Lue keskustelun säännöt.
Hyväksyttävä se on: intohimo loppui 3 vuoden seurustelun jälkeen
04.06.2015 |
Näin se on kaikkien kanssa käynyt, ennemmin tai myöhemmin. Tässä tapauksessa meni näinkin pitkään kuin kolme vuotta ja ehdin ajatella että nyt intohimo ja rakastumisentunne kestää loppuelämän. Mutta ei. Mies on alkanut tuntua pelkästään rasittavalta. Näen vaan hänen huonot puolensa. Ei enää panetakaan vaikka aiemmin oli joka päivä seksiä. Häitä oltiin suunniteltu, taitaa olla paras ne haaveet kuopata.
Miten te muut, hyväksyttekö tämän intohimon loppumisen ja olette suhteessa silti vai lopetatteko suhteen? Jos hyväksytte niin miten voitte elää niin tylsää elämää? Onko sen aina loputtava? Voiko sille tehdä mitään? Kokemuksia?
Kommentit (35)
3,5 vuotta ollaan oltu yhdessä ja muutettiin melkein saman tien yhteen. Joitain ongelmia siitä on ehkä tullut (ei esim. rakkauden huumassa sovittu käytännön asioista eli raha-asioista ja kotitöistä ja niistä on sitten pitänyt keskustella myöhemmin) mutta kaiken kaikkiaan hyvin on mennyt. En sanoisi että intohimo on vähentynyt, mutta nyt pystytään tekemään jo muutakin yhdessä kuin vain harrastamaan seksiä ja koskettelemaan toisiamme :)
Eli totta kai se suhde muuttaa vähän muotoaan, mutta ei sen toisen pitäisi silti rasittavalta tai ärsyttävältä tuntua (kuin korkeintaan ohikiitävän hetken).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 16:37"]
Vaikuttaa epänormaalilta, ei itselläni ole 7v aikana vieläkään loppunut.
[/quote]
meille tulee täyteen ensi kesänä 20 vuotta ja ei ole intohimo loppunut. Panettaa edelleen jatkuvasti ja tuntuu, ettei näppejä saa pidettyä irti.
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 22:34"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 18:27"]
Oon ollut pari vuotta kaukosuhteessa ja todella hyvin on mennyt. Kaikki yhteinen aika on ollut laatuaikaa.
Nyt hän muuttaa mun luokse ja pelottaa ihan vitusti miten tässä käy. Oon ollut siinä uskossa että sovimme hyvin yhteen mutta aika näyttää.
[/quote]
Pakko kommentoida lisää.
Olen joskus miettinyt että jos oltais oltu nämä pari vuotta kiinteästi yhdessä niin jokohan olisimme kyllästyneet toisiimme?
Monet suhteet kaatuu ihan vaan siihen että ollaan vähän liikaa yhdessä.
[/quote]
Mä en oikein usko siihen, että yhdessäolo kaataa suhteita. Siihen kylläkin, että suhteelle on vahingollista, jos jompikumpi jättää kaiken ja pistää koko elämäntyylinsä uusiksi suhteen myötä, umpikaupunkilainen muuttaa maalle tms.
Meillä takana työpaikkaromanssi, nyt yhteisiä vuosia takana kahdeksan ja pyöritetään ruuhkavuosia yhdessä 24/7. Tuntuu että miten ihmiset ehtivät edes jutella puolisoilleen jos on eri työt ja harrastukset.
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 22:48"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 22:34"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 18:27"]
Oon ollut pari vuotta kaukosuhteessa ja todella hyvin on mennyt. Kaikki yhteinen aika on ollut laatuaikaa.
Nyt hän muuttaa mun luokse ja pelottaa ihan vitusti miten tässä käy. Oon ollut siinä uskossa että sovimme hyvin yhteen mutta aika näyttää.
[/quote]
Pakko kommentoida lisää.
Olen joskus miettinyt että jos oltais oltu nämä pari vuotta kiinteästi yhdessä niin jokohan olisimme kyllästyneet toisiimme?
Monet suhteet kaatuu ihan vaan siihen että ollaan vähän liikaa yhdessä.
[/quote]
Mä en oikein usko siihen, että yhdessäolo kaataa suhteita. Siihen kylläkin, että suhteelle on vahingollista, jos jompikumpi jättää kaiken ja pistää koko elämäntyylinsä uusiksi suhteen myötä, umpikaupunkilainen muuttaa maalle tms.
Meillä takana työpaikkaromanssi, nyt yhteisiä vuosia takana kahdeksan ja pyöritetään ruuhkavuosia yhdessä 24/7. Tuntuu että miten ihmiset ehtivät edes jutella puolisoilleen jos on eri työt ja harrastukset.
[/quote]
Ihmiset ovat vain erilaisia ja siksi myös toinen parisuhde malli ei sovi toiselle. Minä olen introvertti ja tarvitsen omaa aikaa, jopa siitä puolisosta, joten olisi hyvä jos kumppani on myös introvertti samoine tarpeine. 24/7 kumppanin kanssa olisi kauhisus. Se olisi liikaa - kuin muuttaisi shamppanjan lasilliseksi maitoa. Eli suhteesta tulisi liian arkinen.
7 vuotta yhdessä, johon mahtuu kolme lasta ja ruuhkavuodet. Silti intohimoa löytyy, välillä vähän vähemmän mutta takaisin on ainakin tähän saakka tullut.
