Parisuhteen muuttuminen lapsen myötä
Kuulostaako seuraava tutulta? Se on poimittu Iltalehden sivuilta.
Tapahtui maailman ihanin asia, oman lapsen syntymä. Pikku hiljaa parisuhde muuttui. Olet ollut kuukausia tilanteessa, jossa elämä pyörii univelan ja syöttövälien ympärillä, kärvistellyt jatkuvassa väsymyksessä ja omien tarpeittesi lykkäämisen aiheuttamassa ahdistuksessa. Vapautta ei ole. Kumppanista on tullut taisteluparisi, jonka kanssa soditaan jatkuvasti muun muassa siitä, kuka teki mitä tai jätti tekemättä. Toisen vapaa-aika on toiselta pois ja korvattava jotenkin, kuin laina, joka on maksettava heti. Tunnet syyllisyyttä sekä selittämätöntä ahdistusta. Lopulta toteat kaiken johtuvan yksinkertaisesti siitä, ettei kumppanisi olekaan se oikea, kuten joskus vielä uskoit. Saatat jopa tuntea halveksuntaa ihmistä kohtaan, johon aikoinaan rakastuit tulisesti.
Lohdutukseksi on hyvä tietää yksi tärkeä seikka: tätä tapahtuu muillekin, itse asiassa hyvin monille pareille, vaikka he näyttäisivät ulkopuolisen silmin kadehdittavan tasapainoisilta. Hyvä uutinen on, että vaikka ilma olisi jo myrkyllinen ja eroa on väläytelty, kriisille löytyy yksinkertainen selitys.
Ja usko pois: tilanne on korjattavissa, elämästä voi tulla onnellisempaa ilman eroa, Väestöliiton psykologi ja yksilö-, pari- ja perheterapeutti Keijo Markova vakuuttaa.
Kyse ei olekaan siitä, että olisit valinnut väärin.
Lapsiperheessä kumppanit voivat yksinkertaisesti olla niin haastavassa tilanteessa, että molempien tunteet ja käytös johtuvat täysin ymmärrettävistä, alitajuisista syistä.
Ei tunnu tutulta. Paitsi toki yövalvomiset sun muut. Ikinä en ole puolisoa halveksunut. Toki ollaan väsyneinä toisillemme tiuskittu mutta samalla tiedetty että ollaan vaan liian väsyneitä. Ei se tosiaan useinkaan ole tuollaista.