäviin. Joskin työkokemus toki on tärkeää ja yksilöitä on aina.



Eihän ekonomikaan tuo mitään lisäarvoa työskennellessään kaupan kassalla. Ei ekonomilla ole mitään mahdollisuutta osoittaa "ylivertaisuuttaan", koska kaupan kassan työssä ei tarvita mitään, mitä ekonomi on opiskellut. On odotettavissa että ekonomi pärjää kassalla huonommin kuin tradenomi, mikäli siellä pitää roikkua yli puoli vuotta.

Moni yliopiston käynyt on näilläkin palstoilla kehunut itseään oikein akateemikoksi ;)

vaan pitää sitten olla jo tohtori tms. Dippi-inssi se "alaraja"

Etkö tiedä että Dippa-inssi ja esim. kauppatieteiden maisteri ovat täysin samantasoiset akateemiset tutkinnot. Ja vastauskeni kysymykseen, AMK:n käyneet eivät ole akateemisia.

T.Akateeminen KTM

että 'vastaa' on eri asia kuin 'on'. Eli amk VASTAA alempaa kk-tutkintoa (kandi) ja ylempi amk VASTAA ylempää kk-tutkintoa (maisteri). Ei ole sama, vaan samantasoinen koulutuksellisesti.



Ja jokainen voi vapasti väittää, ettei maisteri ole akateeminen tutkinto, mutta akateeminen koulutus on perinteisesti tarkoittanut tiede- tai taidekorkeakoulusta saatua maisterintasoista koulutusta , tai sitä ylempää tietysti.

on yleensä 160 ov.



Jotkus koulutkset kuten aineenopettajan DI opiskelevat 180 ov ja lääkärit sitten vielä hieman lisää.



Pidän kuitenkin kaikkia yliopistosta valmistuneita akateemisina, vaikka opintoja olisikin vain 160 ov.



Itsekin valmistuin DI:ksi muistaakseni 196 opintoviikolla. On se hiukan enemmän kuin 160 ov. jos joku sattuu valmistumaan juuri tuolla vaaditulla opintomäärällä. Saa siinä vuoden verran enemmän opiskella. Harvemmin kaik kukaan tasan 160 ov:llä valmistuu.



Tämäkin on yksi ero AMK ja yliolpisto-opintojen välillä, arvaan että yliopistoissa opintolaajuudet helpommin kasvavat yli minimilaajuuden.