Isyyden tunnustaminen kun raskausaikana jo erottu
Heippa!
Kyselisin teiltä neuvoa isyyden tunnustamiseen.
Ensinnäkin vähän taustoista. Emme ole asuneet tulevan lapsen isän kanssa samassa osoitteessa koskaan. Kovasti oli siihen tarkoitus, mutta kuin pommina kuukausi sitten minulle selvisi, että mies on elänyt kaksoiselämää, toisella paikkakunnalla ollessaan pettänyt järjestelmällisesti jne. Luonnollisestikkin ero on väistämätön. Vauva, joka syntyy syksyllä, on toivottu minulle ja valmistaudun tässä siihen, että tulen yksinään viemään vauva projektin eteenpäin. Miehen kanssa luonnollisestikin tulehtuneet välit mutta sen hän on todennut, että haluaa olla jollakin tavalla lapsen elämässä mukana. Jotenkin on kuitenkin sellainen kutina asiasta, että hän saattaa unohtaa vauvan olemassa olon hyvinkin pian, tai ei ainakaan kykene vastuuta kantaa etävanhemman roolissa oman reissutyönsä sekä "harrastusten" takia. Vaadinko isyyden tunnustamista? Hänelle itselle lienee aivan sama. Kuinka elatusmaksut jos hän ei ole papereissa isä? Miten edes tälläisissa tilanteissa isä voi olla vauvan elämässä mukana, vai luoko hän sidettään sitten kun vauva vähän kasvaa jne? Kuinka te toimisitte?
Kiusaa en halua tällä asialla tehdä kenellekkään, vaikka kuin loukattu olenkin.
Sitä ei voi kieltää, että todella kurja olo on ja tuntuu niin rikotulta ja särjetyltä että ei tosikaan. Mutta jaloilleen kai täsä tipahdetaan ja onhan minulle tulossa niinkin iloinen ja ihana asia kun vauva <3
Jos hän ei ole papereissa isä niin sitten saat elatustuen kelalta. Mulla on 3-vuotias poika ja kävi aikoinaan niin että mies lähti menemään heti kun kuuli raskaudesta, ei onneks asuttu yhdessä. Nimeä ei ole papereissa enkä ole sitä häneltä vaatinut. Ainoo minkä tein hänelle selväksi oli se että hänen päätöksensä on lopullinen, että ei sitten viiden vuoden päästä tulla ovelle koputtelemaan ja haluta leikkiä isää. Itse olen uudessa parisuhteessa ja tämä uusi mies on aina ollut pojalleni isä. Aina ei asiat mene niinkun on suunnitellut. Kuitenkin aion omalle pojalleni ihan rehellisesti kertoa hänen isästään sitten kun on tarpeeksi vanha. Voit miettiä et kuinka tärkeetä se on sulle että isän nimi on papereissa? Ja mun käsittääkseni jos nimi on papereissa niin elatusmaksuun vaikuttaa jotenkin isän tulot.
Ja tottakai on hyvä jos isä haluaa olla lapsen elämässä ja vaikka teillä tulehtuneet välit onkin niin silloin voi muistaa että teitä yhdistää rakkaus lapseen eikä millään muulla ole väliä. Vaikka vielähän ei voi tietää että miten tuleva isä tulee toimimaan, onko kuvioissa vai ei. Itse kyllä antaisin isälle mahdollisuuden. Itse itkin niin monta kertaa silloin ku poika pieni koska pelkäsin että hän jää paljosta paitsi kun isä ei oo kuvioissa. Ja vaikka en siihen pystynyt vaikuttamaan niin silti tuntui niin pahalta ja oli vaikea uskoa että miten joku ei vaan rakasta tuota pientä ihanaa nyyttiä jonka vuoksi ite olisin valmis kuolemaan...