Lue keskustelun säännöt.
Mikä on hyväksyttyä kahden varatun ihmisen välillä?
26.05.2015 |
Olen siis tavannut erään miehen, jonka kanssa tulen saumattomasti toimeen. Mielestäni on hauskaa viettää aikaa hänen kanssaan. Minulla ei ole juuri miespuolisia ystäviä ollut, joten kysyisin, mikä on vielä ok ajanviettoa. Voiko esim. kokkailla kahdestaan tai käydä vaikka leffassa, ilman että seurustelukumppanit alkavat nyreillä? Mikä teille olisi raja, jos kyse olisi puolisostanne? Olemme molemmat vajaa kolmekymppisiä, muutaman vuoden ihmissuhteet takana.
Kommentit (13)
Sellaiset asiat, joita voisi tehdä myös puolisoiden läsnäollessa on mielestäni ok. Nyreilyt riippuu niistä kumppaneista, suosittelen ottamaan heidät ainakin melko usein mukaan niin voi olla kaikille sitten helpompi juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aattelit sitten AV:ltä kysellä, mikä on hyväksyttyä. :D Ei tasan mikään, kyllä sen tietää kysymättäkin.
Se mikä tuntuu susta itsestäsi oikealta, on oikein. Ei sitä kukaan muu määrää.
En hyväksyisi leffaa jonkun uuden tuttavan kanssa, samoin illallinen yhdessä ei kävisi. Eri asia, jos kyseessä vanha kaveri ja molemmat tietävät, ettei mitään ihastumista voi edes tapahtua. Meillä siis lapsia ja tarkotus ei ole etsiä uutta kumppania. Huonossa vaiheessa ihastuu helposti ja lapset kärsii. Eikä se ruoho ole oikeasti yhtään sen vihreämpää aidan toisella puolella, joten itsensä ja puolisonsa kiusaamistahan tuo on. Sama puolin ja toisin. Mieskään ei hyväksy multa samaa.
Lisäongelmanahan tässä on vielä se, että elämme molemmat kaukosuhteessa, mutta kaverimiehen kanssa asumme toisistamme n. 5 km päässä. Ei ole omiaan herättämään luottamusta kumppanissa, joka mököttää kun mainitsen tämän kaverini nimen. :( -AP
Olen kolmekymppinen varattu nainen ja käyn miespuolisen varatun ystäväni kanssa mm. aamiaisilla, brunsseilla, lounailla, keikoilla ja näyttelyissä. Leffat ja kokkailukin olisi ok, mutta emme sellaista harrasta.
Teemme juttuja myös porukalla (neljästään/kolmestaan).
Ylläolevat ovatkin vastanneet hyvin missä raja menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Numero 7 lisää vielä että pidän rajaa itse siinä, ettei aika ystävän kanssa mene puolison edelle. Tapaamme kahdestaan lähinnä silloin, kun muille osapuolille ei sovi.
No minusta rajat on ihan samat kuin samaa sukupuolta olevan kaverin kanssa. Jos se vie liikaa puolison aikaa, tai alkaa tuntua ettei puoliso enää ole kiinnostunut mistään muusta kuin tuosta kaveristaan ja sen kanssa hengailusta, silloin se on väärin omaa puolisoa kohtaan. Silloin pitää kysyä kumpi on tärkeämpää, ajan vietto oman puolison vai ystävän kanssa. Ihan yhtä vähän mä hyväksyisin sitä, että mieheni jatkuvasti kokkailisi ja kävisi ulkona mieskaverinsa kanssa meidän yhteisen ajan kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma mieheni nyreili jo siitä, kun paljastui, että olin käynyt miespuolisen opiskelijakaverini luona kylässä, yksi ryhmätyö oli työn alla. Samoin siitä, kun ennen yksiä opiskelijabileitä vietettiin hetki iltaa toisen miespuolisen kaverini luona, hänen ja sen ensimmäiseksi mainitun kaverin kanssa kolmestaan. Toinen heistä on muuten homo.
Mieheni onkin vähän mustasukkaisempaa sorttia... Riippuu siis aivan teidän kumppaneistanne, että mikä on heille ok. Mitään väärää ei ole leffassa käymisessä tai kaksistaan kokkailussa, mutta ymmärrän että sellainen voi silti loukata toista.
Voit tehdä mitä tahansa kunhan se on sellaista mitä tekisit myös jos miehesi olisi läsnä. Siinä salailussa se raja kulkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun kannattaisi kysyä omalta puolisoltasi, mikä on sallittua, ei täältä.
Ja pano on seuraavan kännin takana. Otatko suihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luuletko että täältä myönnetty nussintakortti riittää miehellesi?
Raja on siinä, minkä puolisosi hyväksyy. Jos täytyy salata jotain, tai ei voi tehdä sitä samaa puolison silmien alla, se ei ole varmaan hyväksyttävääkään. Käytä järkeäsi.