Aiemmissa suhteissa hävisi paljon nopeammin vaikka kuormittavia tekijöitä oli paljon vähemmän. Eikä takaisin tullut tempuista huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö kukaan ole kuullut kahden vuoden kriisistä? 2-3 vuoden kuluttua suhteen alusta? Kriisivaihe? Kun arki? Kuiva kausi? Itsenäistymisen vaihe? Sanotaan että kun tämän yli pääsee niin alkaa kumppanuusvaihe, rakkaus? Anyone?
Tosin voihan se mieskin olla väärä.
Ihmiset ovat vain erilaisia ja siksi myös toinen parisuhde malli ei sovi toiselle. Minä olen introvertti ja tarvitsen omaa aikaa, jopa siitä puolisosta, joten olisi hyvä jos kumppani on myös introvertti samoine tarpeine. 24/7 kumppanin kanssa olisi kauhisus. Se olisi liikaa - kuin muuttaisi shamppanjan lasilliseksi maitoa. Eli suhteesta tulisi liian arkinen.
[/quote]
Just. Monesti näkee näitä pareja jotka piristääkseen suhdettaan tilaavat matkan. Enemmän piristystä saisi siitä että molemmilla olisi omat matkat. Täähän vaatii tietysti keskinäistä luottamusta ja hyvää parisuhdetta. Toki yhdessä pitää myös reissata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdessä oltu 9 vuotta ja onhan se totta, että ei TIETENKÄÄN enää toisen seura kutkuta samalla tavalla kuin silloin kun tutustuttiin ja molemmilla oli toisesta kaikenlaisia typeriä romanttisia kuvitelmia. Seksissä on kokeiltu kaikki mitä voi kokeilla ja uusittu ne niin moneen kertaan, että välillä vaan on tylsää. Ollaan kuitenkin päätetty olla yhdessä, vaikka välillä molemmista tuntuu et ollaan vaan toistemme hyviä kavereita ja kaikki mitä keskenään tehdään on pelkkää vanhan toistoa. Mua lohduttaa se että näin käy kaikille, oikeasti. Älkää siis puhuko paskaa te jotka väitätte että 20 vuoden jälkeen on samanlaista kuin just tavatessa. Onhan se nyt ihan itsestään selvää, että ENSIhuuma ei voi kovin pitkään jatkua.
Meillä ei ollut koskaan mitään ihanaa alkuaikaa. Johtuu siitä, että miehellä oli takana vaikea ero ja exähän ei sitten hyväksynyt minua alkuunkaan, kiusasi meitä minkä ehti. Eniten mieheen vaikutti se, miten ex kiristi lapsilla yms. Ja miehen paha olo vaikutti minuunkin. Välillä olin olkapää, välillä se, jonka niskaan oli hyvä kaataa kaikki.
Miksi sitten jäin tuohon tilanteeseen? En itsekään tiedä. Mutta nykyään meillä on hyvä elämä yhdessä. Ja siis paljon parempi kaikin puolin kuin niinä alkuvuosina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai se terävin kärki häviää ja tilalle tulee rakkaus, kumppanuus ja yhteinen elämä. Sehän se tavoite on, ei ikuinen huuma.
Ei se nyt itsestään kestäkään. Pässi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan ollut vuosia kestävässä suhteessa, mutta tällä(kin) hetkellä tutustun/tapailen erästä, ja olen jo hermostunut häneen XD En laita välejä poikki ja toivon ettei hänkään, mutta näin käy kaikkien kanssa, niiden exienkin. Etsin aina miestä, joka ei käy hermoille, mutta eihän sellaista ole olemassa. Uskon, että nauru saa toisen näkymään mukavammassa valossa, eli tehkää jotain hauskaa... Itse yritän järkeillä, että vittuuntumiseni ei johdu siitä, että mies on ihan totaalisen perseestä, vaan vittuuntuminen ja kyllästyminen juontaa juurensa jostain
Vaikuttaa epänormaalilta, ei itselläni ole 7v aikana vieläkään loppunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi tehdä. Jos yrität muuta kuvitella/näytellä, sairastut vatsahaavaan tai verenpaineeseen. Miehen aiheuttama epämääräinen etomisen tunne on luonnon lahjomaton mittari.
Katsopas peiliin ap ja kasva aikuiseksi. Jos nyt vaihdat miestä, vaihdat todennäköisesti vielä monta kertaa...
Tuon kokee jokainen vaikka joku haluaa kiistää sen, et ole poikkeus!! Rakkausvaihe kestää n. 1,5 vuotta ja sitten alkaa arki enemmän tai vähemmän makkaripuolellaKIN..
Mitä se haittaa jos vaihtaa miestä parin vuoden välein?
vaihdetaanhan autojakin kun ne alkaa kyllästyttää
mitä iloa on sitten tylsästä ja intohimottomasta suhteesta?
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 18:27"]
Oon ollut pari vuotta kaukosuhteessa ja todella hyvin on mennyt. Kaikki yhteinen aika on ollut laatuaikaa.
Nyt hän muuttaa mun luokse ja pelottaa ihan vitusti miten tässä käy. Oon ollut siinä uskossa että sovimme hyvin yhteen mutta aika näyttää.
[/quote]
Pakko kommentoida lisää.
Olen joskus miettinyt että jos oltais oltu nämä pari vuotta kiinteästi yhdessä niin jokohan olisimme kyllästyneet toisiimme?
Monet suhteet kaatuu ihan vaan siihen että ollaan vähän liikaa yhdessä.